Autoja kadulla keväisessä säässä.

Ilmanlaatu

Tampereella merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Paikallisten päästöjen lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat myös muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet. Liikenteestä pääsee ilmaan lähinnä typen oksideja ja hiukkasia. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ovat lähinnä typen oksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia. 

Ilmanlaadun tarkkailu


Tampereen ilmanlaatua seurataan neljällä mittausasemalla, jotka sijaitsevat Epilässä, Kalevassa, Linja-autoasemalla ja Amurissa Pirkankadun varrella. Mittausasemilla mitataan typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Käytössä on lisäksi sääasema. Edellä mainittujen lisäksi seurataan suuntaa-antavin mittauksin sensoreilla ultrapienten hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa ja lukumääräpitoisuutta.


Ilmanlaadun seuranta toteutetaan ilmanlaadun yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun kustannukset jaetaan kaupungin ja laitosten kesken päästömäärien perusteella. Seurannan toteuttaa kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö.
 

Ilmanlaadusta tiedottaminen

Reaaliaikainen tiedotus ilmanlaatu.fi-verkkosivuilla

Reaaliaikaista, tunnin väliajoin päivittyvää tietoa Tampereen ja Suomen muiden kaupunkien ilmanlaadusta saa valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi.

Portaalista löytyvät myös tiedot Tampereen ilmanlaadun mittausasemista: niiden sijainti kartalla, mittauslaitteet, mitattavat epäpuhtaudet ja tarkistetut tulokset.

Ilmanlaadusta tiedotetaan mittaustulosten perusteella laskettua ilmanlaatuindeksiä käyttäen. Ilmanlaatuindeksillä kuvataan ilmanlaatua hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Viime vuosina ilmanlaatu keskustassa on ollut useimpina päivinä hyvä tai tyydyttävä. Jos ilmanlaatu on huono tai erittäin huono, se voi aiheuttaa herkille väestöryhmille kuten lapsille ja vanhuksille sekä keuhko- ja sydänsairaille ja allergisille.

Viimeisimmät ilmanlaadun raja-arvotason ylitykset

Ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) annettujen raja-arvotasojen ylityksistä on tiedotettava viipymättä alueen asukkaille. Tampereen vuorokausiraja-arvotasojen ylityksistä tiedotetaan sivulla Ilmanlaatutiedotus:
 

Kunnossapito- rakennus- ja purkutyöt 

Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue tarvittaessa. Lehtipuhaltimen käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. Pölyn leviäminen hiekoitushiekan varastokasoista on estettävä.

Rakennus- ja purkutyöt sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittely on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Rakentamisessa ja purkamisessa sekä rakennusjätteiden ja maa- ja kiviaineksen käsittelyssä on aina käytettävä riittävän tehokkaita pölyntorjuntamenetelmiä, kun pölystä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ajoväylien riittävästä pölyntorjunnasta rakennustyömailla ja niiden vaikutuspiirissä. Pölyn leviäminen varastokasoista ja ajoneuvojen kuormista on estettävä esimerkiksi peittämällä tai kastelemalla.

Tulipesien käyttö

Ulkona avotulella saa polttaa vain vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia. Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa saa polttaa kuivia risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta puutavaraa. Paperia ja kartonkia saa polttaa vain sytykkeenä. Kaikessa polttamisessa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa.

Lisätietoa niin töihin kuin tulipesiin liittyvistä ilmanlaatuasioista löytyy ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksistä:
 

Tampereen ilmanlaatu ja asukkaiden altistuminen epäpuhtauksille

Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Tampereen kaupunkiseutua hyvää tai tyydyttävää. Vilkasliikenteisimpien katujen lähialueilla pölypitoisuudet voivat kuitenkin ylittää ilmanlaadun ohjearvotasot. 
Ilmanlaatu huononee ajoittain keväällä katupölykausina tai tyynillä pakkassäillä. Ilmanlaadun vuosipitoisuuksien osalta raja-arvot eivät ylity Tampereella. Liikenteen typenoksidipäästöt, katupöly, pienpoltto ja kaukokulkeutuma vaikuttavat ilmanlaatuun eniten. Teollisuuden vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäisempiä.

Ilman epäpuhtaudet

Typen oksidit

Typen oksideilla tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2). Typen oksidien päästöistä noin puolet on peräisin liikenteestä, loput energiantuotannosta ja teollisuudesta. Liikenteen päästöt vapautuvat ilmaan juuri siellä, missä ihmiset liikkuvat, joten typen oksidien kannalta liikenne on merkittävin ilman pilaaja Tampereella. Typen oksidien päästöt Tampereella vuonna 2021 olivat 1587 tonnia typpidioksidina laskettuna. Ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia todetaan lähinnä tyyninä pakkaspäivinä keskustassa.

Eniten terveyshaittoja aiheuttava typen oksidi on typpidioksidi, joka tunkeutuu syvälle hengitysteihin. Se lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla. Typpidioksidi on Tampereella hiukkasten ohella kriittinen epäpuhtaus ohje- ja raja-arvojen kannalta.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä aiheuttavat teollisuus, energiantuotanto ja liikenne. Keskusta-alueella leijuvasta pölystä huomattava osa on liikenteen ja tuulen ilmaan nostamaa hiekkaa ja muuta aineista. 

Pienikokoisten, terveydelle haitallisten, halkaisijaltaan alle 0,01 millimetriä olevien hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylittää keskustassa nykyisen ohjearvonsa keväisin katupölyn noustessa ilmaan. Katupöly sisältää hiekkaa, renkaiden hiomaa kiviaineista, metallia, kumia ja autojen pakokaasujen myrkyllisiä yhdisteitä. Hiekkapöly ei ole kuitenkaan terveydelle yhtä vaarallista kuin pakokaasujen polttoperäiset hiukkaset. Pienet hengitettävät hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloihin saakka ja voivat lisätä hengitystietulehduksia ja astmakohtauksia sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä.

Tutkimusten mukaan ei ole mahdollista määrittää mitään kynnysarvoa, jota pienemmissä pitoisuuksissa hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) eivät aiheuta terveyshaittoja. 

Hiilimonoksidi eli häkä

Ulkoilman hiilimonoksidi on pääosin peräisin henkilöautojen pakokaasuista. Polttoaineiden ja moottoritekniikan parantuminen sekä pakokaasujen katalyyttinen puhdistus ovat auttaneet vähentämään ulkoilman häkäpitoisuutta merkittävästi. Pitoisuudet keskustassa ovat olleet takavuosina enää alle 10 % ohjearvoista. Pitoisuudet vaihtelevat liikennemäärien mukaan ollen korkeimmillaan viikonloppuiltaisin.

Otsoni

Otsonia muodostuu auringonvalon vaikutuksesta ilmassa typen oksidien ja hiilivetyjen välisissä kemiallisissa reaktioissa. Liikenteen päästöillä on näin ollen merkittävä vaikutus otsonin muodostuksessa. Pitoisuudet ovat korkeimmillaan kesäisin ylittäen ajoittain WHO:n asettamat ohjearvot ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot.

Rikkidioksidi

Rikkidioksidipäästöjä tulee lähinnä energiantuotannosta ja teollisuudesta. Vuositasolla Tampereen rikkidioksidipäästöt ovat pienentyneet 1970-luvun lopun 20000 tonnista nykyiseen alle 50 tonniin, mikä johtuu pääasiassa polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentymisestä ja maakaasun käyttöön ottamisesta.

Rikkidioksidi ei ole Tampereella terveysvaikutusten kannalta merkittävä epäpuhtaus. Rikkidioksidin mittaukset Tampereella lopetettiin vuonna 2003.
 

Ilmanlaadun raportit

Tampereen kaupungin ilmanlaadun mittaustuloksista laaditaan raportti neljännesvuosittain ja yhteenvetoraportti kerran vuodessa. Vuosraporttiin kootaan myös tiedot teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöistä. 

 

Yhteystiedot

Tampereen palvelupiste

Osoite:
Frenckellinaukio 2 B 33100 Tampere
Puhelin:
041 7308168 (puhelin, pvm/mpm) Asiakaspalvelu
Maanantai 09:00–16:00
Tiistai 09:00–16:00
Keskiviikko 09:00–16:00
Torstai 09:00–16:00
Perjantai 09:00–16:00
Ympäristönsuojeluyksikkö huolehtii kaupungissa ympäristönsuojelun luvista, valvonnasta ja edistämisestä. Ympäristönsuojelun kokonaisuuteen kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu-, jäte-, maa-aines, vesihuolto-, vesi- ja luonnonsuojelulain mukaisia viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojeluyksikkö huolehtii omalta osaltaan myös vesien-, luonnon- ja ilmansuojelusta, meluntorjunnasta sekä ympäristön tilan seurannasta. Tavoitteena on turvata kestävästi kehittyvä, terveellinen ja viihtyisä sekä luontosuhteiltaan monimuotoinen ympäristö.
Päivitetty 21.11.2022