Tehtaiden Tammerkoski -raitti [Tampereen kaupunki]

Tammerkosken tehtaat vetivät työvoimaa maaseudulta kaupunkiin. Teollisuus loi perustan kaupungin väkiluvun kehittymiselle. Tampereesta tuli varsinainen tehdaskaupunki 1840-luvulla, jolloin tehdastyöläisten määrä ylitti käsityöläisten määrän.

Kulttuuriraitti keskittyy Tammerkosken rannan kuuden suurimman ja keskeisimmän tehtaan vaiheisiin. Tehtaiden lisäksi pääset tutustumaan Tammerkosken historiaan ja tehtaiden työläisten elämään.

Raitin pituus kävellen ja pyöräillen noin 2 km.

Kohteita: 6

Tampella oli 1856 toimintansa aloittanut monialayhtiö, joka harjoitti metalli-, metsä- ja tekstiiliteollisuutta. N. J. Idman, C. A. Ramsay ja G. Idestam perustivat 1844 Tammerkosken rannalle Tampereen masuunin. Ruukki menestyi huonosti ja perustajat myivät sen 1856 Seinäjoen ruukinpatruuna G.A. Wasastjernalle, joka muutti masuunin konepajaksi. Varatuomari A. Törngren perusti 1856 pellavakehräämön ja -kutomon.

Osoite:

Kelloportinkatu 5, 33100 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/1-tampella

Tammerkosken vesivoiman tarjoamat mahdollisuudet teollisuuden kehittämiselle toivat skotlantilaisen James Finlaysonin Tampereelle ja hän perusti Finlaysonin tehtaan 1820. Ensin perustettiin konepaja ja valimo. Tehdas valmisti karstaus- ja kehruukoneita.

Osoite:

Finlaysoninkatu 5, 33100 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/2-finlayson

Ensimmäinen, joka käytännössä alkoi toteuttaa kaupungin teollisuussuunnitelmia, oli kruunupyyläinen kupariseppä Abraham Häggman. Hän sai luvan 1783 perustaa Tammerkosken rantaan vaskipajan, värjäämön, suurimomyllyn ja paperitehtaan.

Osoite:

Frenckellinaukio 2, 33100 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/3-frenckellin-paperitehdas

F. Idestam perusti 1865 Suomen historian toisen puuhiomon Tampereelle. Insinööri O. Brander osti 1877 puuhiomon. Uuden yhtiön nimeksi tuli Tammerfors Takfiltfabrik Oy. Yhtymä vaihtoi omistajaa usein vuoteen 1917 asti, jolloin tehtaan osake-enemmistön sai G. A. Serlachius Oy. Vuoden 1923 tulipalon jälkeen uudisrakennukset suunnitteli Birger Federley. Tehdasta uudistettiin ja laajennettiin ja siirryttiin suoran vesivoiman käytöstä sähköön 1930-luvulla.

Osoite:

Hallituskatu 1, 33200 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/4-tako

Kangasalan Varalan kylän Heikki Heikkilä lähetti 1840-luvun alussa vanhimman poikansa, 12-vuotiaan Henrik Heikkilän Tampereelle värjärin oppiin. Täysin oppinut värjäri Henrik Liljeroos sai vannottuaan valan 1851 mestari- ja porvaruuskirjan. Maistraatti myönsi Liljeroosille oikeuden perustaa 1863 vararikkoon joutuneen Renforsin neulatehtaan saarelle tehtaan villan ja puuvillan kehruuseen ja lankain ja kankaiden värjäykseen.

Osoite:

Kehräsaari, 33200 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/5-h-liljeroos-oy

Turun läänin maaherra E. G. von Willebrand perusti verkatehtaan 1797 Jokioisilla Loimijoen rannalla. Tehdas siirtyi Tampereelle ja sai toimiluvan 1856. Tehtailijana oli A. I. Frietsch. Verkakankaiden ohella tuotteita olivat satiini, flanelli ja huovat.

Osoite:

Vuolteentori, 33100 Tampere

Verkkosivu:

www.tampere.fi/kulttuuri-ja-museot/tampereen-kulttuuriraitit/tehtaiden-tammerkoski-raitti/6-tampereen-verkatehdas

Kulttuuriraitin tekijät

Raitin ovat suunnitelleet Tampereen kaupungin kulttuuriluotsit.

Tampereen historia osat 1–3. Tampereen kaupunki 1979–1984.
Pertti Haapala ja Jarmo Peltola: Globaali Tampere - kaupungin taloushistoria 1700-luvulta 2000-luvulle. Tampereen Museot 2019.
Eeva-Maija Ingman-Toivonen: Finlaysonin alue. Finlayson Area. Työväenmuseo Werstas 2019.
Juha Jaakola: Parasta Tamperetta - taloja ja paikkoja parhaasta päästä. Tampere-Seura ry. 2017
Lind, Antila, Liuttunen (toim.) Tammerkoski ja kosken kaupunki. Tampereen museoiden julkaisuja. 2011.
Väinö Voionmaa: Tampereen kaupungin historia 1-4. Tampereen kaupunki 1929-1935.
Kyllikki Helenius: Wilhelm von Nottbeck ja Finlayson. Tampere 2005.
Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio: Tampereen Vanha Pääkonttori
Rakennushistoria- ja ympäristöselvitys. Tilakeskus Liikelaitos, 2012.

Päivitetty 17.10.2023

Tehtaiden Tammerkoski -raitti

Tehtaiden Tammerkoski -raitti

Kulttuuriraitin kohteet

1. Tampella Avaa Sulje

2. Finlayson Avaa Sulje

3. Frenckellin paperitehdas Avaa Sulje

4. Tako Avaa Sulje

5. H. Liljeroos Oy Avaa Sulje

6. Tampereen verkatehdas Avaa Sulje

Kulttuuriraitin tekijät

Tekstit ja kuvat Avaa Sulje

Lähteet Avaa Sulje