Epilä-raitti

Epilässä on kohdannut kolme muinaistietä: Tampereen suunnasta tullut nykyinen Pispalan valtatie, Turusta tullut Ylinen Viipurintie, joka kulki suurin piirtein nykyistä Nokiantien linjaa, ja pohjoisesta nykyistä Nahkatehtaankatua tullut Pohjanmaan- eli Kyröntie. Rautatien yli kulkenut Pohjanmaantie suljettiin 1950-luvulla, ja tielinjaan jäi jäljelle jyrkkä kaarros. Tämä mutka tunnetaan lähellä olleen maalitehtaan mukaan Winterin mutkana.

Epilä alkoi muodostua varsinaiseksi asutuskeskukseksi 1900-luvun alussa, kun Epilään perustettiin tehtaita ja niiden lähelle rakennettiin asuntoja työntekijöille sekä suuria huviloita herrasväelle. Lielahden asemalta Epilän suuntaan kohosi aikoinaan pitkä huvilaketju. Näistä rakennuksista on jäljellä enää muutama.

Epilän- ja Tiikonharju eivät enää ole luonnontilassaan. Harjuja on madallettu rautatien ja maanteiden rakentamisen vuoksi. Epilänharjulla on kuitenkin yhä alueita, joissa voi aistia menneisyyden tunnelman.

Epilään rakennettiin 1900-luvun alussa lyhyessä ajassa lukuisia punatiilisiä teollisuuslaitoksia, ja alueesta muodostui huomattava teollisuuskeskittymä. Tästä merkittävästä tehdasmiljööstä on jäljellä Epilän Nahkatehdas, jossa on nykyään asuntoja. Sen vieressä toisella puolen Nahkatehtaankatua olivat Sahanterän ja Epilän Konepajan tehtaat.

Winterin alue on saanut nimensä siellä pitkään toimineen Rudolf ja Daniel Winterin perustaman tapetti- ja väritehtaan mukaan. Tehdasalue tunnettiin kauniista puutarhastaan ja lehmuskujistaan, joista osa on yhä jäljellä. Winterin tehtaista on säilynyt ainoastaan 1928 valmistunut rakennus, joka on muutettu asuinkäyttöön 1990-luvun lopussa.

Harjut ovat muodostuneet jääkaudella maaperän kerrostuessa. Kun soran ja hiekan sekaan jääneet suuret jäälohkareet sulivat, muodostui maahan painanne eli suppa. Epilän harjualueella on ollut useita tällaisia harjukuoppia. Niistä suurin säilynyt on Haudanpohja-niminen jyrkkärinteinen suppa.

Harjun kirkon lähellä olleella torilla pidettiin markkinoita, joita kutsuttiin "pitäjän häiksi". Kirkolle aiheutuneen häiriön vuoksi markkinat siirrettiin 1638 Tammerkoskelle, nykyisen Tampereen Vanhan kirkon paikkeille. Markkinat palautettiin 70 vuotta myöhemmin Harjuun. Melun, levottoman elämän ja markkinoilla 1749 sattuneen kirkkoa uhanneen tulipalon vuoksi ne siirrettiin seuraavana vuonna Pispalaan.

Harjun koulu on vanhimmilta osiltaan valmistunut 1862, jolloin se aloitti toimintansa. Se oli valmistuessaan Pirkkalan ensimmäinen koulurakennus. Koulun rakennustarpeet saatiin Pirkkalan ja Harjun puretuista kirkoista. Uuteen kouluun siirrettiin esimerkiksi Harjun kirkon "papin eteinen" sellaisenaan. Koulurakennusta jatkettiin 1908 arkkitehti Wivi Lönnin piirustusten mukaan. Nykyään Harjun koulussa toimivat esikoulu sekä peruskoulun luokat 1.–6.

Harjussa on ollut kirkko vuodesta 1639 vuoteen 1858, jolloin rakennus purettiin. Kirkon hautausmaasta on yhä osa jäljellä. Siellä sijaitsee 1780-luvulla rakennettu Gaddin suvun kivinen hautakappeli sekä professori P. A. Gaddin muistomerkki. Kirkon alttarin paikalle on pystytetty muistokivi.