Kaupunkirakenteen sekoittuneisuus

Kantakaupungin tasolla sekoittunutta yhdyskuntarakennetta voidaan edistää siten, että mahdollistetaan asuin- ja työpaikka-alueiden sijainti lähellä toisiaan keskeisesti sijaitsevilla yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä. Analyysin perusteella asuin- ja työpaikkatoimintojen laajempaan sekoittumiseen on mahdollisuuksia etenkin lännen (Tesoman radanvarsi) ja etelän (Viinikka-Lakalaiva) suunnissa.

Havainto korostaa, että kyseisiä vyöhykkeitä uudistettaessa poistuvan työpaikkarakentamisen tilalle toteutetaan asumisen oheen myös korvaavaa, luonteeltaan kaupunkimaisempaa toimitilarakentamista. Tämä täytyy huomioida maankäytön ohjelmoinnissa eri aikajänteillä nykyhetkestä pitkälle tulevaisuuteen yleiskaavassa maankäytön muutoksen mahdollistavilla sijainneilla (esimerkiksi järjestelyratapihalta vapautuvalla keskustan laajentumissuunnalla).

Ydinkeskustassa keskustamainen sekoittuneisuus (korttelissa kaikkia kolmea toimintaa: asumista, työtä ja vierailua) on keskittynyt Tammerkosken molemmin puolin. Keskustan laita-alueet eroavat toimintojen sekoittuneisuuden osalta merkittävästi ydinkeskustasta: Amurissa, Armonkalliolla ja Tammelan pohjoisosissa on täysin yksipuolisia asumisen kortteleita. Edellä mainittujen yksipuolisten asumisen alueiden ja ydinkeskustan välille sijoittuu osittain sekoittuneita alueita. Muun muassa Tammelantorin ympäristössä ja Tampellassa osittain sekoittuneet alueet muodostavat laajempia kokonaisuuksia, joissa sekoittuneisuutta on useassa vierekkäisessä korttelissa.

Keskustan strategisen osayleiskaavan tavoitteena on kehittää ydinkeskustaa ja sen reuna-alueita toiminnallisesti siten, että elävä keskustaympäristö ulottuisi nykyistä laajemmalle alueelle. Ydinkeskustaan sijoittuvissa hankkeissa edellytetään maantasokerrosten kehittämistä aktiivisiksi, samalla kun sinne tulee varata riittävästi liiketilaa. Keskustan kerrostalojen kahden alimman kerroksen toiminnallisuus luo elävyyttä, viihtyisyyttä ja mielenkiintoista katseltavaa siellä liikkujalle. Ympäristö, jossa on nähtävää ja mahdollisuuksia poiketa maantasokerrosten myymälöihin, ravintolaan tai kahvilaan, houkuttelee ihmisiä liikkumaan sekä viipymään kaupungin keskustassa.

Maankäytön muutokset tapahtuvat hitaasti, yleensä yhtä tonttia koskevien muutosten kautta. Keskustakehän sisäpuolisella alueella (Rautatienkadun, Satakunnankadun, Hämeenpuiston, Tampereen valtatien ja Vuolteenkadun rajaama alue) ja Tammelan lounaisosissa sekoittuneisuuden edistämiselle on kuitenkin hyvät mahdollisuudet, sillä alue on houkutteleva palvelu- ja toimitilojen kannalta. Tammelan pohjoisosissa, Armonkalliolla ja joissain osissa Amuria maankäytön monipuolistuminen on haastavampaa, koska kiinnostavuus liike- ja palvelutilojen toteuttamiseen on vähäisempää. Ratavyöhykkeellä (Kansi, Asemakeskus) on käynnissä hankekehitys, joka mahdollistaa monipuolisen keskustaan tavoitellun toimintojen sekoittuneisuuden.

Lielahti-Hiedanrannan aluekeskus näyttäytyy tällä hetkellä palvelutoimintojen ja työpaikkojen alueena. Alueella rakenteilla olevat Näsisaari ja raitiotie sekä tehdaskäytöstä vapautuneelle alueelle sijoittuneet kulttuuritoimijat ja pienyrittäjät ovat vahva viesti alueen tulevasta muutoksesta. Maankäyttöön tavoiteltua sekoittuneisuutta on toteutunut Lielahdenkadun länsipuolelle Prisman kortteliin, jossa sijaistee monipuolisten palvelujen lisäksi myös asumista.

Tulevaisuudessa Hiedanrannasta kehitetään yleiskaavan mukaisesti läntisen aluekeskuksen sydän, uudistaen samalla myös Lielahden aluetta laajemmin. Alueelle tavoitellaan runsaasti uusia asukkaita ja työpaikkoja. Maankäytöltään muuttuvilla alueilla on huolehdittava, että muutoksen myötä syntyy uutta toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunkirakennetta alueen erilaiset lähtökohdat huomioiden. Paasikiventien varteen, liikenteen melualueelle, ei tavoitella keskustamaista sekoittuneisuutta vaan ajoneuvoliikenteellä hyvin saavutettavaa seudullisen kaupan ja toimitilojen aluetta. Raitiotien varren kortteleihin sen sijaan tavoitellaan niin sanottuja hybridikortteleita, joihin sijoittuu toimitilaa ja asumista.

Tesoman aluekeskuksen korttelit ovat toiminnoiltaan eriytyneitä alueen palvelujen, työpaikkojen ja asumisen sijaitessa omissa kortteleissaan. Yleiskaavassa Tesoman aluekeskukseksi tavoitellulla alueella on tällä hetkellä paljon yksipuolisia asumisen kortteleita. Viime vuosina aluekeskukseen Tesomankadun ja Tesoman valtatien varsille toteutuneet korttelit ovat toiminnoiltaan sekoittuneempia. Teerivuorenkadun pohjoisosa on todellisuudessa toimitila-aluetta, jossa on jonkin verran liikuntatoimintoja eli vierailutoimintoja sekä asumista.

Tesomalla on lähijunapysäkki. Yleiskaava mahdollistaa tulevaisuudessa junaradan varren korttelien muutoksen toimitiloista myös asumiselle ja palveluille. Lähijunapysäkin ympäristön korttelien uudistumisessa on huolehdittava, että rakenne on keskustamaista ja toiminnoiltaan monipuolista, mikä tukee myös kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien kehittymistä. Pysäkin ympäristöön edellytetään myös liityntäpysäköintiä ja siihen liittyviä palveluita.

Peltolammi-Lakalaivan alueella on erilaisia palveluja ja työpaikkatoimintoja. Alueen keskiosissa on yksittäisiä asumisen tontteja, mistä syystä alue näyttäytyy analyysissä sekoittuneena alueena.

Peltolammi-Lakalaivan alueelle on yleiskaavassa osoitettu Tampereen uusi eteläinen aluekeskus. Aluekeskuksen toteutumisen myötä aluekokonaisuus uudistuu täysin sekä maankäytön että liikenteen järjestelyjen osalta. Peltolammin uuden koulun ja hyvinvointikeskuksen sekä Lakalaivan toimitila-alueen korvaavan maankäytön myötä monipuoliselle ja toiminnoiltaan sekoittuneelle kaupunkirakenteen syntymiselle on hyvät edellytykset.

Viihtyisä liikkumisympäristö sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksien kehittäminen ovat edellytyksenä toiminnoiltaan monipuolisen kaupunkirakenteen toteutumiselle. Toimi- ja liiketilojen määrässä on hyvä huomioida sekä lähialueen tuleva asukaspohja ja ostovoima että aluekeskuksen vaikutusalueen asukasmäärä. Esimerkiksi Multisillan ja Västinginmäen alueiden asukkaat ovat aluekeskuksen palveluiden käyttäjiä.

Hervannassa keskustaytimen korttelit sekä laaja kampusalue ovat toiminnoiltaan sekoittuneita. Kampusalueella on pääasiassa toimitiloja, mutta myös pienehkö määrä asumisen kortteleita. Vaikka Hervannan keskusakselilla Insinöörinkadun varrella on maltillinen määrä liiketilaa, näyttäytyy se silti elävänä kaupunkitilana. Esimerkiksi pohjoisosien kortteleissa on palveluita asumisen rinnalla. Suurin osa keskusta-alueesta on kuitenkin yksipuolisia asumisen kortteleita.

Hervanta on yleiskaavan mukainen aluekeskus. Keskusta-akselia kehitetään Hervannanväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka. Kehittämisessä on tärkeää huolehtia siitä, että myös uutta liike- ja/tai toimitilaa syntyy uudistuvaan rakenteeseen. Hervannan aluekeskus on jo nyt noin 25 000 lähialueen asukkaan arkiympäristöä, mistä syystä tavoite keskusta-akselin monipuolisesta maankäytöstä on perusteltua.

Hervannan keskustamainen, tiiviimpi maankäyttö on laajenemassa Hervannan valtaväylän itäpuolen kampusalueelle. On kuitenkin varmistettava, että kampusalueen toimitilapainotus säilyy ja alueelta löytyy tulevaisuudessakin tilaa liike-, palvelu- ja toimitiloille.

Koilliskeskuksessa on tällä hetkellä yksinomaan asumisen ja palvelujen yksipuolisia kortteleita, työpaikkatoiminnoiksi luokitellut toiminnot puuttuvat alueelta kokonaan. Alueen eriytyneistä toiminnoista ja korttelirakenteesta johtuen alueelta puuttuu kaupunkimainen ympäristö.

Raitiotietä suunnitellaan jatkettavaksi TAYS:n alueelta Koilliskeskukseen ja edelleen Kangasalan Lamminrahkaan saakka. Koilliskeskuksessa raitiotie synnyttää mahdollisuuksia sijoittaa itäiseen aluekeskukseen myös työpaikkatoimintoja. Aluetta halkovat suuret väylät ja laaja risteysalue rajoittavat Koilliskeskuksen kehittämistä keskustamaisena alueena, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuisivat keskenään. Aluetta sivuavien väylien (esimerkiksi VT 9) kattamisella on saatavissa merkittävää maankäyttöpotentiaalia aluekeskuksen kehittämiselle.