Tampereen jääkiakkoraitti

Harjun etelärinnettä Pyynikin näkötornille nousevia portaita nimitetään myös Tahdon portaiksi. Betoniaskelmilla on käyty kuntoa kohottamassa seurarajat ylittäen jo vuosikymmeniä, mutta erityisen huomion kohteeksi ne nousivat valmentaja Rauno Korven harjoittaessa Tapparan mestaruuspelaajia siellä kesäisin 1980-luvulla. Huipulle askelmia kertyy 126.

Jääkiekkoa pelattiin Tampereella ensimmäisen kerran Joselinin­niemen edustalla olleella jääradalla. Paikallinen nahkatehtailija Yrjö Salminen oli tuonut Kanadan matkoiltaan uuden lajin, jääkiekon, pelivälineet. Vuoden 1926 tapaninpäivänä kello 10 hän heitti ne jääradalle ja paikalla olleet Tampereen Pyrinnön sekä Tampereen Palloilijoiden nuoret urheilijat pääsivät kokeilemaan. Samalla paikalla pelattiin 5.2.1928 Suomen ensimmäinen seurojen välinen jääkiekko-ottelu Tampereen Palloilijoiden (TaPa) ja Helsingin Palloseuran (HPS) välillä.

Suomen ensimmäisen tekojääradan avajaisia vietettiin Kaakinmaan kaupunginosassa Koulukadulla marraskuussa 1956. Samalla tontilla oli aiemmin ollut nk. Mariankadun kenttä, jota Ilves oli talvisin jäädyttänyt vuodesta 1934 lähtien. Korkeilla laidoilla varustettu kaukalo Koulukadulle saatiin joulukuussa 1945 nykyisen kentän paikalle. Tekojääradan ylläpito mahdollistui kustannustehokkaasti lähellä sijainneen Pyynikin panimon jäähdytyslaitteiden ylijäämä­kapasiteetin avulla. Avajaisissa pelattiin tamperelaisten mestaruussarjajoukkueiden Ilveksen, TK-V:n ja Tapparan keskinäinen pikasarja. Jäähallin valmistumisen myötä pääsarjantason tamperelaisjoukkueet siirtyivät pelaamaan Hakametsään.

Tammikuussa 1941 kaupunki avasi Eteläpuistoon uuden jääkiekkoradan, joka tunnettiin myös Mummukopan nimellä. Tämä aiheutti Tampereella jääkiekkobuumin, vaikka elettiin sotavuosia ja pelivarusteita oli vaikea hankkia. Paikalla ei alun perin ollut katsomoita ja kenttää reunustivat matalat laidat, jotka aiheuttivat vaaratilanteita niin pelaajille kuin katsojillekin. Myöhemmin rakennetut puukatsomot jäivät pieniksi, joka sekin kuvastaa tamperelaisten suurta innostusta jää­kiekkoon. Etelä­puistossa alkoivat myös Ilveksen naisjoukkueen harjoitukset talvella 1971.

Jääkiekkomuseon näyttelyssä on nähtävillä suomalaisen jääkiekkoilun tarina alkuaskeleista nykypäivään. Esillä ovat kaikki Leijonien MM-pokaalit ja Suomen tavoitelluin kiertopalkinto Canada-malja. Hockey Hall of Fame Finland-­kunnia­gallerian seinille on ikuistettu Suomi-kiekon ansioituneimmat legendat. Kokemuksen kruunuksi pääsee kokeilemaan omat taitonsa maalivahti- ja laukaisusimulaattoreissa. Jääkiekkomuseo sijaitsee Museokeskus Vapriikissa.

Tamperelainen kiekkoilu siirtyi uuteen aikakauteen, kun amerikkalais­arkkitehti Daniel Libeskindin suunnittelema Tampereen Kannen areena, sponsori­nimeltään Nokia-­areena, valmistui joulukuussa 2021. Se toimii kevään 2022 MM-kisojen päänäyttämönä. Ensikosketuksen uuden areenan jäähän pääsivät ­ottamaan tamperelais­legendat Lasse Oksanen, Risto Jalo, Jukka Tammi, Timo Susi, Janne Ojanen ja Timo Jutila. Liigajoukkueet Tappara ja Ilves pelasivat ensimmäisen ottelun 3.12.2021. Areenalla järjestetään kiekko-otteluiden lisäksi myös muita urheilu- ja viihdetapahtumia sekä huippuartistien konsertteja.

Suomen jääkiekon MM-kisojen­ 1965 järjestämisen ehtona oli jää­hallin rakentaminen. Kun Helsingissä aikailtiin asian kanssa, tamperelaiset ottivat vetovastuun ja Suomen ensimmäinen jäähalli avattiin 29.1.1965 Hakametsään. Alueelle rakennettiin myös harjoitushallit vuosina 1974 ja 1995.