Tiina-raitti kirjailija Anni Polvan lapsuuden­maisemissa

Anni Polvan lapsuudenperhe muutti Tampereelle Annin ollessa nelivuotias. Perhe asui ensin vuokralla Kaivokatu 20:ssä, josta he muuttivat Annin ollessa 11-vuotias omaan asuntoon Kullervonkatu 27:ään. Perheen kaksi huonetta ja keittiö olivat kaksikerroksisen talon itäpäässä alakerrassa. Polva on kuvannut Tiinan kodin oman lapsuudenkotinsa kaltaiseksi. Kaivokadun asunto on purettu kerrostalojen tieltä.

Entiselle kaupungin vuokrapellolle rakennettu Tammelantori otettiin käyttöön heinäkuussa 1900, ja se on Tampereen vilkkain kauppatori. Aikanaan tammelalaisperheet ostivat torilta elintarvikkeiden lisäksi lähes kaiken tarvitsemansa: laudat, oljet, heinät, pellin, jalkineet, kankaat ja eläinten rehut. Nykyään tori on tunnettu mustanmakkaran myyntikojuistaan ja kahviloistaan. Tiina ja Juha viettivät aikaa myös torin jäätelöbaarissa.

Voiman talossa toimi Tampereen kaupunginkirjaston Tammelan lainausasema vuosina 1922—1929. Talossa oli ollut vuodesta 1907 kaupungin kolmas sanomalehtilukusali. Sittemmin kirjasto muutti pariin kertaan Ilmarinkadulla, kunnes se sai 1957 pitkäaikaiset tilat Tammelan koulun vastavalmistuneesta lisärakennuksesta (Ilmarinkatu 17). Vuonna 2003 kirjasto muutti Sampolan koulun sisäpihalle ja vaihtoi nimensä Sampolan kirjastoksi.

Anni Polva kävi Tammelan kansakoulua, joka lienee toiminut esikuvana myös Tiinan koululle sarjan ensimmäisessä teoksessa. Vuonna valmistunut rakennus oli aikanaan oppilasmäärältään Suomen toiseksi suurin koulu. Anni oli oppinut lukemaan jo 4-vuotiaana ja pitkästyi koulussa. Hän oli luokkansa paras oppilas, mutta vallattomuuksiensa vuoksi joutui usein nurkkaan ja jälki-istuntoon — kuten Tiinakin. Anni Polva siirtyi kolmannelle luokalle Johanneksen kouluun.

Tammelan stadion on maamme ensimmäisiä puhtaasti jalkapalloilulle rakennettuja urheilupaikkoja. Kenttä on toiminut myös muunlaisena kohtaamispaikkana: tammelalaisilla miehillä oli tapana tulla nojailemaan kentän puukaiteeseen työpäivän päätteeksi. Talvisin kentällä oli luistinrata, jolla järjestettiin rusettiluisteluja ja musiikki-iltoja. Tiina sai ensimmäiset luistimensa lahjaksi romukaupan myyjältä ja kävi kentällä ahkerasti harjoittelemassa. Tiina osallistui myös talvikauden päättäviin jääjuhliin.

Nykyisen Ilvespuiston ympärille rakennettiin yhdeksän tornitaloa 1949–1952. Kalevan-, Ilmarin- ja Teiskontornien valmistuttua alueelle tehtiin vielä Miljoonatorniksi nimetty pistetalo. Korkeissa tornitaloissa oli uudenaikaiset hissit. Tiina-kirjoissa mainitaan tornitalot, joiden hissejä lapset kävivät ihmettelemässä.

Liisankallion alue oli kaavoittamatonta vuoteen 1940 asti. Kalliota ympäröivät avarat vainiot. Emännät käyttivät Liisankalliota pyykinkuivatukseen ja lapset leikkipaikkanaan. Talvisin kalliolta oli liukumäkiä ja uskaliaimmat viilettivät suksillaan hyppyristä. Vuonna 1966 Liisankallion korkeimmalle paikalle valmistui Kalevan kirkko. Tiinalle ja Juhalle Liisankallio oli juhlallisten asioiden jakamisen paikka, jonne kiivettiin kilpaa.

Sorsalammen ympärille 1930-luvulla valmistunut puisto on ollut tamperelaisten suosiossa alusta alkaen. Sorsien, hanhien, joutsenten ja muiden lintujen lisäksi alueelle houkuttelivat lasten liikennepuisto sekä kahluu- ja uima-allas liukumäkineen. Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talon (1990) paikalla on aiemmin sijainnut kaupungin lahtihuone eli teurastamo sekä lyhytikäinen Tampereen eläintarha.