Hyppää sivuvalikkoon

Kaupunkirakenteen sekoittuneisuus

Ihmisiä kävellen ja pyörällä Laukontorilla. Aurinko paistaa.

Tampereen kaupunkirakenteen sekoittuneisuusmittari on laadittu kaupunkistrategian mukaisesti tukemaan kaupungin kasvun toteutumista laadukkaasti ja hallitusti (Tekemisen kaupunki – Tampereen strategia 2030: Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 % asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin samoin kuin edistämällä työpaikkojen sijoittumista samoille vyöhykkeille). Tämä mittarin ensimmäinen versio tarkastelee kaupunkirakenteen sekoittuneisuuden nykytilaa ja täydentyy jatkossa pidemmän aikavälin kehityksen seurannalla.

Mitä sekoittuneisuus tarkoittaa?

Sekoittunut kaupunkirakenne on kestävän ja toimivan kaupungin ominaisuus. Sekoittuneisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupunkirakenteessa on lähekkäin ja monipuolisesti erilaisia toisiaan täydentäviä toimintoja; asumista, työpaikkoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja.

Sekoittuneisuus voi toteutua eri mittakaavoissa, yksittäisissä rakennuksissa, kortteleissa tai alueilla sekä joukkoliikennekäytävien kaltaisilla laajoilla yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä.

Sekoittuneisuus on tyypillistä kaupunkikeskustoille, joissa on perinteisiä kivijalkaliiketiloja, toimistoja ja asuntoja samassa rakennuksessa tai korttelissa. Rakentaminen on näillä alueilla tyypillisesti yksipuolisia alueita tiiviimpää ja julkinen kaupunkitila on toteutettu suuria käyttäjämääriä ajatellen. Kuitenkin tiivistyvässä kaupungissa eriasteista sekoittuneisuutta näkyy enenevissä määrin myös ydinkeskustan ulkopuolella.

Miksi sekoittuneisuus on tärkeää?

Kuten sekoittuneisuus ilmiönä, myös sekoittuneisuuden hyödyt ilmenevät eri tasoilla. Asumisen lähiympäristössä toimintojen sekoittuminen luo parhaimmillaan elävää ja vetovoimaista ympäristöä, jossa asiointimatkat ovat lyhyitä ja arki siten sujuvampaa. Vastaavasti alueilla, joilla on sujuvat joukkoliikenneyhteydet, asumisen-, työpaikka- ja palveluvaltaisen alueiden vuorottelu lisää asukkaiden liikkumista eri vuorokaudenaikoina. Samalla joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat.

Miten sekoittuneisuutta mitataan?

Kaupunkirakenteen sekoittuneisuuden mittaamiseksi on kehitelty useita vaihtoehtoisia menetelmiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tampereen kaupunkirakenteen sekoittuneisuusmittari perustuu niin sanottuun Live/Work/Visit-malliin (Dovey & Pafka 2017), jossa on eroteltu toisistaan asumisen ja työnteon toiminnot sekä vierailukategoriaan sisältyvät palveluluonteisemmat toiminnot.

Asuminen: asuinrakennukset ja asuntolat, Työ: toimisto-, opetus-, teollisuus- ja varastorakennukset, Vierailu: liike-, majoitus- hoitoalan- ja kokoontumisrakennukset.
Asuminen/Työ/Vierailu-mallissa toiminnot on jaettu suuntaa antaviin luokkiin, joiden painottuminen kertoo sekoittuneisuudesta enemmän kuin pelkkä kahtiajako asumisen ja muun toiminnan välillä. Sekoittuneisuuden varsinaisena mittarina käytetään eri käyttötarkoituksille varatun rakennetun kerrosalan määrää ja osuutta.

Kuinka sekoittuneisuus toteutuu Tampereella?

Sekoittuneisuuden mittari mittaa eri toimintojen (asumisen, työn ja vierailun eli palveluiden) kerrosalajakaumaa alueella tai korttelissa. Kun kaupunkirakenteen sekoittuneisuutta tarkastellaan kartalla Tampereen kantakaupungissa ja tarkemmin ydinkeskustassa, voidaan tehdä joitakin alustavia havaintoja sekoittuneisuuden toteutumisesta. Näistä havainnoista voidaan johtaa toimintasuosituksia siitä, miten monipuolisuuden toteutuminen varmistetaan jatkossa.

Alueiden sekoittuneisuusanalyysit ja toimintasuositukset

Seuraavassa on analysoitu kantakaupungin ja tavoitellun aluerakenteen nykytilaa sekoittuneisuuden näkökulmasta. Tampereen yleiskaavan mukaisesti aluerakenteen lähtökohtana on ydinkeskustaan kytkeytyvä hyvin saavutettavien aluekeskusten verkosto. Tampereen ydinkeskusta on koko maakunnan keskus. Kantakaupungin yleiskaavan viisi aluekeskusta (Tesoma, Lielahti-Hiedanranta, Koilliskeskus, Hervanta ja Peltolammi-Lakalaiva) on osoitettu asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneiksi alueiksi. Aluekohtaiset tavoitteet pohjautuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään yleiskaavatilanteeseen.

Sekoittuneisuusmittarin menetelmäkuvaus

Sekoittuneisuusmittarin laskentaperiaatteet perustuvat Kim Doveyn ja Elek Pafkan (2017) Live/Work/Visit-malliin. Live/Work/Visit-mallin soveltaminen Tampereen olosuhteissa edellyttää kuitenkin rakennusten käyttötarkoitusluokkien harmonisointia suhteessa alkuperäiseen menetelmään. Kaupunkirakenteen sekoittuneisuustarkastelussa asumis- työ- ja vierailutoiminnot ovat eroteltu toisistaan ja näihin kategorioihin on luokiteltu tiettyjen käyttötarkoitusten omaavien rakennusten kerrosalat. 

Sekoittuneisuuden kynnysarvot

Jotta toiminnallinen sekoittuneisuus saadaan näkyväksi erilaisissa karttavisualisoinneissa, edellyttää se tiettyjä kynnysarvoja. Kynnysarvoilla määritellään, mihin kategoriaan (asuminen, työ, vierailu) kukin tarkasteltava kohde, esimerkiksi rakennus, tontti, korttelialue tai ruutu, kuuluu.

Doveyn & Pafkan (2017) tutkimuksessa visualisoinnin haaste on ratkaistu siten, että asuminen-, työ- ja vierailu-kategorioiden volyymit on painotettu kertoimilla 1:2:5 työ- ja vierailutoimintojen suuremman ”intensiteetin” vuoksi.

Tampereen laskentamenetelmässä on noudatettu oheisen taulukon mukaista toimintojen jakoa, jonka lisäksi asumisen kerrosalasta on ennen prosenttiosuuksien laskentaa vähennetty puolet pois. Näin on vähennetty asumisen hallitsevaa vaikutusta ja saatu aktiivinen kivijalkatoiminta paremmin esille. Vastaavaa menetelmää on hyödynnetty Amsterdamin kaupungin tekemässä sekoittuneisuustarkastelussa.

Asuminen

  • Asuinrakennukset (pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot)
  • Asuntolat

Työ

  • Toimistorakennukset
  • Opetusrakennukset
  • Teollisuusrakennukset
  • Varastorakennukset

Vierailu

  • Liikerakennukset
  • Majoitusrakennukset
  • Hoitoalan rakennukset
  • Kokoontumisrakennukset
Tampereen laskentamenetelmän periaatteet ja toimintojen jako.
Ruudun/Alueen tyyppi Kerrosalojen kynnysarvot ruudussa (%) Kerrosalojen kynnysarvot korttelialueella (%) Asuminen/Työ/Vierailu-kategoriat
Yksitoimintainen kohde Yhden hallitsevan kategorian osuus kerrosalasta ≥ 70 % Yhden hallitsevan kategorian osuus kerrosalasta ≥ 90 % Asuminen, Työ, Vierailu
Kaksitoimintainen kohde Kahden kategorian osuus kerrosalasta < 70 %, mutta ≥ 15 % ja kolmannen kategorian osuus < 15 % Kahden kategorian osuus kerrosalasta < 90 %, mutta ≥ 5 % ja kolmannen kategorian osuus < 5 % Asuminen-Työ, Asuminen-Vierailu, Työ-Vierailu
Monitoimintainen kohde Kaikkien kolmen kategorian osuus < 70 % ja ≥ 15 % Kaikkien kolmen kategorian osuus < 90 % ja ≥ 5 % Asuminen-Työ-Vierailu

Tausta-aineistoa

Päivitetty 15.11.2023