Lammaslaitumet

Laidunnuksella kunnossapidetään Tampereen kaupunkiympäristössä harvinaista pitkän viljelyhistorian omaavaa kulttuurimaisemaa sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Laidunalueen maaperä köyhtyy vähitellen, jolloin perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa. Eläinten lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Lisäksi lampaat elävöittävät maisemaa ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille.

Tällä hetkellä kaupunkialueella on kolme lampaiden laiduntamaa viheraluetta: Rukkamäenpuisto ja Kohmanpuisto ja Piikahaka.  Lampaat soveltuvat parhaiten laiduneläimiksi pieneen taajamakohteeseen. Laiduntavien eläinten hyvinvointi varmistetaan päivittäin. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi lampaita voidaan pitää laitumella yhtäjaksoisesti enintään viisi kesäkautta. Välivuoden aikana laiduneläiminä voidaan pitää esimerkiksi nautaeläimiä tai laitumen kunnossapito hoidetaan niittämällä alue koneellisesti.

Lampaille aiheutuvan terveysriskin vuoksi koirien ulkoiluttaminen lammasaitauksessa on ehdottomasti kielletty myös varsinaisen laidunnusajan ulkopuolella! Lammashakojen opastauluissa kerrotaan laidunnuksesta ja eläinten ruokintakiellosta.

Ethän ruoki lampaita

Lampaiden ruokkiminen omilla eväillä kuten leivällä on ehdottomasti kielletty, jotta ne pysyvät terveinä ja hyvinvoivina. Lammasmäärät on mitoitettu siten, että eläimille riittää rehevää ja monipuolista ravintoa laitumelta. Lampaiden ruokavalioon kuuluvat ruohot ja pensaat, puhdas vesi sekä kivennäinen. Ruokittuina lampaat oppivat myös helposti kerjäämään äänekkäästi.

Rukkamäenpuisto

Rukkamäen arvoniitty sijaitsee Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueen läheisyydessä Rukkamäentien ja junaradan varressa, Rukkamäentie 10:en kohdalla. Alue on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan (Alarukkamäki) läheisyydessä. Alueeseen kuuluu sekä avoimia niittyjä että puoliavoimia puustoisia alueita.

Kesällä 2023 Rukkamäenpuistossa laidunsi 15 lammasta, jotka tulivat Huitun tilalta Sastamalasta Mouhijärveltä. Lampaiden joukossa oli suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygjalampaita.

Ahvenanmaanlampailla väritys vaihtelee todella paljon vaaleista, harmaan kautta mustakuvioisiin ja mustiin. Ahvenanmaanlampaiden naarailla voi olla myös sarvet.

Suomenlampaita on eri värejä täysvalkoisesta mustaan. Rygjalampaat ovat pitkäselkäisiä ja matalajalkaisia - väristykseltään enimmäkseen valkoisia ja harmaita. Rygjalampaalla on myös pitkä häntä ja suuret korvat.

Rukkamäenpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna 2013, jolloin aloitettiin myös alueen laidunnus. Kesinä 2018-2019 Rukkamäessä laidunsi suomenkarjaa, mutta muina vuosina siellä on laiduntanut lampaita. Rukkamäessä lampailla on rouskutettavana laidunta noin kahden hehtaarin verran. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin alueen luonnonarvoista, hoitomenetelmistä ja hoidon tavoitteista.

Kohmanpuisto

Kohmanpuiston noin 1,5 hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Mediapoliksen ja Tohloppi-järveä kiertävän ulkoilureitin välissä. Tohloppi-järven ympäristö on Länsi-Tampereen monipuolisin ja arvokkain viheraluekokonaisuus ja se on asukkaiden keskuudessa erittäin suosittu ulkoilualue. Kohmanpuiston laidunalue on osa alueen vanhaa, pitkän viljelyhistorian omaavaa kulttuurimaisemaa.

Kohmanpuiston laidunalueesta ja sen hoidosta on laadittu hoitosuunnitelma. Alkikesästä 2023 siellä laidunsi hoitosuunnitelman mukaisesti kymmenen lampaan katras. Lampaat tulevat Huitun tilalta Mouhijärveltäja ne ovat rodultaan suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygjalampaita. 

Suomenlammas on suomalainen alkuperäisrotu, jonka varhaiset esivanhemmat ovat saapuneet maahamme lähes 4000 vuotta sitten. Suomenlammas on sarveton, yksivärinen ja lyhtyhäntäinen rotu. Väreistä yleisin on valkoinen, jonka lisäksi rodussa voi esiintyä mustia, ruskeita ja harvinaisempia harmaita yksilöitä. Toisinaan suomenlampaalla saattaa olla pieni villainen otsatukka. 

Piikahaka

Piikahaan reilun hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Raholassa, Nokiantien ja Tesoman valtatien kulmauksessa.  Piikahaka on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa Raholan kartanon lampaat ovat laiduntaneet.  Lampaat Piikahakaan saapuivat kesällä 2023 heinäkuun puolivälissä Kohmanpuistosta.

Alueella on erittäin monipuolista kasvillisuutta. Niitty- ja lehtoalueet yhdessä vanhan puuston kanssa muodostavat arvokkaan, luonnoltaan ja maisemaltaan monimuotoiseen kokonaisuuden. Keväinen valkovuokkokukinta on harvinainen esteettinen elämys kaupunkiympäristössä.  Piikahaan arvoa nostavat kilpikaarnamännyt ja iäkkäät kuuset.

Piikahaan lammaslaitumen yrityskummina toimii Tampereen Energia, joka näin tukee paikallisesti luonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksen tavoitteena on pitkän laidunnushistorian omaavan kulttuurimaiseman säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Perinteiset niittykasvit valtaavat alaa maaperän köyhtyessä, ja lampaiden lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa.  Lampaat pitävät myös vieraslajeja kurissa. 

Piikahaan laumaan kuuluu suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygjalampaita.

Lupiinitalkoot

Useiden vuosien ajan Rukkamäenpuiston arvoniityllä pidetyt lupiinitalkoot ovat tuottaneet tulosta. Vuosittain kitketylle tienpenkalle on levittäytynyt muun muassa päivänkakkaraa, pukinpartaa, harakankelloa, kultapiiskua, hiirenvirnaa ja mäkitervakkoa. Monimuotoisuuden lisäämiseksi eteläpuoliselle niitylle on kylvetty aitovirnaa uhanalaisen virnasinisiiven ravintokasviksi.

Lupiinitalkoita järjestetään kesäisin myös Epilänharjun arvoniityllä ja Niemenrannassa Sahanvainionpuistossa.

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/lammaslaitumet