Sara Hildén
Sara Ester Hildén 16.8.1905–7.10.1993
Muotialan liikenainen, taidemesenaatti, modernin taiteen museon perustaja
Sara Hildénin nimi on tuttu useimmille tamperelaisille. mutta kuinka moni hänet todella tunsi, tiesi hänen taustansa. ajatuksensa ja tunteensa?
Jos Sara nyt veisi meidät retkelle kotikaupunkiinsa. hän saisi tilaisuuden kertoa pitkän elämänsä erikoislaatuisen ja yllättävän tarinan.
Sara syntyi Tampereella, mutta myös Sääksmäki ja ennen kaikkea Lempäälä olivat hänen lapsuutensa kotimaisemia. Vuonna 1919 Sara palasi yksinäisenä ja orpona teinityttönä takaisin synnyinkaupunkiinsa ja aloitti elämänsä tyhjästä. Hän löysi sitkeällä työllä paikkansa suurkaupungissa mutta myös ensimmäiset omat läheiset ihmisensä.
1920–1930-luvuilla Sara asui monen monituisissa osoitteissa ja kaupunginosissa Särkänniemestä Amuriin, Juhannuskylästä Kaakinmaahan, Armonkalliosta Pyynikinharjulle. Yhteiskeittiöt ja korttelisaunat tulivat tutuiksi, kun nuori myyjätär eli tamperelaisnaisille tyypillistä elämää: pitkä nuoruus naimattomana, oma joskin pieni palkka, oma ahdas huone, omat lauantai-illat ja omat kesälomatkin.
Kaiken kaikkiaan Sara asui Tampereella ainakin parissakymmenessä osoitteessa. Tiheä muuttaminen ei ollut harvinaista sotienvälisen Suomen kaupungeissa: pienituloiset ihmiset etsivät jatkuvasti huokeampaa asumista ja asuminen oli väliaikaista ja liikkuvaa.
Jo nuori Sara uskoi vakaasti itsensä kehittämiseen. Hän oli saanut käydä risaisesti kansakoulua vain 13-vuotiaaksi, mutta koko elämänsä ajan hän halusi oppia uutta, perehtyä tieto- ja kaunokirjallisuuteen, käydä katsomassa näyttelyitä, elokuvia ja näytelmiä. Siksi Tampereen teatterit, kirjakaupat ja kaupungin vanha kirjastotalo olivat Saralle rakkaita paikkoja. Kirjastotalossa Saralla oli tilaisuus katsella taidenäyttelyitä ja samassa rakennuksessa hän kävi myös työväenopiston luennoilla.
Sara oli varsin urheilullinen: hänen maisemiaan olivat Pyynikin polut ja ladut ja kaikki Tampereen uimarannat. Kesälomillaan hän hankkiutui usein meren rannalle (Viipuriin, Yyteriin, Naantaliin, Ahvenanmaalle, Suursaareen) ja palasi kotiin virkistyneenä. Jos haluat suorittaa "Saran duathlonin", kesäaikaan kävelet tai talvella hiihdät toistakymmentä kilometriä ja sen päätteeksi menet uimaan joko järveen tai uimahalliin.
Sara liittyi Tampereen Lotta Svärd -paikallisosastoon vuonna 1933. Hänestä tuli lääkintälotta, joka osallistui lottatoimintaan varsinkin rauhan aikana, mutta myös talvisodan ja jatkosodan alkuvaiheissa.
Kun Sara viimein alkoi ansaita työtään ja taitojaan vastaavasti, hän hankki ensiasuntonsa Hämeenpuiston laidalta. Jatkosodan aikana hän sai ensimmäisen johtajanpestinsä, ja sodan jälkeen hän viimein toteutti unelmansa, perusti oman yrityksen, Muotitalo Hildénin, legendaarisen muotimyymälän.
Saralla oli laaja ystäväpiiri, ja ystävättärien kirjeet Saralle ovat helliä ja kaipaavia. Sara oli äärimmäisen avulias ja varsinkin sota- ja pula-aikana hänen apuunsa ja tukeensa turvautuivat monet ystävät, tuttavat ja tuttavantuttavat Helsinkiä myöten. Ihailijoita ja kavaljeereja Saralla oli sekä kotikaupungissaan, kesälomapaikkakunnilla että Ruotsissa asti. Sara pysyi sitkeästi naimattomana aina vuoteen 1949 asti, jolloin hän avioitui taiteilija Erik Enrothin kanssa. Avioliitto päättyi eroon vuonna 1963.
Vaurastuttuaan Sara ei muuttanut kaupungin ulkopuolelle pohattamaiseen omakotitaloon vaan asui mieluummin kerrostalossa kaupungin keskustassa ja näki oman rakkaan muotimyymälänsä kotinsa ikkunoista. Sara epäilemättä myhäili, kun hän näki muotimyymälöidensä vaikutuksen Tampereen katukuvassa. Tehtaantyttöjen kaupungista tuli myös muodikkaiden naisten mekka.
Samaan aikaan Saran vuodenkierrossa alkoi olla yhä tiheämmin ulkomaanmatkailua, kun hän teki myymälöitään varten hankintamatkoja Pariisiin, mutta aina vain enemmän myös Euroopan taidemuseoihin ja modernin taiteen näyttelyihin. Ensimmäiset taidehankintansa Sara teki jo 1930-luvulla tamperelaistaiteilijoilta. Saran mesenoinnin kultakausi alkoi 1960-luvun alussa, ja se kruunautui vuonna 1979, kun Saran oma taidemuseo avattiin Särkänniemessä. Sara sai elää pitkän ja onnellisen vanhuuden ja seurata, miten tamperelaiset ja muualta maasta ja maailmalta saapuvat taidematkailijat ottivat modernin taiteen omakseen ja jatkoivat siten Saran henkistä perintöä. Se perintö elää myös Tampereen kaupunkihistoriassa, kaduilla, puistoissa ja kulttuuriharrastuksissa, Saran jalanjäljissä.
Sara Hildénin elämänvaiheita
1919 muuttaa Tampereelle äitinsä kuoleman jälkeen, asuu alkuaikoina mm. Särkänniemessä ja Amurissa. Työskentelee kotiapulaisena ja linja-auton rahastajana.
1922-1926 Kylmähallissa, Aleksis Kiven katu 26 (rakennus purettu 1964); August Walldénin vaatemyymälässä aluksi harjoittelijana, lopulta myyjättärenä.
1926–1936 myyjättärenä Puku-Aitassa, Kauppakatu 1.
1942 myymälänjohtajaksi Tampereen Pukutehtaan uuteen myymälään, Hämeenkatu 15, ns. Tempon talo.
1945 Sara Hildén tutustuu taiteilija Erik Enrothiin, pari vihitään avioliittoon 1949.
1952 avaa ensimmäisen oman muotiliikkeen Hildén, Hämeenpuisto 35.
1953 hankkii kesäasunnoksi Pajarinniemen tilan Teiskon Paavolanniemestä.
1.10.1956 Muotitalo Hildén avataan, Näsilinnankatu 26.
1961 Muoditar avataan Kauppakatu 12:ssa, Hämeenpuiston myymälä lopetetaan samana vuonna.
1962 Sara Hildénin säätiö perustetaan ja kokoelman kartuttaminen alkaa.
1963 Saran ja Erik Enrothin avioliitto päättyy eroon.
1975 Sara Hildénin säätiön ja kaupungin välinen sopimus taidemuseon perustamisesta allekirjoitetaan.
11.2.1979 Sara Hildénin taidemuseo avataan Särkänniemeen.
1984 Sara Hildénille myönnetään professorin arvonimi.
7.10.1993 Sara Hildén kuolee Tampereella. Hauta sijaitsee Kalevankankaan hautausmaalla. Hautakiveen on kirjoitettu Auguste Renoirin sanat: "Kun taide tulee tarpeettomaksi, on loppu alkanut”.