Pate Mustajärven Ikuri

Ikurilaisten talkoovoimin rakentama juhla- ja kerhohuoneisto Virelä valmistui 1966. Virelä on Ikurin harrastustoiminnan keskus, jossa on järjestetty kaikenlaisia tilaisuuksia aina tanhu- ja näytelmäkerhoista lumenveistotapahtumiin. Virelä oli myös Popedan ensimmäisten esiintymisten näyttämönä.

Pate Mustajärven lapsuudenkoti oli osoitteessa Kyntäjäntie 13. Perhe asui ensin pikkumökissä, jonka isä oli rakentanut. Paten ensimmäisenä kansakouluvuonna he muuttivat samalle tontille rakennettuun suurempaan taloon. Pihamökissä vietettiin Paten nuoruudessa Ikurin parhaita kotibileitä.

Ikurilaiset kävivät uimassa Tesomajärvellä, minne kuljettiin metsäpolkua. Paten varhaisimmat muistot Tesomajärvestä eli Tessusta liittyvät kuitenkin muuhun kuin uimiseen: hän kävi äitinsä kanssa mattopyykillä.

Kaarilan kartanon muonamiehen luhti siirrettiin Ikuriin. Tämä Kortesuon torppa, joka alkujaan tunnettiin Mettisen luhtina, oli Ikurin vanhin talo. Ikurin Omakotiyhdistys pyrki säilyttämään rakennuksen mutta se purettiin 1977.

Niittäjänpuiston kenttä on ollut lasten leikki- ja pelipaikkana jo 1950-luvuIta alkaen. Pate Mustajärven lapsuudessa 1960-luvulla leikkivälineistöön kuuluivat karuselli ja keinut. Kesällä kentällä pelattiin jalkapalloa ja talvella luisteltiin ja laskettiin liukumäkeä. Alue on tunnettu myös Pandapuistona siellä olleen pandaa esittäneen jousikiikun takia.

Myllypuron eli entisen Tuohiojan puronvarsilehto on Tampereen kaupungin ensimmäinen Natura-alue ja osa valtakunnallista lehtojensuojeluohjelmaa. Alueelle tyypillisiä kasveja ovat mm. kotkansiipi, mesiangervo, linnunsilmä ja näsiä. Lehtometsässä viihtyvät mm. pajulintu, punakylkirastas ja lehto- ja mustapääkertut. Myllypuron varrella on yhä jäänteitä siellä olleesta myllystä.

Myllypuron metsät olivat Pate Mustajärven nuoruudessa Ikurin nuorison seikkailu- ja elämyspuisto. 1960-luvulla joen yli ei vielä kulkenut siltaa vaan oja ylitettiin tukkeja pitkin.