Asemakaavan laatimisen tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Pispalan merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen sekä alueen hallittu kehittyminen. Tavoitteena on turvata vielä jäljellä olevan, historiallisesti merkittäväksi arvotetun rakennuskannan ja arvoaluekokonaisuuksien säilyminen sekä kehittyminen ja ohjata täydennysrakentamisen huolellista sovittamista nykyiseen ympäristöön ja maisemaan.
Alueen kehittämistä on tarkoitus tukea niin, että virkistystoiminnot sekä luonnonarvot turvataan. Ranta-alueiden viher- ja virkistysympäristön osalta tavoitteena on asettaa soveltuvat käyttötarkoitus- ja suojelumerkinnät.
Alueen kiinteistöt ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Viher- ja muut yleiset alueet omistaa Tampereen kaupunki. Niihin kuuluu myös pelikenttiä, uimaranta, laitureita ja soutuveneiden säilytyspaikkoja ja monipuolinen reittiverkosto.
Pispalan asemakaavoitus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen asemakaavat saivat lainvoiman vuonna 2017. Toisen vaiheen asemakaava numero 8310 sai lainvoiman vuonna 2024 ja asemakaavan numero 8309 Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 27.2.2026.
Valtakunnallisesti arvokas ja tunnettu Pispala sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Tampereen keskustasta Näsi- ja Pyhäjärven välisellä harjulla. Nyt alkavan asemakaavan muutoksen alue sijaitsee harjun etelärinteen Pyhäjärveen rajautuvalla tasanteella. Pohjoisessa alue rajautuu Uittotunnelinkatuun ja Tahmelan viertotiehen, idässä Tahmelan rantapolkuun ja lännessä Pispalan 1960-luvulla rakentuneen uittotunnelin linjaukseen.
Suunnittelualue koostuu pientalokortteleista sekä arvokkaista viheralueista, joihin sisältyy muun muassa palstaviljelyalueita ja Tahmelan lähde. Alueen rakennuskanta koostuu eri aikakausina rakennetuista pientaloista, jotka on rakennettu muuta Pispalaa väljemmin. Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, RKY-aluetta (Pispalanrinne).
Alueella sijaitsee myös tukkitien arkeologisia jäänteitä. Aiemmin erillisenä kaavana (numero 8824) valmistellun niin sanotun Punaisen tukkitien alueen kaavatyö jatkuu osana nyt aloitettavaa asemakaavatyötä (numero 8450).
Ranta kuuluu yleiskaavan keskuspuistoverkostoon, jota kehitetään ja ylläpidetään hyvin saavutettavana ja toiminnoiltaan monipuolisena. Rannassa on ohjeellinen virkistysyhteys. Luontoarvoltaan erityisen rikkaita alueita säilytetään ja tuetaan. Rannan on tarkoitus olla jatkossakin suuren joukon käyttämä, hyvin saavutettava ja virkistystä tarjoava alue.
Alue on arkeologisen perinnön ydinalueella. Alue sijaitsee Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhykkeellä ja järven ranta on merkitty vihreyhteydeksi. Alue on tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta.
Asemakaavoitukseen kuuluu laaja taustaselvitysten teko ja monipuolinen vaikutusten arviointi. Nyt alkavassa asemakaavatyössä hyödynnetään aiemmin tehtyjä selvityksiä muun muassa Pispalan rakennetusta kulttuuriympäristöstä sekä luonto- ja meluselvityksiä. Kaavatyön aikana päivitetään ja tehdään uusia selvityksiä, muun muassa pohjavesiselvitys ja yleisten alueiden toiminnallisuustarkastelu.
Asemakaavan aloitusvaiheen aineisto on nähtävillä kaupungin verkkosivuilla, jossa on myös esittelyvideo. Myös Tampereen Palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B voi tutustua aineistoon. Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää kaupungin kirjaamoon nähtävillä olon aikana vapaamuotoisesti kirjallisena.
Aloitusvaiheessa voi jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) koskevat mielipiteet kirjaamoon nähtävillä olon aikana. Palautteen käsittelyn jälkeen seuraa valmisteluvaihe, minkä jälkeen luonnos voidaan asettaa nähtäville, aineistoa esitellään yleisölle ja siitä voi jättää mielipiteitä.
Myöhemmin palautteen ja lausuntojen käsittelyn jälkeen kehitetään asemakaavan muutosehdotus kuulemisineen. Ehdotus voidaan aikanaan hyväksyä yhdyskuntalautakunnan esityksestä kaupunginhallituksessa ja edelleen valtuustossa.
