Wivi Lönn -raitti

Tampereen suomalainen tyttökoulu oli Lönnille ensimmäinen ja mieleisin suuri suunnittelutyö. Lönnin ura itsenäisenä arkkitehtina alkoi, kun häntä pyydettiin 1898 suunnittelemaan koulua varten uusi rakennus. Hänelle oli tarjottu Helsingissä paikkaa Rakennushallituksen arkkitehtina, mutta oman toimiston perustaminen toi Wivi Lönnin takaisin Tampereelle. Samana vuonna hän teki kolmen kuukauden opintomatkan Eurooppaan.

Wivi Lönn matkusti Ruotsiin tutustuakseen uudenaikaisiin keittiöihin ja kotitaloustiloihin saatuaan tehtäväkseen Tampereen talouskoulun suunnittelun. Talouskoulun toimintaan hän perehtyi seuraamalla koulun opetusta. Tilasuunnittelu ratkaistiin koulun toiminnan ehdoilla. Vuonna 1905 valmistuneen koulun kulmassa toistuu Lönnin arkkitehtuurissa tyypillinen torniaihe. Rakennuksen sisä- ja ulkopintoja elävöittävät kasvi- ja eläinaiheinen ornamentiikka.

Fina Olán rakennutti 1917 Palomäentielle kahden perheen asuintalon. Lönn hyödynsi jyrkän rinnetontin mahdollisuuksia sijoittamalla sisäänkäyntejä eri tasoille ja avaamalla tiloja eri puolille ympäröivään luontoon. Myöhemmin tehtyjen pienten muutosten vuoksi talo ei enää ole täysin alkuperäisen näköinen. Rakennus on yksityiskäytössä eikä sen piha-alueelle saa mennä.

Wivi Lönn sai 1892 Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla yksityisopetusta, sillä ainoan naisoppilaan ei ollut sopivaa opiskella yhdessä miesten kanssa. Lönn oli vuosikurssinsa lahjakkain oppilas. Hän siirtyi jo seuraavana vuonna opettajansa arkkitehti Georg Schreckin suosituksesta opiskelemaan Helsinkiin Polytekniseen opistoon (myöhempi Teknillinen korkeakoulu).

1900-luvun alussa Tampereen kaupunki tarvitsi uuden koulutalon. Sen suunnitelmasta järjestettiin tamperelaisille arkkitehdeille kutsukilpailu, jonka Wivi Lönn voitti ehdotuksellaan "Koe".

Wivi Lönnin lapsuudenperhe asui Onkiniemen oluttehtaan läheisyydessä. Isän kuoltua 1888 jäi äiti Mathilda Lönn neljän lapsen yksinhuoltajaksi ja elättäjäksi. Perhe muutti Amuriin Puutarhakatu 27:ään, missä he asuivat vuokralla. Wivi Lönn muutti Helsinkiin opiskelemaan 1893, ja samana vuonna Mathilda Lönn osti talon Puutarhakatu 40:stä ja sai toimeentulonsa huoneita vuokraamalla. Lönnin perheen asuintalot on purettu.

Lönn oli 1883 perustetun Tampereen suomalaisen tyttökoulun ensimmäisiä oppilaita. Koulu sijaitsi nahkuri Molinin talossa Puutarhakadun ja Läntisen pitkäkadun eli nykyisen Näsilinnankadun risteyksessä.

Wivi Lönn voitti lukuisia arkkitehtikilpailuja. Lönnin ehdotus Tampereen pääpaloasemaksi erottui muiden tamperelaisten kilpailijoiden töistä sen oivaltavan muodon ja sijoituksen ansiosta. Kaarevasta rakennuksesta pääsivät sata vuotta sitten hevosvaunut - nykyisin paloautot - etenemään säteittäin kohti porttia. Paloasema huipentuu torniin, jossa kuivatettiin paloletkuja.

Wivi Lönn voitti Tampereen kauppaoppilaitoksen suunnittelukilpailun. Vuonna 1911 valmistunut rationaalisempaa tyylisuuntaa edustava kauppaoppilaitos rakentuu luokkahuoneista, jotka avautuvat hallitiloihin.

Lönn suunnitteli 1912 kaksikerroksisen asuinrakennuksen Lapinniemen tehtaan isännöitsijälle Magnus Lavoniukselle ja tämän perheelle. Lähes symmetrisen suorakaiteen muotoista rakennusta pehmentävät ruokailu- ja olohuoneen erkkerit, joiden päälle sijoittuvat yläkerroksen makuuhuoneiden parvekkeet. Ikkunat ovat pieniruutuiset kuten samoihin aikoihin suunnitellussa kauppaoppilaitoksessa.