Tampereen varhaiskasvatus – yhdessä parasta lapselle

Tampereen varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on lupa liikkua ja harrastaa. Keskeisiä teemoja ovat oppiminen, osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus. Lapsia kannustetaan fyysiseen aktiivisuuteen ja toteutetaan motorisia perustaitoja kehittävää toimintaa muun muassa liikkuen, leikkien ja retkeillen.

Yhdessä tekeminen, liikkumisen ilo sekä oppimisen ja osaamisen kokemukset kasvattavat kohti liikunnallista elämäntapaa. Päivien aikana annetaan mahdollisuuksia myös rauhoittumiseen ja lepoon.

Lapsille tarjotaan täysipainoista ravintoa. Lapset tutustuvat ruokamaailmaan kaikilla aisteilla tutkien, leikkien ja kokeillen. Lasta rohkaistaan muodostamaan omia mielipiteitä ruuasta, ruoka-aineista ja ruokailusta sekä suhtautumaan myönteisen uteliaasti ruokaan ja syömiseen.

Positiivinen pedagogiikka perustuu lasten vahvuuksien löytämiseen ja korostamiseen. Vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa huomioidaan lasten kykyjä ja taitoja.

Positiivinen näkökulma tukee terveen ja myönteisen itsetunnon sekä minäpystyvyyden kehittymistä ja on osa kaikkea kasvatusta. Tavoitteena on, että lapsi kokee pystyvänsä, osaavansa ja oppivansa.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla ja huoltajilla on merkittävä rooli siinä, millaisen käsityksen lapsi saa itsestään ja toimintaedellytyksistään. Aikuisen turvallinen syli sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tukevat lapsen oppimisedellytyksiä.

Varhaiskasvatuksessa edistetään kestävän tulevaisuuden arvoja ja tavoitteita monipuolisesti erityisesti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden näkökulmista.

Tarkoituksena on tutkia kestävyyden eri ulottuvuuksia ja tukea lasten taitoja ja arvomaailmaa niiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Varhaiskasvatuksessa ajatellaan, että kaikki pääsevät mukaan. Kyse on varhaiskasvatustoiminnan järjestämisen arvoperustasta ja kokonaisvaltaisesta tavasta ajatella, joka johtaa lapsen osallisuutta vahvistaviin ratkaisuihin ja erilaisiin, joustaviin opetusjärjestelyihin. Tätä kutsutaan inkluusioksi.

Käytännön toteuttamisessa näkyviä inkluusion periaatteita:

• kaikkia lapsia koskevat yhtäläiset oikeudet
• lapsen edun ensisijaisuus
• tasa-arvoisuus
• yhdenvertaisuus
• syrjimättömyys
• moninaisuuden arvostaminen
• sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys

Inklusiivisuus toteutuu, kun asenne on näiden periaatteiden mukainen. Varhaiskasvatuksen arjessa inkluusio näkyy laadukkaassa pedagogisessa toiminnassa, erityispedagogisessa osaamisessa, henkilöstön sitoutumisessa inklusiivisiin periaatteisiin, ympäristön muokkaamisessa kaikille lapsille sopivaksi ja yhteistyössä vanhempien ja monialaisten ammattilaisten kanssa.

Jokaisella lapsella on oikeus omassa lapsiryhmässään toteutuvaan varhaiskasvatukseen sekä kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen. Inkluusio liittyy siten myös tukeen tarvittavaan resurssointiin, lapsen varhaiskasvatuspaikan valintaan ja henkilöstön osaamiseen.

Inkluusio tulee nähdä jatkuvana pyrkimyksenä kohdata moninaisuutta ja oppia siitä. Kielellistä, kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta kunnioitetaan ja arvostetaan. Lapsiryhmässä kaikilla on erilaiset taustat. Yhteisön moninaisuus on osa varhaiskasvatuksen arkea. Ihmiset ovat toisaalta erilaisia ja toisaalta samanlaisia keskenään.

Digitaalisuus on osa yhteiskuntaa, jossa lapsi kasvaa. Digitaalista osaamista tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa toimimisessa ja oppimisessa.

Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhteistyössä kotien kanssa tukea lapsen ymmärrystä digitaalisuudesta. Lasten digitaalista osaamista kehitetään Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisesti.

Mahdollisuudet harjoitella, kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna digitaalisia välineitä edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä monilukutaitoa.

Taiteella ja kulttuurilla on suuri merkitys lapsen kasvussa ja kehityksessä. Taiteen avulla opitaan yhteisöllisyyttä, tunnetaitoja ja toisen huomioon ottamista. Se auttaa eläytymään toisen kokemusmaailmaan ja ymmärtämään erilaisuutta.

Tampereen varhaiskasvatuksessa lapset pääsevät tutkimaan kulttuuria ja taiteen eri muotoja leikeissään ja itse tekemällä. Lasten ideat, osallisuus ja heidän oman kulttuurinsa esilletuonti ovat varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminnan keskiössä.

Lapset vierailevat muun muassa Tampereen kulttuurikohteissa, kirjastoissa ja Tampereen lastenkulttuurikeskus Rullassa osana varhaiskasvatusta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuottavat vuosittain varhaiskasvatukselle eri taidemuotoihin liittyvää toimintaa, esimerkiksi museovierailuja työpajoineen.