Väinö Linnan Tampere

Museon yksi huone on sisustettu siten, että se voisi olla Väinö Linnan esikoisteoksen Päämäärän päähenkilön Valte Mäkisen vaatimaton asunto. Valte on tullut maaseudulta kaupunkiin tehtaaseen, lukee uutterasti kirjallisuutta ja haaveilee kirjailijan urasta.

Linnan perhe sai vuonna 1953 Finlayson-yhtiöltä työsuhdeasunnon juuri valmistuneen kerrostalon toisesta kerroksesta. Tehtaalla vielä töissä ollut Linna kirjoitti Tuntemattoman sotilaan tässä asunnossa iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen luonaan kävi kirjailijatovereita ja muita tuttavia, joille Linna luki juuri kirjoittamaansa tekstiä. Kavereiden innostunut kommentointi auttoi Linnaa pysymään hyvässä vireessä koko Tuntemattoman sotilaan kirjoitusprosessin ajan.

TTT:tä voidaan pitää Väinö Linnan ”kotiteatterina”, sillä kaikkien kolmen Täällä Pohjantähden alla -näytelmän kantaesitykset olivat siellä. Linna itse oli muokkaamassa kahta ensimmäistä Pohjantähteä näyttämölle yhdessä ohjaaja Eugen Terttulan kanssa. Kolmannen osan sovitti ja ohjasi Lasse Pöysti.

Väinö Linna palasi sodasta töihin Finlaysonille ja avioitui vuonna 1945 Kerttu Seurin kanssa. Pariskunnan ensimmäinen koti oli keittiön ja kamarin käsittävä pieni asunto tiilitalossa, joka sijaitsi Puuvillatehtaankadun ja Hämeenpuiston kulmatontilla. Linna kirjoitti kaksi ensimmäistä romaaniaan Päämäärä ja Musta rakkaus tuon asunnon keittiön pöydän ääressä.

Jo kansalliskirjailijan asemaan kohonnut Väinö Linna asui tämän talon tilavassa huoneistossa vuodesta 1962 kuolemaansa vuonna 1992 asti. Tähän muuttaessaan Linna palasi tamperelaisille juurilleen: ikkunoista näkyi Finlaysonin tehdas ja aivan lähellä olivat vanhat asuinpaikat Puuvillatehtaankadun varrella.

Tampereen kaupunginkirjaston johtajan Mikko Mäkelän ympärille kokoontui viime sotien jälkeen kirjailijaryhmittymä, jota ryhdyttiin kutsumaan Mäkelän piiriksi. Nuorten kirjailijoiden kokoontumispaikka oli Mäkelän asunto ns. Hjorthin talon ylimmässä kerroksessa. Mäkelän piirissä käydyt keskustelut olivat Väinö Linnalle oleellisen tärkeitä hänen uransa alkuvaiheissa.

Väinö Linna oli Finlaysonilla töissä syksystä 1938 kevääseen 1940 ja palasi tehtaalle jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944. Hän työskenteli Finlaysonilla vuoteen 1955, jolloin hän jäi vapaaksi kirjailijaksi. Linnan ensimmäiset julkaistut kirjoitukset olivat Finlaysonin henkilökuntalehdessä.

Kirjailijanuraansa aloitteleva Väinö Linna luki uskomattomat määrät kirjallisuutta. Hän kantoi kaupunginkirjastosta usein niin paljon kirjoja kuin kainaloon sopi. Vapaapäivinään hän saattoi lukea useitakin teoksia.

Tuntematon sotilas oli niin valtava menestys, että Väinö Linnasta tuli hetkessä äveriäs mies. Rahoillaan hän hankki vuonna 1955 maatilan Hämeenkyröstä ja muutti seuraavana vuonna Finlaysonin vuokrahuoneistosta omistusasuntoon, uudehkoon kolmioon Kalevan kaupunginosassa.

Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelemaa hautamuistomerkkiä kiertää Täällä Pohjantähden alla –romaanista peräisin oleva lause ”Päivä on tehnyt kierroksensa”. Väinö Linnan Kerttu-vaimo on haudattu miehensä vierelle.