Vesiensuojelu
Vesistöihin ja pienvesiin liittyvästä ympäristöhaitasta voit ilmoittaa tällä lomakkeella.
Vesistöjen ja pienvesien tila Tampereella
Tampereella on 160 järveä. Niistä pääosa on pienikokoisia eli pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin suuruisia. Yli 50 hehtaarin järviä on vain kymmenen prosenttia järvien määrästä. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi.
Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen kuten järvien ja jokien sekä pienvesien kuten purojen, norojen, lähteiden, ja lampien haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen.
Pienvesiä (purot, norot, lähteet, lammet) on kartoitettu koko Tampereen alueelta v. 2010 alkaen. Tiedon saaminen pienvesistä ja niiden tilasta on tärkeää, sillä luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienvedet ovat suojeltuja ja niitä ei saa tuhota.
Tampereen suurimmat järvet, Näsi- ja Pyhäjärvi, ovat hyvässä ekologisessa tilassa. Pienempien järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon. Järvien ekologista tilaa huonontaa erityisesti asutuksen jätevesistä, maa- Ja metsätaloudesta sekä keskusta-alueella hulevesistä vesiin johtuva ravinnekuormitus.
Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön säännöllisessä seurannassa on yhteensä 64 järveä ja lampea. Seurannassa olevat järvet ja lammet sekä näytteenottoaikataulu on esitetty alla olevassa seurantaohjelmassa. Vesinäytteitä otetaan joko vuosittain, kolmen, kuuden tai kahdentoista vuoden välein.
Purot ja ojat
Virtaavien vesien laatua seurataan säännöllisesti. Seurannan kohteina ovat: Myllypuro, Houkanoja, Vihioja, Pyhäoja, Vuohenoja, Viinikanoja, Härmälänoja, Ryydynoja ja Sorilanjoki. Seurannan perusteella 2015 hyvässä tilassa olivat vain Ryydynojan yläjuoksu ja yksi Myllypuroon laskeva haara. Tyydyttävässä tilassa olivat Myllypuron yläjuoksu, Pyhäoja ja Ryydynojan ja Vuohenojan alajuoksu. Välttävässä tilassa olivat Myllypuron alajuoksu, Vuohenojan yläjuoksu, Härmälänoja, Houkanoja ja Vihioja. Seurannassa veden laatua arvioidaan puskurikyvyn, humusleiman ja rehevyyden perusteella.
Kaupunki on teettänyt vedenlaatuselvitysten lisäksi erilaisia vesiin ja niistä riippuvaisiin eliöihin ja kasveihin liittyviä selvityksiä. Ne antavat tietoa vesien tilasta ja säännöllisesti toistettuna kertovat mahdollisista muutoksista. Niiden tavoitteena on lisäksi selvittää vesien arvokkaita luontoarvoja, joiden säilyttäminen on tärkeää ja joiden tilaa ei saa heikentää.