Ravustus kaupungin vesialueilla

Ravustus on sallittua Näsijärven ja Pyhäjärven Tampereen kaupungin omistamilla vesialueilla ravustusaikana. Muilla kaupungin vesialueilla ravustus on kielletty. Ravustus Tampereen kaupungin vesialueella alkaa 21.7. kello 12 ja päättyy 31.10. Ravustuksessa on noudatettava alla olevia lupaehtoja.

Ravustusluvat

Näsijärvelle on myynnissä yhteensä 400 mertalupaa ja Pyhäjärvelle yhteensä 200 mertalupaa. Ravustusluvat ovat järvikohtaisia. Ravustus on kielletty Tammerkosken kalastusalueella.

Ravustus on sallittua enintään 10 merralla ruokakuntaa kohden. Ravustusluvat ovat ruokakuntakohtaisia ja henkilökohtaisia. Ravustus on sallittu ainoastaan merroilla. Ravustusluvan hinta on 5,00 €/merta.

Ravustavilla 18–64-vuotiailla henkilöillä pitää olla maksettuna valtion kalastuksenhoitomaksu. Ravustusta valvotaan Tampereen kaupungin vesialueilla. Valvonnan selkeyttämiseksi merrat on merkittävä siten, että mertamerkki on kiinnitetty pintapoloon. Tällöin valvojan ei tarvitse nostaa mertaa ylös. Laita jokaista mertaa kohden oma pyydysmerkki tai mertojen ollessa jadassa, tarvittava määrä mertamerkkejä jadan päätymerkkiin. Muista laittaa pyydyksiin nimi ja yhteystiedot.

Kaupungin omistamat Näsi- ja Pyhäjärven vesialueet ovat pääsääntöisesti vesiliikenteen käyttämiä alueita, mikä tulee ottaa huomioon pyydysten merkinnässä. Muista painottaa myös pyydykset kunnolla. Ravustettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, mikä voi aiheuttaa tarpeettomasti haittaa tai häiriötä rannan omistajalle tai haltijalle.

Alamitta

Pyhäjärvellä täpläravun alamitta on 11 senttimetriä. Näsijärvellä täpläravulla ei ole alamittaa.

Näsi- ja Pyhjärven täpläravut kantavat rapuruttoa

Rapujen siirtäminen vesistöstä toiseen on ehdottomasti kielletty. Myöskään mertoja ei tule siirtää vesistöstä toiseen desinfioimatta niitä välillä, ei edes täplärapuvedestä toiseen, eikä ylävirtaan Pyhäjärvestä Näsijärveen. Rutto ilmenee ravuissa mustina täplinä, mutta myös ulkoisesti terveen näköinen täplärapu kantaa ruttoitiöitä. Suomessa alkuperäislajina elävä jokirapu ei kestä rapuruttoa, vaan kuolee siihen tartunnan saatuaan. Rutto ei aiheuta vaaraa ihmisille ja ruttoa kantavat ravut voi turvallisin mielin käyttää ruuaksi.

Estä rapuruton leviäminen

Rapurutto ja täpläravun leviäminen on suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.

Lisäksi tulee muistaa, että rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty. Täplärapu levittää rapuruttoa ja siksi sitä ei saa missään tapauksessa siirtää vesistöstä toiseen tai istuttaa vesistöihin. Myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen
Puhelin:
050 517 7053
Päivitetty 2.6.2022