Lammaslaitumet

Tällä hetkellä kaupunkialueella on viisi lampaiden laiduntamaa viheraluetta: Rukkamäenpuisto ja Kohmanpuisto Piikahaka, Haihara ja Pärrinkoski, joka on luonnonsuojelualuetta. Laidunnuksella kunnossapidetään Tampereen kaupunkiympäristössä harvinaista, pitkän viljelyhistorian omaavaa kulttuurimaisemaa sekä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Laidunalueen maaperä köyhtyy vähitellen, jolloin perinteiset niittylajit saavat lisää elintilaa. Eläinten lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa. Lisäksi lampaat elävöittävät maisemaa ja tuovat iloa ja elämyksiä asukkaille. Laiduntavien eläinten hyvinvointi varmistetaan päivittäin.

Hyvä tietää

Lampaat soveltuvat parhaiten laiduneläimiksi pieneen taajamakohteeseen. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi lampaita voidaan pitää laitumella yhtäjaksoisesti enintään viisi kesäkautta. Välivuoden aikana laiduneläiminä voidaan pitää esimerkiksi nautaeläimiä tai laitumen kunnossapito hoidetaan niittämällä alue koneellisesti.

Lampaille aiheutuvan terveysriskin vuoksi koirien ulkoiluttaminen lammasaitauksessa on ehdottomasti kielletty myös varsinaisen laidunnusajan ulkopuolella! Lammashakojen opastauluissa kerrotaan laidunnuksesta ja eläinten ruokintakiellosta.

Rukkamäenpuisto

Alue on erittäin vanhaa viljelyaluetta 200-vuotisen Rukkamäen torpan (Alarukkamäki) läheisyydessä. Alueeseen kuuluu sekä avoimia niittyjä että puoliavoimia puustoisia alueita.

Kesällä 2025 Rukkamäenpuistossa laiduntaa 16 lammasta, jotka tulevat Huitun tilalta Sastamalasta Mouhijärveltä. Lampaiden joukossa oli suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygjalampaita.

• Ahvenanmaanlampailla väritys vaihtelee todella paljon vaaleista, harmaan kautta mustakuvioisiin ja mustiin. Ahvenanmaanlampaiden naarailla voi olla myös sarvet.
• Suomenlampaita on eri värejä täysvalkoisesta mustaan.
• Rygjalampaat ovat pitkäselkäisiä ja matalajalkaisia - väristykseltään enimmäkseen valkoisia ja harmaita. Rygjalampaalla on myös pitkä häntä ja suuret korvat.

Rukkamäenpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui vuonna 2013, jolloin aloitettiin myös alueen laidunnus. Kesinä 2018-2019 Rukkamäessä laidunsi suomenkarjaa, mutta muina vuosina siellä on laiduntanut lampaita. Rukkamäessä lampailla on rouskutettavana laidunta noin kahden hehtaarin verran. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin alueen luonnonarvoista, hoitomenetelmistä ja hoidon tavoitteista.

Kohmanpuisto

Kohmanpuiston noin 1,5 hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Mediapoliksen ja Tohloppi-järveä kiertävän ulkoilureitin välissä. Tohloppi-järven ympäristö on Länsi-Tampereen monipuolisin ja arvokkain viheraluekokonaisuus ja se on asukkaiden keskuudessa erittäin suosittu ulkoilualue. Kohmanpuiston laidunalue on osa alueen vanhaa, pitkän viljelyhistorian omaavaa kulttuurimaisemaa. Kohmanpuiston laidunalueesta ja sen hoidosta on laadittu hoitosuunnitelma.

Kohmanpuistossa laiduntaa kesällä 2025 kuusi lammasta, jotka tulevat Huitun tilalta Sastamalasta. Suomenlammas on suomalainen alkuperäisrotu, jonka varhaiset esivanhemmat ovat saapuneet maahamme lähes 4000 vuotta sitten. Suomenlammas on sarveton, yksivärinen ja lyhythäntäinen rotu. Väreistä yleisin on valkoinen, jonka lisäksi rodussa voi esiintyä mustia, ruskeita ja harvinaisempia harmaita yksilöitä. Toisinaan suomenlampaalla saattaa olla pieni villainen otsatukka. 

Piikahaka

Piikahaan reilun hehtaarin laajuinen laidunalue sijaitsee Raholassa, Nokiantien ja Tesoman valtatien kulmauksessa.  Piikahaka on vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa Raholan kartanon lampaat ovat laiduntaneet.  Piikahaassa laiduntaa kesällä 2025 kahdeksan lammasta.

Piikahaassa on erittäin monipuolista kasvillisuutta. Niitty- ja lehtoalueet yhdessä vanhan puuston kanssa muodostavat arvokkaan, luonnoltaan ja maisemaltaan monimuotoiseen kokonaisuuden. Keväinen valkovuokkokukinta on harvinainen esteettinen elämys kaupunkiympäristössä.  Piikahaan arvoa nostavat kilpikaarnamännyt ja iäkkäät kuuset.

Piikahaan lammaslaitumen yrityskummina toimii Tampereen Energia, joka näin tukee paikallisesti luonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksen tavoitteena on pitkän laidunnushistorian omaavan kulttuurimaiseman säilyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Perinteiset niittykasvit valtaavat alaa maaperän köyhtyessä, ja lampaiden lanta houkuttelee uutta hyönteis- ja lintulajistoa.  Lampaat pitävät myös vieraslajeja kurissa. 

Piikahaan laumaan kuuluu suomenlampaita, ahvenanmaanlampaita ja norjalaisia rygjalampaita.

Pärrinkoski

Pärrinkoski on Pärrin tilan vanhaa viljely- ja laidunmaata, joka on osittain kasvanut umpeen. Pärrinkosken purouoma jakaa laitumen kahteen osaan.

Pärrinkoskella laiduntaa kahdeksan lampaan katras, jossa on suomenlampaita, norjalaisia rygjalampaita sekä ahvenanmaanlampaita.

Haihara

Kaukajärvellä, Haiharassa laidunsi viisi lammasta kesällä 2025. Haiharan lampaat tulivat Haltian tilalta Vesilahdelta. Lampaat palasivat tilalle heinäkuun alkupuolelle, koska syötävä loppui laitumelta.

Lupiinitalkoot

Useiden vuosien ajan Rukkamäenpuiston arvoniityllä pidetyt lupiinitalkoot ovat tuottaneet tulosta. Vuosittain kitketylle tienpenkalle on levittäytynyt muun muassa päivänkakkaraa, pukinpartaa, harakankelloa, kultapiiskua, hiirenvirnaa ja mäkitervakkoa. Monimuotoisuuden lisäämiseksi eteläpuoliselle niitylle on kylvetty aitovirnaa uhanalaisen virnasinisiiven ravintokasviksi.

Lupiinitalkoita järjestetään kesäisin myös Epilänharjun arvoniityllä ja Niemenrannassa Sahanvainionpuistossa.

Tämän sivun löydät myös osoitteella tampere.fi/lammaslaitumet