Pispalan valtatien ympäristön asemakaava hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa

Pispalan valtatien ympäristöä koskeva asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin 27.1.2026 yhdyskuntalautakunnassa. Pispalan asemakaavoja uusitaan vaiheittain, ja kyseessä on nyt toisen kaavavaiheen viimeinen asemakaava (numero 8309). Asemakaavaa esitetään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.
Sininen rajaus kartalla, Pispalanharjun laella valtatien varressa.
Pispalan asemakaavan numero 8309 alueen rajaus kartalla.

Lautakunta lisäsi päätökseen yksimielisesti kolme toivomuspontta koskien asemakaavasta poikkeavia lupahakemuksia, talvikunnossapitoa ja kulttuurihistoriallista jatkuvuutta.

Pispala sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla noin kolme kilometriä länteen Tampereen keskustasta. Kaava-alue on Ylä- ja Ala-Pispalan sekä Santalahden kaupunginosien alueella Pispalan valtatien molemmin puolin. Mukana on vähäisiä alueita Hyhkyn ja Särkänniemen kaupunginosista. Kaava-alueen pinta-ala on noin 21 hehtaaria.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 2.5. – 3.6.2025. Muistutusten perusteella tarkistetussa uudisrakentamisen tapaa koskevassa yleismääräyksessä korostetaan uudisrakentamisen huolellista sovittamista alueen kaupunkikuvaan ja mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väritykseltään alueen perinteistä rakennustapaa. Rajaportin saunan länsipuolen katualueen osa on osoitettu kokonaan yleiseksi pysäköintialueeksi.

"Uudisrakentamisen osalta on otettu huomioon, että tulevaisuudessa rakennukset voivat mukailla alueelle perinteisiä rakennustyylejä, säilyttäen Pispalan kaupunkikuvan ainutlaatuisen luonteen", toteaa yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja, apulaispormestari Ilkka Porttikivi.

Viranomaispalautteen perusteella on tarkistettu suojelumerkintöjä, melua koskevaa yleismääräystä ja melusuojausta koskevia kaavamääräyksiä sekä käyttötarkoituksia ratamelun alueella. Kaavakartan nimistöä on täydennetty.

"Vuosia kestänyt ja monivaiheinen asemakaavojen uudistaminen on nyt saatu päätökseen toisen vaiheen osalta. Tavoitteena on säilyttää Pispalan alueen historialliset ja kulttuurisesti arvokkaat piirteet samalla, kun mahdollistetaan alueen tuleva kehitys", Porttikivi jatkaa.

Tunnettuja Pispalan kohteita

Kaava-alue on pääosin rakennettua ympäristöä. Alueen kiinteistöt ja tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueella sijaitsee tunnettuja ja matkailullisesti merkittäviä kohteita kuten Rajaportin sauna, Haulitorni ja Haulitehdas.

Vaikka viime vuosikymmenten uudisrakentamisen myötä rakennuskanta on huomattavasti muuttunut, alkuperäiset rakennukset ja alueen ominaispiirteet luovat Pispalan kaupunkikuvasta ainutlaatuisen.

Voimassa olevissa kaavoissa ei ole suojelumerkintöjä kaavaa 8309 koskevalla alueella lukuun ottamalla Haulitehtaan ja Rajaportin saunan kiinteistöjä. Suojelumerkintöjen puuttumisen tarjoama mahdollisuus tonttien kehittämiseen on aiheuttanut alueen rakennuskannan laajaa uudistumista.

Periaatteet jo aiemmissa asemakaavoissa

Pispalan asemakaavoituksen periaatteet on päätetty aiemmin hyväksytyissä asemakaavoissa. Lähtökohtaisesti on pyritty säilyttämään nykyisen voimassa olevan asemakaavan tonttitehokkuus kullakin osa-alueella.

Tonttitehokkuutta on laskettu tonteilla ja kortteleissa, joilla suuremman rakennusoikeuden mahdollistama täydennysrakentaminen aiheuttaisi riskin pihapiirin arvoille sekä suojeltavan rakennuksen ja kaupunkikuvan säilymiselle. Arvokkaille rakennuksille, pihapiireille, arvoalueille ja rakenteille osoitetaan suojelumerkinnät.

Täydennysrakentaminen alueella

Rakennusoikeuden määrä mahdollistaa jokaiselle tontille vähintään yhden asuinrakennuksen ja piharakennuksen, joka voi koon salliessa sisältää sivuasunnon. Kaavaehdotus mahdollistaa suojeltavia asuinrakennuksia sisältäville pientalotonteille ja neljälle tyhjälle pientalotontille yhteensä 14 uutta pienehköä asuinrakennusta. Asemakaavalla numero 8309 muodostuu 135 kaavatonttia.

Jotta Pispalan arvokkaat ominaispiirteet säilyisivät myös tulevaisuudessa, kaava sisältää korjaus- ja uudisrakentamisen tapaa sääteleviä määräyksiä sekä rakentamistapaohjeen. Asemakaavassa on määräyksiä koskien melua, tärinää ja runkomelua, pohjavesialuetta ja hulevesien hallintaa, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta.

Asemakaavan mahdollistama lisärakentaminen tulee toteutumaan vähittäin. Asemakaavan toteutuminen on jo alkanut poikkeamislupamenettelyn kautta, jossa on pyritty ohjaamaan hankkeita kaavan tavoitteiden ja kaavaratkaisun mukaiseksi sen hetkisen kaavan laadinnassa käytettävissä olleen tiedon pohjalta.

Lisätietoja

Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue, esittelijä Johtaja
Puhelin:
040 801 2665
Ilkka Porttikivi
Puheenjohtaja Apulaispormestari
Puhelin:
045 677 7910
Minna Kiviluoto
Valmistelija Projektiarkkitehti
Puhelin:
040 801 6951
Teksti: Anna-Leea Wecksten
Jaa sosiaalisessa mediassa