Pispalan valtatien ympäristön asemakaava etenee valtuustoon

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli Pispalan valtatien ympäristön asemakaavaa kokouksessaan 10.8.2026, ja se etenee kaupunginvaltuustoon. Kaavan tavoitteena on säilyttää valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja sovittaa täydennysrakentaminen miljööseen.
Sininen rajaus kartalla, Pispalanharjun laella valtatien varressa.
Pispalan asemakaavan numero 8309 alueen rajaus kartalla.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kaavan omalta osaltaan 9.6.2026 ja teki samalla täsmennyksiä julkisivuihin, sokkeli- ja kivijalkamateriaaleihin sekä ikkunajaotukseen. Lisäksi radan varren viidelle rakentamattomalle kiinteistölle palautettiin nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa esitetty asuinrakentamisen salliva käyttötarkoitus. Kiinteistönomistajia kuultiin erikseen ennen päätöstä.

Kyseessä on Pispalan toisen kaavavaiheen viimeinen asemakaava. Kaava-alue sijaitsee pääosin Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden alueella Pispalan valtatien molemmin puolin, ja sen kiinteistöt ovat pääosin yksityisomistuksessa. Pispala on korkeimman suojelustatuksen RKY-alue, jonka alkuperäiset rakennukset ja ominaispiirteet luovat ainutlaatuisen kaupunkikuvan.

Kaava sekä suojelee miljöötä että mahdollistaa jonkin verran uutta rakentamista. Arvokkaiden ominaispiirteiden turvaamiseksi se sisältää korjaus- ja uudisrakentamista ohjaavia määräyksiä sekä rakentamistapaohjeen. Lisärakentaminen toteutuu vähitellen, ja kaavan toteutuminen on jo alkanut poikkeamislupamenettelyn kautta. Kaupunginvaltuusto käsittelee asemakaavaa kokouksessaan maanantaina 24.8.2026.
 

Lisätietoja

Mikko Nurminen
Johtaja
Puhelin:
040 801 2665
Minna Kiviluoto
Projektiarkkitehti
Puhelin:
040 801 6951
Teksti: Aino Penttilä, Aleksis Villanen
Jaa sosiaalisessa mediassa