Vapaa-ajan yhteisöt rikastuttavat työikäisten arkea

Kestävän elämän kulttuurikeskuksessa eli Kalevan hallilla aikaansa viettävät ihmiset kertovat saavansa yhteisön toiminnasta mukavaa vastapainoa työelämälle. Työikäisten tamperelaisten hyvinvointia haastavat erityisesti yksinäisyyden kokemus ja osallisuuden puute.
Hyvinvointia tamperelaisille -sarjassa tamperelaiset kertovat toiminnasta, joka tuo heidän arkeensa iloa ja hyvää oloa.
Ulkona puutarhapöydän ääressä istuu kolme hymyilevää henkilöä.
Tarja Salminen, Amandeep Singh ja Ronja Ilander jakavat yhteisiä muistoja Kalevan hallilta. Karanneita kanoja, nyyttikesti-illallisia ja telttasaunaa muistellessa kuluisi tunti ja toinenkin.

Vanhan korjaamohallin pihalla yhteisöviljelmä on puhkeamaisillaan kukkaan ja hallin sisällä kesän ensimmäinen taidenäyttely on juuri avautunut. Kaupungin tuella pyöritettävästä Kalevan hallista on tullut monelle työikäiselle tärkeä paikka, jossa voi kohdata eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä. 

Tarja Salminen on ollut miehensä ja nyt jo täysi-ikäisen poikansa kanssa mukana viljelijöiden yhteisössä alusta asti, kesästä 2024. Salmisen perheessä on ollut tärkeää näyttää jälkikasvulle, miten ruokaa voi kasvattaa itse.

– Viljelyn kautta pääsimme koko perhe helposti mukaan porukkaan. Täällä voi jutella viljelyyn liittyvistä asioista tai vain puuhailla hiljaa ja olla silti mukana, Salminen kertoo. 

Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa on tunnistettu työikäisten hyvinvoinnin haasteiksi yksinäisyyden kokemus, mielen hyvinvoinnin ongelmat, osallisuuden puute ja yksilökeskeisyys. Kaupunki haluaa tarjota hyvinvoinnin tueksi mahdollisuuksia osallistua ja harrastaa.

Tekemisen kaupungissa on luontevaa vahvistaa yhteisöllisyyttä tekemisen kautta. Kalevan hallille voi kuka tahansa ehdottaa uutta toimintaa ottamalla yhteyttä kulttuurikeskuksen toimintaa koordinoivaan Jälleenrakentajat-osuuskuntaan.

Kuin pieni kyläyhteisö

Ronja Ilander päätyi Kalevan hallille, sillä hän tunsi ihmisiä hallin kulttuuritoiminnan aloittaneesta LABRA-kollektiivista. Ilander on myös valmistanut ruokaa hallille kesän 2025 tapahtumiin.

– Tämä on kyllä kuin pieni kyläyhteisö, Ilander sanoo. – Todella salliva ja oikeasti turvallinen paikka, jossa on tosi erilaisia ihmisiä. Täällä voi laulaa karaokea ilman alkoholia. Ei-kaupallinen paikka, jossa saa olla oma itsensä, ihminen.

Amandeep Singh on samaa mieltä Ronjan kanssa. Singh on puolisonsa kanssa toista kesää mukana yhteisöviljelmällä. 

– Täällä voi elää hetkessä. Ei murehdi mitään ja arki unohtuu. Tämä on myös parantava paikka. Käsillä tekeminen, kasvun seuraaminen ja tulosten näkeminen kasvattavat myös sisäisesti, Singh pohtii.

"Tällaisia paikkoja pitäisi olla jokaisella asuinalueella."

Singh ja hänen puolisonsa ovat tuoneet Kalevan hallin kesätapahtumiin myös ystäviään ja heidän lapsiaan, jotka ovat viihtyneet taidefestareilla. 

Puutarhakauden jälkeen osa yhteisöviljelijöistä harmitteli perjantain tapaamisten päättymistä ja kehitti talvikaudelle korvikkeeksi Kalevan Klubin, kaikille aikuisille avoimen kohtaamispaikan. 

– Olemme käyneet Kalevan Klubilla heittämässä dartsia ja viettämässä aikaa ihmisten kanssa, Singh kertoo.

– Poikani on käynyt Klubilla pelaamassa Carcassonnea ja minä ja mieheni laulamassa karaokea ja heittämässä dartsia. Sielläkin voi halutessaan vain olla, ei ole pakko osallistua mihinkään, Salminen kertoo. 

Ilanderia pyydettiin pitämään Klubille mosaiikkipajaa, ja sen innoittamana hän perusti Kalevan hallille myös oman Anarkistisen keramiikkakerhon.

– Työskentelen keramiikka-artesaanina, mutta työ on aina työtä myös luovilla aloilla. Olin kaivannut juuri jotakin tällaista vastapainoksi työlle. Kerhoa, jossa ei tarvitse miettiä rahaa, vaan saan tehdä vapaasti ja luovasti hulluja juttuja muiden kanssa.

Hymyilevä mies kurkistaa kukkien istutuslaatikon takaa. Hänen päässään on musta turbaani.
Viljely, kasvun seuraaminen ja käsillä tekeminen ovat vastapainoa materiaalitekniikan tohtori Amandeep Singhin tutkijan työlle.

Kaikki aktiivisuus on hyväksi 

Monelle tamperelaiselle työttömyys on juuri nyt suurin yksittäinen hyvinvointia heikentävä tekijä. Työttömyys vaikuttaa toimeentuloon ja terveyteen, aiheuttaa osattomuuden kokemuksia ja lisää syrjäytymisen riskiä. 

International House Tampereen työllisyyspalveluiden asiakasvastaava Olesia Klesman kertoo, että työn etsiminen on kaikille työttömille ahdistavaa. – Kun työtä ei toistuvista yrityksistä huolimatta saa, se lannistaa ihan jokaista, Klesman toteaa. 

Noin 12 prosentilla tamperelaisista on juuret ulkomailla. Vaikeus päästä kiinni työelämään on usein juuri heillä suurin hyvinvointiin vaikuttava tekijä. 

Klesmanin mukaan työnantajat ovat edelleen valitettavan varovaisia ja ymmärtävät heikosti ne edut, jotka maahan muuttanut voi tuoda työpaikalle. Työnantajilla on erilaisia ennakkoluuloja, kuten pelko kielimuurista ja erilaisesta työkulttuurista. Koulutuskaan ei aina auta, jos työnantaja epäilee ulkomaista tutkintoa. 

– Kansainvälisyys yleensä rikastuttaa työyhteisöä ja tuo mukanaan sellaista osaamista, mitä ei ole ollut ennen. Maahan muuttaneelle työpaikan saaminen on myös iso ylpeyden aihe, koska työn saaminen täällä vaatii niin paljon, Klesman kertoo.

Tampereella työllistymiseen haetaan ratkaisuja yksilöllisellä tuella. Jokaisen työnhakijan osaaminen kartoitetaan ja hakijoiden on mahdollista osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin valmennuksiin. Aikaa ilman työtä voi hyödyntää opiskelemalla, osallistumalla rekrytointitapahtumiin, harjoittelemalla työnhakua ja panostamalla omaan hyvinvointiin. 

– Verkostoituminen on nykyään keskeisessä roolissa työllistymisessä. Kotiin ei ole hyvä jäädä vaan pitää pyrkiä aktivoimaan itseään. Kaikki, mitä tekee ja missä on mukana, on samalla myös verkostojen luomista, Klesman sanoo. 

Hymyilevä nainen tulee ulos lasiseinäisestä hallista. Hallin ikkunassa on piirros kädestä, jonka etu- ja keskisormi ovat v-asennossa. Oven päällä lukee punaisella "moi oikeesti".
– Tämä paikka on sitä rehevää aluskasvillisuutta, jota kaupunki tarvitsee voidakseen hyvin. Kukoistava kulttuurikaupunki tarvitsee yhtä lailla rikkaruohoja kuin hyötykasvejakin, ja täällä on hedelmällinen maaperä näiden kahden harmoniseen yhteiseloon, kertoo Ronja Ilander. Savityöt ovat syntyneet Ilanderin anarkistisessa keramiikkakerhossa.

Vähän kuin ulkomailla olisi

Salminen, Singh ja Ilander ovat kaikki tällä hetkellä työelämässä ja heillä on myös hyvät työyhteisöt. Siitä huolimatta Kalevan hallin yhteisö on heille tärkeä hyvinvointia tukeva asia. Työyhteisö on usein tietynlainen samanmielisten kupla; hallilla voi unohtaa arjen ja jutella erilaisten ihmisten kanssa. 

– Tämä on vähän kuin olisi ulkomailla, Singh toteaa. – Kun tulee Kalevan hallille, ihmiset moikkaavat ja hymyilevät, vaikka et tuntisi ketään. Nykyään yksinäisyyttä on tosi paljon. Tällaisia paikkoja pitäisi olla jokaisella asuinalueella. 

– Niin pitäisi. Asun Länsi-Tampereella ja tänne on vähän matkaa, Ilander kertoo. – Olen kuitenkin löytänyt yhteisöni täältä ja mielelläni kuljen tänne. 

Mikä hyvinvointisuunnitelma?

Tampereen kaupunki seuraa tamperelaisten hyvinvoinnin tilaa erilaisilla mittareilla. Niiden avulla on tunnistettu eri ikäryhmien vahvuudet mutta myös haasteet, jotka heikentävät hyvinvointia.

Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan on koottu ikäryhmittäiset tavoitteet ja esimerkkejä teoista, joilla tamperelaisten hyvinvointia edistetään vuosina 2026–2029. Kaupunki tekee hyvinvoinnin edistämistä yhdessä muun muassa Pirkanmaan hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa.

Tutustu: Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029
 

Teksti: Marjaana Tunturi
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa