Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi ja laatu

Lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen 

Tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toteuttamista määrittelevät Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma ja Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma. Suunnitelmien mukaisesti toimimalla varmistetaan jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista varhaiskasvatusta ja esiopetusta asuinpaikastaan riippumatta. 

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatua arvioidaan kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arvioinnin keskeinen tavoite on lapsi- ja asiakaslähtöisen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteutuminen sekä palvelujen toimivuus ja niiden kehittäminen. 

Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen työntekijät käyvät vuosittain lasta koskevan varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun eli vasukeskustelun, jossa tarkastellaan toiminnalle asetettuja tavoitteita. 

Jatkuvan kehittämisen ja arvioinnin kehäkuvio varhaiskasvatuksessa.

Kuvan lähde: Varhaiskasvatuksen laadun ja arvioinnin perusteet ja suositukset, KARVI (2018).

“Arviointi on prosessi.

Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan huomiot, joita matkan varrella tehdään.”

Arviointi on keskeinen osa laatua 

Arvioinnin avulla mitataan toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Arvioinnin avulla löydetään toiminnan vahvuudet sekä kehittämisen tarpeet. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun arviointiin osallistuvat lapset, lasten vanhemmat ja henkilöstö. 

Arviointi kohdistuu ensisijaisesti lapsen varhaiskasvatusympäristöön, henkilöstön pedagogiseen toimintaan, toimintakulttuuriin sekä näiden yhdessä luomiin lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiin. 

Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on huomioitu sensitiivinen vuorovaikutus, lasten mielenkiinnon kohteet, oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten kanssa, välittävä huolenpito sekä leikin ja oppimisen mahdollistaminen.

Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma

Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelma

Arviointitiedon kerääminen 

Huoltajan ja henkilöstön keskustelut lapsen päivästä ovat osa arviointia ja luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Lapsen vasukeskustelun ja yksikössä tapahtuvan arviointityön lisäksi toteutetaan asiakastyytyväisyys- ja palvelukykykyselyitä. 

Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi varhaiskasvatuksessa ja joka vuosi esiopetuksessa. Sen avulla lasten vanhemmat voivat arvioida toteutettavaa varhaiskasvatusta ja palvelukykyä. 

Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja palvelukykyä arvioivat varhaiskasvatuksessa aloittaneiden lasten vanhemmat palvelukykykyselyllä vuosittain keväällä ja syksyllä.

Päivitetty 21.10.2022