Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat tunnusomainen ja tunnistettava maisemarakenne sekä teollisuushistoria ja kaupunkirakenteen ajallinen kerroksellisuus. Kaupungin historia kiteytyy Tammerkosken kansallismaisemaan, joka on kaupungin teollistumisen ja kaupungistumisen perusta.

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston pinta-ala on 3 662 hehtaaria. Tampereen kaupunki omistaa rajaukseen kuuluvista alueista 82 % eli 2 991 hehtaaria. Kaupunkipuiston maa-alueista 78 % on kaavoitettu viher- tai suojelualueeksi. Alueella sijaitsee kolme luonnonsuojelulain 24 §:n mukaista luonnonsuojelualuetta ja yhdelle alueelle, Iidesjärvelle,  luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus on valmisteilla.  Vesialueiden osuus pinta-alasta on 63 %.

Kansalliseen kaupunkipuistoon ehdotetut alueet muodostavat Tampereen viherverkoston ytimen. Keskeisenä osana ovatkin monimuotoiset ja laajat luontoalueet sekä monipuoliset virkistyspalvelut.

Kansallisen kaupunkipuiston alueeseen sisältyy myös Eteläpuisto‒Viinikanlahden muutosalue (34 hehtaaria). Muutosalueen osalta kansallisen kaupunkipuiston rajaus tarkentuu alueille laadittavien asemakaavojen myötä, ja täsmällinen rajaus esitetään ympäristöministeriön hyväksyttäväksi asemakaavojen tultua voimaan.

Tampereen kansallinen kaupunkipuiston alue on jaettu kuuteen osa-alueeseen:

1. keskusta
2. Viinikka‒Iidesjärvi
3. Hatanpää‒Härmälä
4. Pyynikki‒Pispala
5. Näsijärvi‒Lentävänniemi
6. Lappi‒Kauppi‒Niihama. 

Kansallinen kaupunkipuisto pohjautuu Tampereen tarinaan

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alue ilmentää Tampereen tarinaa. Tarinan keskiössä on Tampereen huomattava merkitys suomalaisena teollisuuskaupunkina, joka kytkeytyy kaupungin ainutlaatuiseen sijaintiin järvien ja harjujen solmukohdassa. Tunnusomaisen maisemarakenteen muodostavat Pispalan ja Pyynikin harjujaksot, Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärven alue osana laajaa murroslaaksoa. Keskeisiä vesistöjä ovat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, kaupungin keskustaa halkova Tammerkoski sekä Viinikanoja-Iidesjärvi.

Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityisesti koskenrannan tehdasmiljööt ja teollistumisen myötä syntyneet merkittävät työväen asuntoalueet. Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät lisäksi Kaupin kansanpuisto, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha, jotka ovat merkittävä osa kaupungin monipuolisia virkistyspalveluita tänäkin päivänä.

Tampereen kaupungin tarinaan lukeutuvat myös keskeiset kaupunkitilat. Hämeenkatu, Tammerkosken rannat ja Keskustori kirkkoineen ovat keskustan merkittävimpiä julkisia kaupunkitiloja, joilla on myös kansallista symboliarvoa. Koskenvarren puistot ja Hämeenpuiston esplanadi ovat kaupunkilaisten kaupunkikuvallisesti merkittäviä julkisia viherympäristöjä.

Alueen historiasta kertovat muun muassa Pyynikin muinaisrannat, Reuharinniemen rautakautiset kalmistot, muut esihistorialliset kohteet ja 1700-luvulla perustettu Hatanpään kartano sekä 1700- ja 1800-luvun teollisuuden synnyttämät rakennetut ympäristöt.