Kalastus ja ravustus

Tampereen kaupungin laajimmat kalavedet ovat Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä. Kantakaupungin pienemmistä järvistä Tesomajärvi, Tohloppi, Vaakkolammi, Peltolampi, Pahalampi, Ahvenisjärvi, Tammerkoski, pääosa Iidesjärven vesialueista sekä Tampereen alueella oleva osa Sääksjärven vesialueista kuuluu kaupungin vesialueisiin.

Kintulammin luonnonsuojelualueen järvistä Kintulammi, Kortejärvi, Ruutana ja Haukilammi sekä osa Pulesjärven ja osa Saarijärven vesialueista on kaupungin omistuksessa. Tampere omistaa yhteensä yksityisvesialueita noin 4 000 hehtaaria.

Tarkempia tietoja lupaehdoista ja luvista, kalastuksesta Tammerkoskella, eri järvillä ja Pahalammella sekä ravustuksesta löytyy alasivuilta.

Kalaistutukset

Kaupunki istuttaa keväisin kirjolohia Tesomajärveen, Tohloppiin, Vaakkolampeen, Peltolammiin ja Ahvenisjärveen yhteensä 450 kg. Tammerkoskeen istutetaan kirjolohia kerran kuukaudessa huhti-marraskuussa yhteensä 1 320 kg. Kirjolohi-istukkaat ovat pyyntikokoisia.

Siikaa istutetaan joka toinen vuosi Näsijärveen 8 000 kappaletta, ja joka toinen vuosi Särkijärveen, Hervantajärveen, Tohloppiin, Kintulampeen ja Suolijärveen yhteensä 3 500 kappaletta. Kaukajärveen istutetaan vuosittain siikaa 3 000 kappaletta. Siiat istutetaan syksyisin yksikesäisinä.

Rasvaeväleikattua järvitaimenta istutetaan Näsijärveen vuosittain 600 kg. Järvitaimen istukkaat ovat kolmivuotiaita.

Kalastuksenvalvonta

Kalastuksen ja ravustuksenvalvontaa Tampereen kaupungin vesialueilla suorittaa Pirkanmaan kalatalouskeskus ry. Lisäksi kalastusta valvovat kalastusalueiden ja eri yhdistysten kalastuksenvalvojat sopimusten mukaisesti. Kaikki valvojat ovat ELY-keskuksen tentin suorittaneita kalastuksenvalvojia. Kalastuksenvalvojille tulee esittää kalastuslupa, tosite kalastonhoitomaksusta ja henkilöllisyystodistus.

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/kalastusjaravustus