Sisäilma

Ilmanvaihto

Ilmanvaihto vaikuttaa huoneilman laatuun merkittävästi. Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa asunnon ja muiden oleskelutilojen sisäilmasta epäpuhtauksia ja tuoda rakennukseen puhdasta korvausilmaa. Sisäilman laadun kannalta on tärkeää, että ilmanvaihto toimii suunnitellusti.

Rakennuksen ilmanvaihto vaikuttaa suoraan tai välillisesti niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat terveyshaittaa asunnossa tai muussa oleskelutilassa. Epäpuhtaudet ovat yleensä peräisin ihmisten aineenvaihdunnasta, asumisen erilaisista toiminnoista, rakennus- ja sisustusmateriaaleista, ulkoilmasta ja maaperästä (mikrobit ja radon). Epätasapainossa olevan ilmanvaihtojärjestelmän vuoksi terveydelle haitallisia epäpuhtauksia voi kulkeutua asuntojen ja rakennuksen muiden tilojen välillä. Tällöin sisäilmahaitan yhtenä osatekijänä ovat rakennuksen ilmanvaihdon ongelmat.

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma liikkuu sisä- ja ulkoilman välisten paine- ja lämpötilaerojen avulla. Koska ilmavirrat vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan, toimii painovoimainen ilmanvaihto parhaiten talvella ja heikoimmin kesällä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on tärkeää huoneiden tuulettaminen ikkunan kautta. Riittävä korvausilman saanti on painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan edellytys. Vanhoissa rakennuksissa hormit saattavat olla huonokuntoisia, jolloin hajut voivat siirtyä asunnosta toiseen hormien kautta.

Painovoimaisten järjestelmien osittainen koneellistaminen esim. liesituulettimin tai kanavapuhaltimin ei ole suotavaa, koska se voi muuttaa rakennuksen ja kanavien painesuhteita ja johtaa helposti siihen, että poistoilmahormin kautta alkaa virrata korvausilmaa sisätiloihin.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan asunnosta koneellisesti ja korvausilma tulee ikkunoiden tai ulkoilmaventtiilien kautta. Koneellisella poistoilmanvaihdolla voidaan painovoimaista paremmin varmistaa riittävä ilman vaihtuvuus kaikkina vuodenaikoina. Korvausilmareiteiksi suositeltavimpia ovat ikkunoiden yläkarmissa, tuuletusikkunassa tai ylhäällä ulkoseinässä olevat ulkoilmaventtiilit. Toisena vaihtoehtona on tiivisteen poisto ikkunoiden yläreunasta. Jos korvausilmaa ei tule asuntoon riittävästi, voi asuntoon tulla liiallinen alipaine, jolloin esim. ulko-oven avaaminen voi olla hankalaa.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on järjestelmä, jossa tuloilma lämmitetään ja puhalletaan sisätiloihin koneellisesti. Ilmanvaihto voidaan toteuttaa erillisillä koneilla tai yhdistetyillä tulo- ja poistoilmalaitoksilla, joissa voidaan ottaa talteen poistoilman lämpöä. Järjestelmällä voidaan varmistaa riittävä ja vedoton ilmanvaihto kaikissa tiloissa. Ilmanvaihtolaitteistot vaativat huoltoa. Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisen tarve ja kunto tulisi arvioida noin kymmenen vuoden välein. Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useaminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Tuloilmasuodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Kanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön, vastuulle. Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit on syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa, ja liesituulettimen rasvasuodattimen kunto tulee arvioida kuukausittain sekä puhdistaa tarvittaessa. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Lisäksi likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua. Asunnon säännöllinen siivous on myös tärkeää hyvän sisäilman takaamiseksi.

Veto

Vetoisuus johtuu yleisimmin ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista. Vedon tunnetta voi aiheuttaa ikkunoiden puutteellinen tiivistys, rakenteiden ilmavuodot, väärän malliset tai väärin sijoitetut tuloilmaventtiilit tai liian suuri ilmanvaihto. Liian matalat sisäilman tai rakenteiden lämpötilat voivat myös aiheuttaa vedon tunnetta.

Kosteus- ja mikrobivauriot

Asunnon huono sisäilma voi johtua monesta syystä. Sisäilman laatuun vaikuttavat mm. tupakointi, huono ilmanvaihto, lemmikkieläimet sekä rakennusmateriaaleista ja huonekaluista erittyvät hajut. Mikäli huoneilma siivouksen ja ilmanvaihdon toimivuuden varmistamisen jälkeen tuntuu tunkkaiselta, on syytä selvittää tarkemmin mahdollista ongelman aiheuttajaa.

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa myös mikrobi- ja kosteusvauriot. Mikrobeja on kaikkialla ympäristössämme. Osa niistä on meille välttämättömiä, osasta voi aiheutua terveyshaittaa. Mikrobit tarvitsevat kasvaakseen kosteutta, lämpöä ja ravinteita. Lämpötila on asuinrakennuksissa yleensä sopiva ympäristömikrobien kasvulle ja ravinteita mikrobit saavat riittävästi rakennusmateriaalien pinnoilta ja huonepölystä, joten käytännössä ainoa mikrobien kasvua rajoittava tekijä rakennuksissa on kosteus. Kosteus voi aiheuttaa myös rakennusmateriaalien, kuten muovimattojen, liimojen ja tasoitteiden hajoamista, joista tulee sisäilmaan kemiallisia epäpuhtauksia.

Kosteus- ja mikrobivaurio ilmenee usein kellarimaisena tai pistävänä hajuna. Hajun aiheuttavat mikrobikasvustojen aineenvaihduntatuotteet, joten hajun luonne vaihtelee mikrobilajin ja kasvualustan (rakennusmateriaalin) mukaan. Rakenteiden liiallinen kosteus voi ilmetä myös maali- tai rappauspinnan hilseilynä, puumateriaalin tummumisena, lattiapinnoitteen pullistumina tai jopa silmin nähtävänä mikrobikasvustona rakenteen pinnalla.

Jos asunnossa on selvästi todettavissa vaurioita, on selvitettävä sen aiheuttaja ja vaurioalueen laajuus. Tarvittaessa rakenteiden homevaurioituneisuus voidaan varmistaa materiaali- tai kontaktinäyttein.

Vaurioituneita rakenteita purettaessa ja korjattaessa on oltava erityisen huolellinen, ettei epäpuhtauksia sisältävä rakennuspöly leviä muihin tiloihin. Tila tulee eristää ympäröivistä tiloista osastoimalla ja alipaineistamalla, jos on kyse laajemmasta korjauksesta. Toiminnasta ja korjauksista vastuussa olevien tahojen tulee osaltaan valvoa, että suojaukset ja käytetyt korjausmenetelmät ovat turvalliset sekä asianmukaiset ja että ohjeita noudatetaan. Mikäli riittäviä suojaustoimenpiteitä ei voida toteuttaa, ei tiloja tule käyttää oleskeluun korjausten aikana. Korjaustyön päätteeksi tehdään huolellinen siivous. Ohjeistusta asiaan löytyy mm. www.hometalkoot.fi sivuilta.

Lämpötilat

Asuntojen ja muiden vastaavien oleskelutilojen sisäilman lämpötilalle ja rakenteiden pintalämpötiloille on määritelty toimenpiderajat sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015). Huoneilman lämpötilan tulee olla lämmityskaudella +18 - + 26 °C.

Rakenteen liian alhaisen lämpötilan syynä voi olla riittämätön lämmöneristys tai ns. kylmäsilta, joka johtaa ulkoilman kylmyyden sisäpuolisiin rakenteisiin. Myös liian alhainen sisäilman lämpötila aiheuttaa rakenteiden jäähtymistä. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kosteaa tai ilmanvaihto on liiallista eli aiheuttaa vetoa, asumisolot koetaan epäviihtyisiksi ja näistä seikoista voi aiheutua ihmisille oireilua ja terveyshaittaa.

Haju

Huoneilmaan saattaa kulkeutua erilaisia hajuja joko ulkoa, rakennuksen rakenteiden läpi, ilmanvaihtokanavien kautta tai viemäreistä. Hajujen kulkeutuminen on aina tavalla tai toisella sidoksissa ilmanvaihdon toimintaan. Hajuja saattaa siirtyä huoneistosta toiseen huonosti toimivien ilmanvaihtohormien kautta. Myös huoneiston liian suuri paine-ero ympäröiviin tiloihin nähden voi johtaa ilman siirtymiseen rakenteiden läpi.

Useimmissa tiloissa saattaa ajoittain esiintyä lievää viemärinhajua, joka aiheutuu esimerkiksi vesilukkojen kuivumisesta pidempien käyttökatkojen aikana. Viemärinhajun ollessa usein toistuvaa tai voimakasta voidaan puhua terveyshaitasta. Viemärinhajuongelmien syynä saattaa huonokuntoisten tai huonosti toimivien viemäreiden ohella olla mm. ilmanvaihdon aiheuttama paineenvaihtelu. Rakennusten katoilla olevien viemäreiden tuuletusputket saattavat talvella jäätyä umpeen, mikä estää viemärin normaalin toiminnan.

Asuntoihin ja muihin oleskelutiloihin saattaa myös kulkeutua muita haitallisia hajuja esimerkiksi autotallista (pakokaasu, polttonesteet) tai työtilasta, jossa syntyy haitallisia päästöjä. Rakenteiden kosteus- ja homevauriot sekä erilaiset materiaalipäästöt saattavat myös aiheuttaa hajuhaittoja.

Jos asunnossa koetaan toistuvia ja voimakkaita hajuhaittoja, kannattaa asukkaiden pitää hajuhaittapäiväkirjaa. Näin haitan toteaminen ja epäkohdan selvittäminen helpottuu.