Kaupunkiympäristö uudistuu
Kaupunkiympäristö uudistuu

Tampereen kaupunkiseutu on yksi maamme isoista kasvukeskuksista. Pelkästään Tampereen kaupungin on ennustettu kasvavan siten, että vuoteen 2040 mennessä tamperelaisia on noin 300 000.
Kasvavaan kaupunkiimme rakennetaan uutta ja vanhoja alueita otetaan uuteen käyttöön. Tältä sivulta löydät tietoa ajankohtaisista kaupunkisuunnittelu- ja rakennushankkeista Tampereella.
Suunnittelu- ja rakentamiskohteita
Näytetään kohteista 0/0
Ei tuloksia
Aleksis Kiven kadun hidaskatukokeilu
Aleksis Kiven kadun hidaskatukokeilu on toteutettu kahtena kesänä (2021, 2022). Keskustorin ja Laukontorin yhdistävästä kadusta luotiin istutuksin ja terassein vehreä keskieurooppalaishenkinen promenadi. Tänä kesänä (2022) katua piristi myös Maija Kovarin kolmiosainen taideteos Kosken kuulemat. Autoilu kadulla oli edelleen sallittu, mutta nopeusrajoitusta oli laskettu 20km/h ja pysäköintipaikkoja oli käytössä normaalia vähemmän. Pyöräily oli sallittu ylämäkeen.
Hakametsä Sport Campus
Hakametsän jäähallin ympäristö saa Nokia Arenan valmistuttua uuden elämän täysin uudenlaisena liikunnan ja urheilun keskittymänä, joka tulee tarjoamaan monipuoliset ja korkeatasoiset puitteet niin huippu-urheilijoille, harrastajille ja kuntoliikkujille kuin myös järjestö- ja yritystoiminnalle. Kokonaisuuteen kuuluu monitoimiareenaksi remontoitavan vanhan jäähallin lisäksi muun muassa moderni sisäpalloiluareena, liike- ja toimistotiloja alan oheistoiminnoille sekä viihtyisiä ulko- ja viheralueita ja asumista.
Iidesjärven puiston suunnittelu
Iidesjärven ja Nekalantien väliselle ranta-alueelle laaditaan asemakaavaa ja siihen liittyvää puistosuunnitelmaa. Iidesjärvelle ja sen laajemmalle rantavyöhykkeelle, puiston ulkopuolelle, valmistellaan lisäksi luonnonsuojelualueen perustamista ja siihen liittyvää hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
Kaleva-Hakametsä-paikalliskeskuksen ydinalue
Alue sijaitsee Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän liittymäalueen eteläpuolella noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta Kalevanrinteen kaupunginosassa.
Kannen alue
Kannen alue on Tampereen keskustan merkittävin kehittämiskohde. Nykyisen henkilöratapihan ylle levittäytyvä uusi kaupunginosa eheyttää ja tiivistää keskustaa ja tuo rautatieaseman ympäristöön noin 5000 uutta asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Samalla se tekee rautatieasemasta kaikki matkustusmuodot yhdistävän liikenteen solmukohdan. Kehitystyön tavoitteena on luoda tästä korkean rakentamisen vyöhykkeeseen kuuluvasta alueesta viihtyisä, vehreämpi, näyttävä ja omaperäinen arkkitehtoninen kokonaisuus, jossa tornitalot nivoutuvat luontevasti suojeltuun rautatieasemaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön.
Kannen alue koostuu kolmesta Tampereen henkilöratapihan ylle nousevasta kansirakenteesta ja niiden yhteyteen rakennettavista tornitaloista. Kansista ensimmäinen, Kalevantien eteläpuolella sijaitseva eteläkansi valmistui 2020. Sen päälle on jo kohonnut kaksi tornitaloa ja Nokia Arena. Seuraavana vuorossa ovat Kalevantien pohjoispuolelle sijoittuva pohjoiskansi tornitaloineen ja rautatieaseman yhteyteen rakennettava asemakansi tornitaloineen.
Kannen alue koostuu kolmesta Tampereen henkilöratapihan ylle nousevasta kansirakenteesta ja niiden yhteyteen rakennettavista tornitaloista. Kansista ensimmäinen, Kalevantien eteläpuolella sijaitseva eteläkansi valmistui 2020. Sen päälle on jo kohonnut kaksi tornitaloa ja Nokia Arena. Seuraavana vuorossa ovat Kalevantien pohjoispuolelle sijoittuva pohjoiskansi tornitaloineen ja rautatieaseman yhteyteen rakennettava asemakansi tornitaloineen.
Osoite:
Rautatienkatu 25, 33100 Tampere
Keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kehitetään keskustan liikennettä kokonaisuutena: kuinka keskustaan tullaan ja miten siellä liikutaan. Siinä tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja, niiden käyttäjiä, palveluntarjoajia ja liikennevälineitä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa keskustan hanke- ja aluesuunnittelua seuraavat kymmenen vuotta.
Keskustorin kesäkeidas -pilottiprojekti
Keskustorin kesäkeidas on eri aisteja puhutteleva 11 ravintolan viihtyisä, vehreä ja värikäs ulkoilmaravintola. Uuden konseptin ja kaksivuotisen pilottiprojektin taustalla on halu kehittää Keskustorin aluetta testaamalla uutta koko kesänajan kestävää tapahtumakonseptia ja saada uudenlaista vetovoimaa Tammerkosken länsipuolelle. Tamperelaisille haluttiin luoda viihtyisää ja turvallista ulkotilaa koronavuosien ajaksi ja yrittäjille mahdollisuus palveluidensa kasvattamiseen popup-toiminnalla.
Kokeilun vaikutuksia mitataan ja analysoidaan muun muassa kaupunkikuvan, asiakkaiden, yritysten ja Keskustorin käytön näkökulmista. Tulosten perusteella harkitaan mahdollisia pysyviä ratkaisuja.
Kokeilun vaikutuksia mitataan ja analysoidaan muun muassa kaupunkikuvan, asiakkaiden, yritysten ja Keskustorin käytön näkökulmista. Tulosten perusteella harkitaan mahdollisia pysyviä ratkaisuja.
Kuninkaankadun kesäkatukokeilu
Tampereen vanhin kävelykatu Hämeenkadun ja Satakunnankadun välillä saa täksi kesäksi uuden ilmeen. Kuninkaankadulle on luotu puistomaisempaa tunnelmaa istutusten ja puutarhakeinujen avulla, ja katualueen viihtyisyyttä lisätään muun muassa Kauppakadun ja Puutarhakadun pohjoispuolelle ripustettavilla kankailla. Perinteisten torikojujen ja jäätelökioskin lisäksi kävelykadulla palvelee tänä kesänä myös katuruokavaunu, ja kadunvarren yrittäjiä on kannustettu ottamaan katutila haltuun rakentamalla muun muassa terasseja.
Lielahden yleissuunnitelma
Osana Kantakaupungin vaiheyleiskaavaa 2021 - 2025 Lielahden läntiselle alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maankäytön, liikenteen ja kunnallistekniikan tulevaisuuden tarpeita Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen 2030 mukaisesti. Lielahti-Hiedanranta on yksi vaiheyleiskaavan tarkemmasta neljästä osa-alueesta.
Lielahden yleissuunnitelma toimii lähtökohtana alueella laadittaville asemakaavoille. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli alue olisi vähitellen toteutunut vuoteen 2040 mennessä.
Lielahden yleissuunnitelma toimii lähtökohtana alueella laadittaville asemakaavoille. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli alue olisi vähitellen toteutunut vuoteen 2040 mennessä.
Messukylänkadun varren täydennysrakentaminen
Messukylänkadun ja sen ympäristön uusimisen tavoitteena on muun muassa liikenneolojen parantaminen ja alueen vetovoiman tukeminen osana kaupunkia.
Yleissuunnitelmassa esitetään tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Messukylänkadun liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksyttiin tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Messukylänkadun maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2020.
Yleissuunnitelmassa esitetään tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Messukylänkadun liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksyttiin tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Messukylänkadun maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2020.
Pispala
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta länteen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, eli RKY-alue. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa.
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on Pispalan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista nykyiseen ympäristöön ja maisemaan.
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on Pispalan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista nykyiseen ympäristöön ja maisemaan.
Särkänniemen alue
Särkänniemen aluekokonaisuus kattaa varsinaisen huvipuistoalueen lisäksi Mustanlahden ja Kortelahden satama-alueet, Onkiniemen entisen tehdasalueen ja pohjoisen Näsinsillan. Läpikulkuliikenteen siirryttyä Rantatunneliin Särkänniemen alue upeine järvimaisemineen voi viimein ottaa itseoikeutetun paikkansa osana Tampereen keskustaa. Kehittämisen tavoitteena onkin luoda alueelle ympärivuotinen matkailun, vapaa-ajan ja tapahtumien keskittymä, parantaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä sekä saada alueelle lisää asukkaita.
Takonraitti
Takonraitti on Takon tehtaan edustalle Tammerkosken länsirannalle suunnitteilla oleva uusi näköalareitti. Keskustan rantareitistöä täydentävän jalankulkuväylän on tarkoitus kulkea kosken yllä Mokkapuistosta Kehräsaareen ja avata yleisöltä suljettuna ollut osa Tammerkosken rantaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön.
Tammelan kaupunginosan kehittäminen
Raitiotien ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva moni-ilmeinen Tammela kehittyy yhä saumattomammaksi osaksi Tampereen keskustaa. Täydennysrakentamisen ja korttelirakenteen eheyttämisen ohella Tammelan kehittämisen tavoitteena on viihtyisän ja laadukkaan kaupunkiympäristön luominen. Kaupunginosasta on tullut korjausrakentamisen ja täydentävän kaupunkirakentamisen ykkösalueita. Lisäksi kaupunki kunnostaa vaiheittain katuja, kunnallistekniikkaa, puistoja ja muita julkisia ulkotiloja. Kaupungin omia ajankohtaisia hankkeita ovat rakenteilla olevat Tammelan stadion, Morkun aukion ja vanhan tavara-aseman ympäristö sekä viherympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen. Koko kaupungille tärkeän Tammelantorin uudistaminen on tulevien vuosien asia.
Tullin alue
Raitiotien, Nokia Arenan ja tulevan asemakeskuksen myötä Tullin alue on Tampereen keskustan muutoksen ytimessä. Tullin alueen kehittämisellä tuetaan alueen muutosta entisestä teollisuus- ja varastoalueesta monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Kehitystyön tavoitteena on lisätä alueelle asumista, työpaikkoja, palveluita, kulttuuria ja tapahtumia. Lähivuosien näkyvimpiä hankkeita ovat Tullikamarin aukion uudistaminen ja täydennysrakentaminen, Attilan tontin täydennysrakentaminen ja siihen kytkeytyvä Pinninkadun uudistaminen sekä alueen eteläosiin nousevat uudet tornitalot.
Osoite:
Tullikatu 6, 33100 Tampere
Tuomiokirkonkadun kesäkatukokeilu
Tuomiokirkonkadun kesäkatukokeilu ulottuu Kyttälänkadulta aina Sorin aukiolle saakka. Katualue on trimmattu kesäkuntoon kukkaistuksin, asfalttimaalauksin ja ripustetuin kankain. Katualuetta koristamaan on tuotu myös näyttävät portit ja kadunvarren yrittäjiä on kannustettu ottamaan katutila haltuun muun muassa terasseja rakentamalla. Varsinaisen tulikasteen kokeilu sai jääkiekon MM-turnauksen virallisena kisakatuna 13.-31.5., jolloin Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välinen osuus toimi myös kävelykatuna. Kisojen jälkeen 1.6.-31.8. autoilu jatkui muuten normaalisti, mutta nopeusrajoitusta laskettiin hidaskadun mukaiseksi ja pysäköintipaikkoja oli käytössä tavallista vähemmän. Kokeilu kesti 31.8.2022 asti.
Viinikanlahti
Viinikanlahden alue Pyhäjärven rannassa kokee tulevina vuosina täydellisen muodonmuutoksen. Kun Viinikanlahden aluetta tällä hetkellä hallitseva jätevedenpuhdistamo vuosikymmenen puolivälissä siirtyy Sulkavuoren uumeniin, alkaa puhdistamolta vapautuvalle alueelle rakentua uusi, noin 3 300 asukkaan rantakaupunginosa. Viinikalahti on tarkoitus kytkeä ydinkeskustaan kävelyn ja pyöräilyn uusilla silloilla ja mahdollisesti Hatanpään valtatielle rakennettavalla raitiotiellä. Viinikanlahden uudessa kaupunginosassa asumisen palvelut yhdistyvät kaikille avoimiin ranta-alueisiin ja vapaa-ajan toimintoihin.
Näytetään kaikki kohteet 38/38
Näytetään kohteista 38/38
Ei tuloksia
Ympäristöministeriö vahvisti 28.2.1994 Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan.
Aleksis Kiven kadun hidaskatukokeilu on toteutettu kahtena kesänä (2021, 2022). Keskustorin ja Laukontorin yhdistävästä kadusta luotiin istutuksin ja terassein vehreä keskieurooppalaishenkinen promenadi. Tänä kesänä (2022) katua piristi myös Maija Kovarin kolmiosainen taideteos Kosken kuulemat. Autoilu kadulla oli edelleen sallittu, mutta nopeusrajoitusta oli laskettu 20km/h ja pysäköintipaikkoja oli käytössä normaalia vähemmän. Pyöräily oli sallittu ylämäkeen.
Hakametsän jäähallin ympäristö saa Nokia Arenan valmistuttua uuden elämän täysin uudenlaisena liikunnan ja urheilun keskittymänä, joka tulee tarjoamaan monipuoliset ja korkeatasoiset puitteet niin huippu-urheilijoille, harrastajille ja kuntoliikkujille kuin myös järjestö- ja yritystoiminnalle. Kokonaisuuteen kuuluu monitoimiareenaksi remontoitavan vanhan jäähallin lisäksi muun muassa moderni sisäpalloiluareena, liike- ja toimistotiloja alan oheistoiminnoille sekä viihtyisiä ulko- ja viheralueita ja asumista.
Iidesjärven ja Nekalantien väliselle ranta-alueelle laaditaan asemakaavaa ja siihen liittyvää puistosuunnitelmaa. Iidesjärvelle ja sen laajemmalle rantavyöhykkeelle, puiston ulkopuolelle, valmistellaan lisäksi luonnonsuojelualueen perustamista ja siihen liittyvää hoito- ja käyttösuunnitelmaa.
Alue sijaitsee Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän liittymäalueen eteläpuolella noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta Kalevanrinteen kaupunginosassa.
Kannen alue on Tampereen keskustan merkittävin kehittämiskohde. Nykyisen henkilöratapihan ylle levittäytyvä uusi kaupunginosa eheyttää ja tiivistää keskustaa ja tuo rautatieaseman ympäristöön noin 5000 uutta asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Samalla se tekee rautatieasemasta kaikki matkustusmuodot yhdistävän liikenteen solmukohdan. Kehitystyön tavoitteena on luoda tästä korkean rakentamisen vyöhykkeeseen kuuluvasta alueesta viihtyisä, vehreämpi, näyttävä ja omaperäinen arkkitehtoninen kokonaisuus, jossa tornitalot nivoutuvat luontevasti suojeltuun rautatieasemaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön.
Kannen alue koostuu kolmesta Tampereen henkilöratapihan ylle nousevasta kansirakenteesta ja niiden yhteyteen rakennettavista tornitaloista. Kansista ensimmäinen, Kalevantien eteläpuolella sijaitseva eteläkansi valmistui 2020. Sen päälle on jo kohonnut kaksi tornitaloa ja Nokia Arena. Seuraavana vuorossa ovat Kalevantien pohjoispuolelle sijoittuva pohjoiskansi tornitaloineen ja rautatieaseman yhteyteen rakennettava asemakansi tornitaloineen.
Kannen alue koostuu kolmesta Tampereen henkilöratapihan ylle nousevasta kansirakenteesta ja niiden yhteyteen rakennettavista tornitaloista. Kansista ensimmäinen, Kalevantien eteläpuolella sijaitseva eteläkansi valmistui 2020. Sen päälle on jo kohonnut kaksi tornitaloa ja Nokia Arena. Seuraavana vuorossa ovat Kalevantien pohjoispuolelle sijoittuva pohjoiskansi tornitaloineen ja rautatieaseman yhteyteen rakennettava asemakansi tornitaloineen.
Osoite:
Rautatienkatu 25, 33100 Tampere
Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021–2025 on vireillä. Kaavatyö etenee arviolta seuraavasti: vuonna 2022 aloitusvaihe, vuonna 2023 valmisteluvaihe, vuonna 2024 ehdotusvaihe ja vuonna 2024 hyväksymisvaihe.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.5.2017 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ja yleiskaava kuulutettiin voimaan 20.1.2020.
Ympäristöministeriö vahvisti 28.11.1997 Kapeen osayleiskaavan.
Kauppahallin 120-vuotiaan arvokiinteistön perusparannuksen suunnittelu käynnistettiin keväällä 2022. Suunnittelua tehdään yhteensä kolme vuotta ja sen aikana konretisoituvat muun muassa remontin sisältö- ja toteutustapa. Varsinainen perusparannus on tavoite toteuttaa vuosina 2025–2027.
Osoite:
Hämeenkatu 19
Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kehitetään keskustan liikennettä kokonaisuutena: kuinka keskustaan tullaan ja miten siellä liikutaan. Siinä tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja, niiden käyttäjiä, palveluntarjoajia ja liikennevälineitä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa keskustan hanke- ja aluesuunnittelua seuraavat kymmenen vuotta.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan 18.1.2016. Yleiskaava kuulutettiin voimaan 16.1.2019.
Keskustorin kesäkeidas on eri aisteja puhutteleva 11 ravintolan viihtyisä, vehreä ja värikäs ulkoilmaravintola. Uuden konseptin ja kaksivuotisen pilottiprojektin taustalla on halu kehittää Keskustorin aluetta testaamalla uutta koko kesänajan kestävää tapahtumakonseptia ja saada uudenlaista vetovoimaa Tammerkosken länsipuolelle. Tamperelaisille haluttiin luoda viihtyisää ja turvallista ulkotilaa koronavuosien ajaksi ja yrittäjille mahdollisuus palveluidensa kasvattamiseen popup-toiminnalla.
Kokeilun vaikutuksia mitataan ja analysoidaan muun muassa kaupunkikuvan, asiakkaiden, yritysten ja Keskustorin käytön näkökulmista. Tulosten perusteella harkitaan mahdollisia pysyviä ratkaisuja.
Kokeilun vaikutuksia mitataan ja analysoidaan muun muassa kaupunkikuvan, asiakkaiden, yritysten ja Keskustorin käytön näkökulmista. Tulosten perusteella harkitaan mahdollisia pysyviä ratkaisuja.
Tampereen vanhin kävelykatu Hämeenkadun ja Satakunnankadun välillä saa täksi kesäksi uuden ilmeen. Kuninkaankadulle on luotu puistomaisempaa tunnelmaa istutusten ja puutarhakeinujen avulla, ja katualueen viihtyisyyttä lisätään muun muassa Kauppakadun ja Puutarhakadun pohjoispuolelle ripustettavilla kankailla. Perinteisten torikojujen ja jäätelökioskin lisäksi kävelykadulla palvelee tänä kesänä myös katuruokavaunu, ja kadunvarren yrittäjiä on kannustettu ottamaan katutila haltuun rakentamalla muun muassa terasseja.
Osana Kantakaupungin vaiheyleiskaavaa 2021 - 2025 Lielahden läntiselle alueelle tehdään yleissuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen maankäytön, liikenteen ja kunnallistekniikan tulevaisuuden tarpeita Tampereen hiilineutraalisuustavoitteen 2030 mukaisesti. Lielahti-Hiedanranta on yksi vaiheyleiskaavan tarkemmasta neljästä osa-alueesta.
Lielahden yleissuunnitelma toimii lähtökohtana alueella laadittaville asemakaavoille. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli alue olisi vähitellen toteutunut vuoteen 2040 mennessä.
Lielahden yleissuunnitelma toimii lähtökohtana alueella laadittaville asemakaavoille. Suunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli alue olisi vähitellen toteutunut vuoteen 2040 mennessä.
Tampereen läntistä keskustaa kehitetään viihtyisänä ja vetovoimaisena kulttuurin, elämysten ja kivijalkakaupan keskuksena, jossa koskimaisemat, järvien tarjoavat virkistysmahdollisuudet ja vehreät puistot yhdistyvät saumattomasti kaupunkilaisten elämään.
Messukylänkadun ja sen ympäristön uusimisen tavoitteena on muun muassa liikenneolojen parantaminen ja alueen vetovoiman tukeminen osana kaupunkia.
Yleissuunnitelmassa esitetään tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Messukylänkadun liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksyttiin tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Messukylänkadun maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2020.
Yleissuunnitelmassa esitetään tavoitetilanne Messukylänkadun liikenteelle, katuympäristölle sekä maankäytölle. Messukylänkadun liikenteellinen yleissuunnitelma hyväksyttiin tarkempien yleis- ja katusuunnitelmien sekä Messukylänkadun maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi Tampereen yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2020.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä Mältinrannan puistoalue halutaan uudistaa arvonsa mukaiseen loistoon ja samalla parantaa Finlaysonin ja Särkänniemen yhdistävää koskenrantareittiä. Kuninkaankadun pohjoispäästä Mustanlahden suulle ulottuvaa Mältinrannan suunnittelualuetta kehitetään ensisijaisesti puisto- ja virkistysalueena, lähiluontokohteena sekä kävelyn ja pyöräilyn reittinä. Nykyinen uimapaikka säilyy ja alueen virkistysmahdollisuuksia halutaan edelleen parantaa. Suunnittelutyön yhteydessä tarkastellaan myös alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisuja sekä veneilypalvelujen kehittämistä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.8.2015 (157§) osayleiskaavaehdotuksen. Nurmi-Sorilan osayleiskaava tuli voimaan 12.12.2016 annetulla kuulutuksella.
Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustasta länteen. Pispala on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, eli RKY-alue. Pispalan asemakaava uudistetaan kolmessa eri vaiheessa.
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on Pispalan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista nykyiseen ympäristöön ja maisemaan.
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on Pispalan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista nykyiseen ympäristöön ja maisemaan.
Ratinan suvannon aluetta on tavoitteena kehittää monipuoliseksi ja viihtyisäksi kaupunkitilaksi, joka on houkutteleva vapaa-ajan kohde niin tamperelaisille kuin matkailijoillekin. Alueen uudistuksella tähdätään muun muassa Laukontorin ja sataman toiminnallisuuksien parantamiseen sekä kokonaan uusien palveluiden mahdollistamiseen. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn kulkuyhteyksiä kehitetään osana Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistävää rantareitistöä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.12.2014 (226 §) osayleiskaavaehdotuksen. Sisaruspohjan osayleiskaava tuli voimaan 27.12.2016 annetulla kuulutuksella.
Särkänniemen aluekokonaisuus kattaa varsinaisen huvipuistoalueen lisäksi Mustanlahden ja Kortelahden satama-alueet, Onkiniemen entisen tehdasalueen ja pohjoisen Näsinsillan. Läpikulkuliikenteen siirryttyä Rantatunneliin Särkänniemen alue upeine järvimaisemineen voi viimein ottaa itseoikeutetun paikkansa osana Tampereen keskustaa. Kehittämisen tavoitteena onkin luoda alueelle ympärivuotinen matkailun, vapaa-ajan ja tapahtumien keskittymä, parantaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä sekä saada alueelle lisää asukkaita.
Takonraitti on Takon tehtaan edustalle Tammerkosken länsirannalle suunnitteilla oleva uusi näköalareitti. Keskustan rantareitistöä täydentävän jalankulkuväylän on tarkoitus kulkea kosken yllä Mokkapuistosta Kehräsaareen ja avata yleisöltä suljettuna ollut osa Tammerkosken rantaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön.
Raitiotien ja rautatieaseman tuntumassa sijaitseva moni-ilmeinen Tammela kehittyy yhä saumattomammaksi osaksi Tampereen keskustaa. Täydennysrakentamisen ja korttelirakenteen eheyttämisen ohella Tammelan kehittämisen tavoitteena on viihtyisän ja laadukkaan kaupunkiympäristön luominen. Kaupunginosasta on tullut korjausrakentamisen ja täydentävän kaupunkirakentamisen ykkösalueita. Lisäksi kaupunki kunnostaa vaiheittain katuja, kunnallistekniikkaa, puistoja ja muita julkisia ulkotiloja. Kaupungin omia ajankohtaisia hankkeita ovat rakenteilla olevat Tammelan stadion, Morkun aukion ja vanhan tavara-aseman ympäristö sekä viherympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen. Koko kaupungille tärkeän Tammelantorin uudistaminen on tulevien vuosien asia.
Ympäristöministeriö vahvisti 31.5.1999 Teiskon kirkonseudun osayleiskaavan.
Ympäristöministeriö vahvisti 13.6.1996 Terälahden osayleiskaavan.
Raitiotien, Nokia Arenan ja tulevan asemakeskuksen myötä Tullin alue on Tampereen keskustan muutoksen ytimessä. Tullin alueen kehittämisellä tuetaan alueen muutosta entisestä teollisuus- ja varastoalueesta monipuoliseksi ja eläväksi kaupunginosaksi. Kehitystyön tavoitteena on lisätä alueelle asumista, työpaikkoja, palveluita, kulttuuria ja tapahtumia. Lähivuosien näkyvimpiä hankkeita ovat Tullikamarin aukion uudistaminen ja täydennysrakentaminen, Attilan tontin täydennysrakentaminen ja siihen kytkeytyvä Pinninkadun uudistaminen sekä alueen eteläosiin nousevat uudet tornitalot.
Osoite:
Tullikatu 6, 33100 Tampere
Tuomiokirkonkadun kesäkatukokeilu ulottuu Kyttälänkadulta aina Sorin aukiolle saakka. Katualue on trimmattu kesäkuntoon kukkaistuksin, asfalttimaalauksin ja ripustetuin kankain. Katualuetta koristamaan on tuotu myös näyttävät portit ja kadunvarren yrittäjiä on kannustettu ottamaan katutila haltuun muun muassa terasseja rakentamalla. Varsinaisen tulikasteen kokeilu sai jääkiekon MM-turnauksen virallisena kisakatuna 13.-31.5., jolloin Verkatehtaankadun ja Otavalankadun välinen osuus toimi myös kävelykatuna. Kisojen jälkeen 1.6.-31.8. autoilu jatkui muuten normaalisti, mutta nopeusrajoitusta laskettiin hidaskadun mukaiseksi ja pysäköintipaikkoja oli käytössä tavallista vähemmän. Kokeilu kesti 31.8.2022 asti.
Ympäristöministeriö vahvisti 28.11.1997 Velaatan osayleiskaavan.
Viinikanlahden alue Pyhäjärven rannassa kokee tulevina vuosina täydellisen muodonmuutoksen. Kun Viinikanlahden aluetta tällä hetkellä hallitseva jätevedenpuhdistamo vuosikymmenen puolivälissä siirtyy Sulkavuoren uumeniin, alkaa puhdistamolta vapautuvalle alueelle rakentua uusi, noin 3 300 asukkaan rantakaupunginosa. Viinikalahti on tarkoitus kytkeä ydinkeskustaan kävelyn ja pyöräilyn uusilla silloilla ja mahdollisesti Hatanpään valtatielle rakennettavalla raitiotiellä. Viinikanlahden uudessa kaupunginosassa asumisen palvelut yhdistyvät kaikille avoimiin ranta-alueisiin ja vapaa-ajan toimintoihin.
Ajankohtaista
-
Ranta-Tampellan rakentamattomaan kortteliin asemakaavamuutos
30.3.2023 | Uutinen -
Asemakaavamuutos Tullin alueelle – tavoitteena asuntoja ja uudet tilat YTHS:lle
30.3.2023 | Uutinen -
Tampereen raitiotien länsiosan rakentaminen edennyt yli puolivälin – raitioliikenne Santalahteen alkaa elokuussa
29.3.2023 | Uutinen