Pispalan valtatien ympäristön asemakaava hyväksyttiin valtuustossa
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolme kilometriä länteen Tampereen keskustasta. Kaava-alue on Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin. Mukana on vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21 hehtaaria. Kaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueen kiinteistöt ja tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueella sijaitsee tunnettuja ja matkailullisesti merkittäviä kohteita kuten Rajaportin sauna, Haulitorni ja Haulitehdas, jolla oli jo suojelumerkintä.
Rakennusoikeuden määrä mahdollistaa jokaiselle tontille vähintään yhden asuinrakennuksen ja piharakennuksen, joka voi koon salliessa sisältää sivuasunnon. Kaavaehdotus mahdollistaa suojeltavia asuinrakennuksia sisältäville pientalotonteille ja neljälle tyhjälle pientalotontille 18 uutta asuinrakennusta. Asemakaavalla muodostuu 135 kaavatonttia.
Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tarkistettiin uudisrakentamisen tapaa koskevaa yleismääräystä, jossa korostetaan uudisrakentamisen huolellista sovittamista alueen kaupunkikuvaan ja mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään alueen perinteistä rakennustapaa.
Valmisteluvaiheessa Ratakadun asuinkiinteistöt rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle, koska tarkoitus oli tarkastella niitä vasta Santalahden rakentumisen edettyä. Kyseiset kiinteistöt ovat mukana tarkistetussa kaavaehdotuksessa. Yhdyskuntalautakunta teki myös täsmennyksiä koskien julkisivuja, sokkeli- ja kivijalkarakenteiden materiaaleja sekä ikkunoiden jaotusta.
Pispalan kulttuuriympäristön säilyttämisen suurimmat haasteet ja ristiriidat ovat liittyneet rakennusoikeuden määrään. Asemakaavassa yleisenä linjana säilytettiin nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus. Kaavassa osoitetaan suojelumerkinnät arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille. Kaavaan on sisällytetty korjaus- ja uudisrakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä sekä laadittu rakentamistapaohje. Miljöön arvot perustuvat eri osissa Pispalaa erilaisiin ominaispiirteisiin.
Alueen lisärakentaminen on jo ollut mahdollista poikkeamislupamenettelyn kautta, jossa on pyritty ohjaamaan hankkeita kaavan tavoitteiden ja kaavaratkaisun mukaiseksi sen hetkisten kaavan laadinnassa käytettävissä olleen tiedon pohjalta.
Vaikka viime vuosikymmenten uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, alkuperäiset rakennukset ja alueen ominaispiirteet luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen. Pispalan asemakaavoja on ajanmukaistettu alueen erityspiirteiden turvaamiseksi samalla, kun alueen kehittäminen mahdollistetaan. Kyseessä on toisen asemakaavavaiheen viimeinen kaava. Kolmas kaavavaihe on alkanut.
