Keskustori 360º -raitti

Tampere sai ensimmäisen raatitalonsa Kauppakadun alkupäähän 1802. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin Raatihuoneen tontille torin laitaan valmistuivat ns. salonki- eli pilaripuodit – 14 kojun kokonaisuus, jossa myytiin sekalaista kauppatavaraa. Puodit paloivat maan tasalle 1879.

Tampereen ensimmäisen kaupunginarkkitehdin Frans Ludvig Caloniuksen piirtämää uusrenessanssityylistä Sandbergintaloa on nimitetty myös Caloniuksentaloksi tai Clayhillsintaloksi.

Puutarhakadun kulmalla ennen nykyistä Kansaneläkelaitoksen eli Kelan taloa (1981) oli vielä 1970-luvulla yli satavuotias Seurahuoneen puutalo. Se oli 1866 valmistunut näyttävä rakennus, jossa oli torin puolella tilat hotellia, krouvia ja juhlasalia varten.

Tampere sai 1967 keskusvirastotalon, jonka suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Talon pohjoinen osa valtuustosaleineen valmistui 1975. Aleksis Kiven kadun ja Satakunnankadun kulmauksesta oli jo 1950-luvulla purettu ns. Frestadiuksen talo, jonka paikalle nousi nykyinen Tekstiiliteollisuusliiton rakennus. Sitä on kutsuttu myös Rättilinnaksi ja Lumppulinnaksi. Frestadiuksen puutalo oli presidentti J. K. Paasikiven lapsuudenkoti 1870–1877.

Teollinen toiminta alkoi tontilla nro 1 vuonna 1785, kun kupariseppä Abraham Häggman rakensi vaskipajan ja paperitehtaan. Jälkimmäisen johtoon tuli Helsingin yliopiston kirjanpainaja Johan Christoffer Frenckell 1832.

Tampereen ensimmäinen apteekkari Johan Henrik Långhjelm sai 1700-luvun lopussa haltuunsa tontin nro 2 suunnilleen nykyisen Vanhan kirkon koillispuolelta. Myöhemmin hän sai koko rannan puutarhakseen, jotta voisi viljellä siellä lääkekasveja.

Tampereen ensimmäinen kirjasto toimi vuosina 1837–1840. Kaupunginkirjaston synnyksi lasketaan kuitenkin vuosi 1861, jolloin uusi kirjastolaitos avattiin. Kannatusyhdistys keräsi omaa taloa varten varoja, ja hanke vauhdittui, kun kenkätehtailija Emil Aaltonen lahjoitti 1919 kirjastotalon pohjakassaan miljoona markkaa.

Tampere sai kirkon 40 vuotta perustamisensa jälkeen. Kirkkorakennuksena oli aluksi Tammerkosken kartanon vanha päärakennus, jonka kellarirakennuksen väitetään olevan osa kirkkotapulin (1828) kivijalkaa. Pietarilaisempiretyylisen tapulin suunnitteli valtion intendentinkonttorin päällikkö Carl Ludvig Engel. Hänen edeltäjänsä Carlo Bassi suunnitteli ruotsalaista empireä henkivän Vanhan kirkon, joka oli valmistunut neljä vuotta aiemmin.

1890-luvulla kosken partaalta purettiin piirilääkäri Bonsdorffin talo, ja tontti varattiin julkista rakennusta varten. Ensin aluetta ajateltiin kauppahallin käyttöön, mutta paikan sai 1904 perustettu Tampereen Teatteri.

Tukkukauppias Gösta Sumelius oli asunut yksikerroksista kauppataloaan torin laidalla vuodesta 1870. Vuosisadan lopulla hän pestasi helsinkiläisen Grahnin, Hedmanin ja Wasastjernan arkkitehtitoimiston töihin, ja tuloksena oli jugendhenkinen asuin- ja liikerakennus Sumeliuksentalo (1901). Talon julkisivu muutettiin nykyiseksi 1928.