Tampereen korkeakoulukonsernin kumppanuuden TKIO-toiminta

Hankkeesta vastaa Lauri Kokkinen, yliopistotutkija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Digitaaliset alustat, jotka yhdistävät hoitajia ja hoitotöitä, ovat yleistyneet merkittävästi terveys- ja sosiaalialalla. Tätä ilmiötä kutsutaan myös hoivan uberisaatioksi. Alustayritysten arvioiden mukaan ne työllistävät Suomessa jo kymmeniätuhansia työntekijöitä.

Tämä hanke on ensimmäinen suomalainen tutkimus, joka tarkastelee digitaalisen alustatyön potentiaalia ja kehitystarpeita terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimus perustuu puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin, joissa selvitetään Pirkanmaan hyvinvointialueen ylimmän johdon, keskijohdon ja lähiesimiesten (n=15) näkemyksiä alustatyön mahdollisuuksista vastata rekrytointihaasteisiin, hillitä terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa alan vetovoimaisuutta. Lisäksi tutkimus analysoi digitaalisten alustojen käyttöön liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita.

Tutkimustuloksille on kasvavaa kysyntää yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka koskee terveydenhuollon kehittämistä ja rekrytointihaasteita. Tulokset ovat hyödynnettävissä paitsi Pirkanmaalla myös kansallisella tasolla. Hanke tuottaa uutta tietoa niistä edellytyksistä, jotka mahdollistavat alustatyön hyödyntämisen työvoimapulasta kärsivällä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla tulevaisuudessa.

Tampereen kaupungin rahoitus: 44 552 euroa.

Hankkeesta vastaa yliopettaja Maria Åkerman, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Hanke vastaa tarpeeseen varmistaa huoltovarmuusosaajien saatavuus ja edesauttaa eri toimijoiden turvallisuusosaamisen kehittämistä Pirkanmaalla. Päätavoitteena on tunnistaa ja vahvistaa turvallisuuden olemassaolevia osaamiskärkiä sekä ennakoida Pirkanmaan huoltovarmuuteen liittyviä tulevaisuuden osaamistarpeita.

Yhteistyössä Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa toteutettava kehittämishankkeen toimenpiteet ja tulokset edistävät huoltovarmuusosaamisen työelämälähtöisen koulutuksen kehittämistä, huoltovarmuutta edistävän monialaisen koulutuksen tunnettavuutta ja vetovoimaa ja sitä kautta edesauttavat osaavan työvoiman saatavuutta Pirkanmaalla nyt ja tulevaisuudessa.

Tampereen kaupungin rahoitus: 49 891 €

Hankkeesta vastaavat professori Päivi Honkatukia ja tutkija Tiina Rättilä, Tampereen yliopisto.

Hankkeessa selvitetään kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen odotuksia ja kokemuksia Tampereen seudulla.

Tutkimuksessa kysytään, mitä he ajattelevat mahdollisuuksistaan löytää töitä alueelta, miten jo työllistyneet opiskelijat ovat kotoutuneet työelämään, ja vastaavasti, millaisia kokemuksia työnantajilla on kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoimisesta ja työelämään integroitumisesta.

Tutkimuksella tavoitellaan lukuvuosina 2024–2025 ja 2025–2026 Tampereen yliopistosta valmistuneita kansainvälisiä maisteri- ja tohtoriopiskelijoita, kaupungin työllisyyspalvelujen piirissä olevia opiskelijoita sekä alueella työllistyneitä opiskelijoita.

Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään kansainvälisten opiskelijoiden työmarkkina- ja työelämäosaamista, rakentamaan vaikuttavia kampanjoita ja palveluita edesauttamaan opiskelijoiden työllistymistä ja kotoutumista sekä tehostamaan työllistyneiden opiskelijoiden ja toisaalta työnantajien tarvitsemaa tietoutta ja ohjausta työpaikoilla.

Tampereen kaupungin rahoitus: 50 000 euroa.

Hankkeesta vastaavat Katri Sillanpää, asiantuntija, Jatkuvan oppimisen palvelut, Tampereen yliopisto Outi Wallin, erikoissuunnittelija, Koulutuksen ja oppimisen palvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tavoitteena on tehdä esiselvitys Tampereelle muuttavien kansainvälisten osaajien puolisoiden osaamisesta ja työllistymisen esteistä. Hanke vastaa Hakuohjelman teemaa 4 (Kansainväliset osaajat ja osaajapalvelut) sekä missiota 4.1.2 (Kansainvälisten osaajien ja perheiden pitovoiman kehittäminen).

Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1) Keitä toimijoita kansainvälisten puolisoiden osaamisen tunnistaminen koskee? 2) Miten osaamista voidaan kartoittaa ja tuoda esille? 3) Miten tunnistetaan osaamisen täydentämisen tarpeet? 4) Miten luodaan strategia, jolla osaamisen päivittäminen ja työmarkkinoille pääsyä voidaan tukea?

Aineistona käytetään aiempia tutkimuksia ja tilastoja sekä hankkeen aikana kerättyä kysely- ja haastatteluaineistoa. Menetelminä hyödynnetään kyselyitä, lyhyitä haastatteluja ja verkostotapaamisia.

Odotettuina tuloksina ovat perustiedot kansainvälisten puolisoiden osaamisesta ja alustava toimintamalli osaamisen hyödyntämiseksi. Tulokset tarjoavat konkreettisia ratkaisuja Tampereen työvoiman saatavuuden ja kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Tulokset julkaistaan raporttina ja jaetaan keskeisille toimijoille. Esiselvityksen ja verkoston pohjalta haetaan jatkorahoitusta laajempaa hanketta varten Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tai muista EU-rahoitusinstrumenteista.

Tampereen yliopiston rahoitus: 3 000 euroa.

Hankkeesta vastaa Toni Taipalus, apulaisprofessori, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Sekä tekninen että henkilökohtainen dataosaaminen on yhä tärkeämpää uusien teknologioiden kuten generatiivisen tekoälyn, mutta myös yhä yleisemmän mis- ja disinformaation leviämisenn vuoksi. Tämän hankkeen tavoite on Tampereen korkeakouluyhteisön dataosaamisen kurssisisältöjen muuttaminen työelämälähtöisiksi ja yhteiskunnallisia tarpeita vastaaviksi, modulaarisiksi MOOC-toteutuksiksi, joissa käytetään generatiiviseen tekoälyyn perustuvaa kurssiassistenttia.

Tampereen kaupungin rahoitus: 42 080 euroa.

Hankkeesta vastaavat Sami Lind, tutkijatohtori; Satu Ojala, apulaisprofessori; Antti Saloniemi, professori, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Hanke keskittyy eri työnhakijaryhmien koulutus- ja kohtaantotoimiin työvoimapalvelu-uudistuksessa.

Hankkeessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten toimijoiden (oppilaitokset, työllisyyspalvelut ja työnantajat) eri yhteistyön keinot liittyvät kohtaantoon ja voisivat auttaa parantamaan sitä uudessa tilanteessa, jossa perus- ja toisen asteen oppilaitokset ja työllisyyspalvelut ovat molemmat kuntien vastuulla ja yhteistyötä päästään työllisyysalueen myötä vahvistamaan, myös alueen korkeakoulujen ja muiden koulutustoimijoiden kanssa.

Keskeisenä ilmiönä ja käsitteenä on kohtaanto. Hankkeessa keskitytään paikallisiin kohtaannon mahdollisuuksiin ja ongelmiin. Hankkeen ensimmäisessä osassa haastatellaan oppilaitosten, työllisyyspalveluiden ja työnantajien toimijoita käynnistyvältä Pirkanmaan työllisyysalueelta koulutuksesta ja työvoiman saatavuudesta, yhteistyökokemuksista ja -mahdollisuuksista sekä kohtaanto-ongelman ratkaisuista.

Toisessa osassa järjestetään edellisten kanssa työpajoja, joissa aiheina ovat toimivat yhteistyörakenteet, alueen työvoiman ajankohtaiset osaamistarpeet ja keinot vastata niihin sekä keinot erilaisten työnhakijaryhmien työmarkkinoille kiinnittymiseksi. Hankkeessa laaditaan toimenpidesuosituksia ja hanke päättyy valtakunnalliseen loppuseminaariin, jossa hankkeen tuloksista kerrotaan mukana olleille ja muille työllisyys- ja työvoimapolitiikan toimijoille.

Tampereen kaupungin rahoitus: 50 000 euroa.

Hankkeesta vastaavat professori Pekka Isotalus ja yliopistonlehtori Tessa Horila, Tampereen yliopisto ja professori Jonna Koponen, Itä-Suomen yliopisto.

Tekoälyn vastuullinen käyttö haastaa johtamista ja vaatii työyhteisöiltä teknologista osaamista, vuorovaikutustaitoa ja eettistä harkintaa. Hankkeessa tarkastellaan, miten tekoälysovelluksia voidaan käyttää tiimityöskentelyssä vastuullisesti ja miten tällaista tiimiä johdetaan. Tarkoituksena on tuottaa ajantasaista tietoa tekoälyyn liittyvistä osaamistarpeista ja tarjota työelämälle välineitä tekoälyosaamisen kehittämiseen ja johtamiseen.

Tutkimus toteutetaan osallistavana suunnittelututkimuksena Tampereen kaupungin viestintäyksikössä. Hankkeessa kehitetään tutkimusperustainen keskustelumalli tekoälyn käytön johtamisen tueksi. Mallia voidaan käyttää kaupungin eri tiimeissä ja yksiköissä. Tuloksia hyödynnetään myös viestintäalan korkeakouluopetuksessa.

Tampereen kaupungin rahoitus: 50 000.

Hankkeesta vastaavat Katri Salminen, projektipäällikkö, Teollisuusteknologia, Tampereen ammattikorkeakoulu; Mari Vuolle, asiakkuuspäällikkö, Jatkuvan oppimisen palvelut, Tampereen yliopisto.

INNOVA-hanke yhdistää Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun huippututkimuksen ja -koulutuksen kehittämään uusia tapoja vastata valmistavan teollisuuden kohtaanto-ongelmaan ja tulevaisuuden työvoimapulaan.

Hanke keskittyy robotiikkaan ja teollisuusdataan, jotka on tunnistettu kriittisiksi tuotantoa tehostaviksi toimiksi. Tavoitteena on luoda tutkimuksellinen katsaus tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja kehittää jatkuvan oppimisen malleja vastaamaan näihin tarpeisiin.

Tampereen kaupungin rahoitus: 50 000 euroa.

Hankkeesta vastaavat yliopettaja Eeva Liikanen ja yliopettaja Päivi Heimonen, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Yli 50-vuotiaiden työllisyys on haastavaa Pirkanmaalla. Hankkeen tarkoituksena on kuvata yli 50-vuotiaiden työllistymisen asenteita pirkanmaalaisten työnantajien sekä työntekijöiden ja työttömien näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on laatia suositukset, jotka tukevat työnantajien (pk-yritykset, suuret yritykset ja yhdistykset) halukkuutta rekrytoida yli 50-vuotiaita pirkanmaalaisia työntekijöitä.

Työllistymisen asenteita tutkitaan surveytutkimuksena ja aineisto kerätään sähköisellä kyselyllä. Kysely lähetetään 300 tutkittavalle. Tutkimuksen tuotoksena syntyy suositukset, jotka tukevat pirkanmaalaisten työnantajien halukkuutta rekrytoida yli 50-vuotiaita. Täten pirkanmaalaisten yli 50-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet paranevat. Suosituksia voidaan hyödyntää myös kansallisesti. Hankkeen kyselyiden tuloksista ja suosituksista tehdään raportti. Lisäksi järjestetään suosituksista seminaari tai koulutus. Hanke toteutetaan syyskuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana.

Tampereen kaupungin rahoitus: 49 985 euroa.

Tutkimuksesta vastaavat yliopistonlehtori Ilari Karppi ja tutkija Iina Sankala Tampereen yliopistosta.

Eriyttävä vai yhdistävä raide? Raitiotien merkitys asuinalueiden kehityksessä -hanke tuottaa tietoa Tampereen raitiotien vaikutuksista asuinalueiden eriytymiseen, mistä ei ole tällä hetkellä tutkimustietoa. Hankkeessa analysoidaan olosuhteet, jotka voivat tukea tai uhata asuinalueiden tasapainoista kehitystä ja sosiaalista sekoittumista. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, mitkä raitiotien piirteet voivat kaventaa, vahvistaa tai synnyttää eroja kaupunginosien välillä. Hankkeessa yhteiskehitetään keinoja tavoitellun kehityksen edistämiseksi segregaation hallinnan työkalupajassa. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hanke tuottaa kaupungille raportin, joka sisältää keskeiset tulokset ja toimenpidesuositukset. Hanke toteutetaan 1.8.2026–31.12.2027 välisenä aikana.

Tampereen kaupungin rahoitus 50 000 euroa.

Tutkimuksesta vastaavat tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki, professori emeritus Harri Melin ja yliopistonlehtori Eriikka Oinonen Tampereen yliopistosta sekä professori Håkon Leiulfsrud Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta.

Kouluorganisaatioiden rooli ja toimintamahdollisuudet segregaation purkamisessa-hanke tarkastelee kouluorganisaation mahdollisuuksia ja rajoja alueellisen eriytymisen ja koulusegregaation ehkäisyssä ja tuottaa tietoa koulujen mahdollisuuksista toimia kasvavan moninaisuuden ja kiristyvän valtiontalouden oloissa. Hankkeessa järjestetään työpaja Trondheimin, Norrköpingin ja Tampereen koulutoimijoille vertaisoppimisen ja käytäntöjen jakamiseksi. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hanke tuottaa kaupungille raportin, joka sisältää keskeiset tulokset ja toimenpidesuositukset. Hanke toteutetaan 1.9.2026–31.8.2027 välisenä aikana.

Tampereen kaupungin rahoitus 48 197 euroa.