Mies nimeltä Väinö Linna
Väinö Valtteri Linna syntyi Urjalassa 20. joulukuuta 1920 teurastaja Vihtori Linnan ja tämän Maija-vaimon seitsemäntenä lapsena. Kaikkiaan pariskunnalle syntyi kymmenen lasta. Isä kuoli Väinön ollessa seitsemänvuotias.
Väinö kävi Urjalassa kansakoulun ja rippikoulun. Hän teki maatalon töitä kotonaan ja lähiseudun taloissa. Vuoden verran hänen työnantajansa oli paikallinen saha.
Honkolan kartanon rengin hommista Linna vaihtoi tehtaalaiseksi Tampereelle, missä hän oli Finlaysonin työmiehenä ja vuokralaisena toistakymmentä vuotta.
Jatkosodan loppuvaiheissa Linna koulutti alokkaita Miehikkälässä ja tutustui koulutuskeskuksen kanttiinissa työskentelevään lottaan Kerttu Seuriin. Kohta sodan jälkeen Väinö Linna ja Kerttu Seuri avioituivat. Heille syntyi kaksi lasta, Sinikka ja Petteri.
Tuntemattoman sotilaan huikea menestys muutti Linnan ja hänen perheensä elämän kertaheitolla. Linna osti oman asunnon ja jopa maatilan, jolle ajettiin tuliterällä Mercedes-Benzillä. Hän kävi itse luovuttamassa Tuntemattoman sotilaan presidentti J. K. Paasikivelle ja tutustui maan korkeimpaan johtoon muutenkin, tapasi ulkomaisia kirjailijavieraita, kunnioitti läsnäolollaan ja puheillaan arvokkaita tilaisuuksia, oli kohteliaan huomion kohteena.
Ajan mittaan hänestä tuli kunniatohtori ja akateemikko. Hän on ainoa tieteen akateemikko, jolla ei ole akateemista tutkintoa eikä tieteellistä uraa. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon Linna sai ensimmäisenä suomalaisena kirjailijana.
Vuonna 1977 Urjalassa perustettiin Väinö Linnan seura, joka yhdessä Urjalan kunnan kanssa järjestää vuosittain Pentinkulman päivät. Väinö Linnan reitti vie Urjalassa maisemiin, joista Linna oli kotoisin ja jotka ovat vaikuttaneet hänen tuotantoonsa. Linnan urjalalaisen kasvuympäristön maantiede, sosiaalinen rakenne ja yhteiskunnallinen tilanne näkyvät selvästi hänen Täällä Pohjantähden alla -teoksissaan.
Linnan tunteneet kertovat, että sisimmältään mies ei kuitenkaan juuri muuttunut. Hän oli elämänsä loppuun asti vaatimaton ja tavallinen, joskin epätavallisen syvällisesti pohtiva ja kirjoittava suomalainen mies.
Vuonna 1984 aivoinfarkti halvaannutti Linnan oikean kehonpuoliskon ja vei hänen puhekykynsä lähes tyystin. Hän vetäytyi julkisuudesta miltei kokonaan. Tamperelaiset saattoivat kyllä aina joskus nähdä vanhan kirjailijan, joka keppiinsä nojaten edelleen taivalsi Hämeenpuistossa kuten hänen tapansa oli jo vuosikymmeniä ollut.
Muiden vaivojen lisäksi Linnalla todettiin 1990-luvun alussa keuhkosyöpä, jota hoidettiin Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa. Linna menehtyi Pikonlinnassa 21. huhtikuuta 1992.
Hänen Kerttu-vaimonsa kuoli kuusi vuotta miehensä jälkeen.