Tredun logistiikkaopinnoissa ja Tampereen klassillisessa lukiossa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
Tampereen kaupungin lukioissa ja Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) kampuksilla huolehditaan opiskelijoista. Toisen asteen koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja ymmärretään, että nuoren elämään kuuluu muutakin kuin koulu.
Tampereen kaupungin tuore Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma tähtää siihen, että Tampere erottuu Suomen johtavana koulutuskaupunkina, jossa jokainen oppija kohdataan yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Ohjelman painopisteet korostavat turvallista ja välittävää oppimisympäristöä, mielenterveyden tukitoimia ja kiusaamisen ehkäisyä.
Ohjelman mukaan ammattikoulutuksessa tulee kannustaa oma-aloitteisuuteen, rohkeuteen ja vastuullisuuteen sekä opettaa tiimityöskentelyä. Tavoitteena on, että nuoret oppivat tuomaan työelämässä rohkeasti esille omia kehittämisajatuksia ja uusia ideoita.
– Kasvatamme opiskelijoitamme sietämään muutoksia. Tulevaisuudessa ei todennäköisesti enää ole yhtä työpaikkaa kymmenien vuosien ajan, eikä uuden oppiminen lopu valmistumiseen. Myös vuorovaikutustaidoilla on yhä suurempi merkitys työelämässä, kertoo Tredun logistiikan opettaja Juha Mäkelä.
Meneillään positiivinen kulttuurinmuutos
Lukiokoulutuksen yhtenä tavoitteena on uuden ohjelman mukaan työelämävalmiuksien vahvistaminen. Kasvatuksessa huomioidaan erityisesti jatkuva oppiminen ja muuttuvat toimintaympäristöt. Ohjelmassa esiin nostettu tavoite jokaisen opiskelijan polun yksilöllisestä tukemisesta on jo nyt käynnistänyt positiivisen kulttuurinmuutoksen lukioyhteisöissä.
– Pedagogiikkaa kehitetään tamperelaisissa lukioissa järjestelmällisesti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Opetamme nuoria tekemään valintoja ja keskittymään asioihin, jotka kiinnostavat. Herättelemme heitä pohtimaan omia arvojaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Me opettajat keskustelemme myös siitä, miten huomioimme erilaiset oppijat ja tuemme valintojen tekemisessä, kertoo Tampereen klassillisen lukion eli Clasun fysiikan ja matematiikan lehtori, kehittäjäopettaja Tomi Anttila.
Paineista ja stressaamisesta kohti oppimisen iloa
Clasussa melkeinpä kaikilla on visio tulevaisuudestaan. Yhdestä tulee lääkäri, toisesta asianajaja. Unelman rinnalle on hyvä miettiä myös varavaihtoehtoja, jotta paineet eivät kasva liian suuriksi.
– Koviin paineisiin on lähdetty puuttumaan. Muutos hyvään suuntaan näkyy erityisesti siinä, miten yksittäisten opintojaksojen arvosanoihin suhtaudutaan. Opetamme nuorille priorisointia, koska sitä tarvitaan myös työelämässä. Vaikka opettajille oma aine on tietenkin aina rakkain, monet opettajat kertovat nykyään opintojaksoillaan tavoitteet, joilla saavutetaan haluttu arvosana, eikä kaikkien odoteta tavoittelevan parhaita arvosanoja, Anttila kertoo.
– Onneksi näin. Maailmassa on niin paljon muutakin kuin numerot, toteaa Clasun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja, kehittäjäopiskelija ja kevään abiturientti Venla Vuorinen.
– Vielä kun mediakin hoksaisi, ettei uutisoitaisi ainoana yo-kokeisiin liittyvänä asiana sitä, kuinka joku sai niin ja niin monta ällää.
Omien vahvuuksien tunnistaminen tärkeää
Clasun opiskelijoista valtaosa on lahjakkaita nuoria, joille priorisointi ei aina ole helppoa. Toista vuotta lukiossa opiskelevat kehittäjäopiskelijat Sasu Länsiö ja Miia Kaldenbach tunnistavat ilmiön. Heillä on omien sanojensa mukaan edelleen hieman vääristynyt suhde arvosanoihin: kaikesta pitäisi saada paras tulos.
– Oikeasti arvosana ei tietenkään ole olennaisin asia, vaan se, että oppii, toteaa Kaldenbach, jolle yleissivistys on arvo sinänsä.
– On kiva tietää ja ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu. Työelämää varten opettelemme kriittistä lukutaitoa, ajanhallintaa ja kokoustaitoja.
– On hyvä, että lukiossa avataan paljon sitä, mihin opittua asiaa työelämässä tarvitaan. Oli myös hienoa, kun filosofian opintojaksolla essee ei ollutkaan vain arvioitava näyttö, vaan se käytiin läpi ja tavoitteena oli oppiminen, Länsiö kertoo.
Työelämään valmentamisen ja omien vahvuuksien tunnistamisen lisäksi lukiossa opetetaan löytämään sisäinen motivaatio ja herätellään pohtimaan omia arvoja.
– Elämässä on paljon muitakin tärkeitä asioita, erityisesti ihmissuhteet. Kouluun on mukava tulla myös kavereiden ja hyvän ruoan takia. Viisaammaksikin kai tullaan. Ainakin elämästä saa enemmän irti, kun on oppinut asioita, Länsiö pohtii.
Kehittäjäopettaja Tomi Anttilan mukaan isojen tamperelaislukioiden järjestelmä on rakennettu tukemaan yhteisöllisyyttä. Opiskelijat oppivat tuntemaan toisiaan ja usein sama opettaja opettaa heitä useilla opintojaksoilla. Jos nuoren elämässä sattuu jotakin isompaa, kouluilla on laaja tukiverkosto. Opiskelijoiden arjen hyvinvointiin, yksilölliseen kohtaamiseen ja nuoren elämän kokonaisuuden huomioimiseen liittyvää myönteistä kehitystä tapahtuu Anttilan mukaan Tampereella koko ajan.
Koulu on mukava osa elämää, ei pakollinen paha
Yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi opiskelevalla Sanni Niemisellä ei ole ollut pienestä asti yhtä tiettyä tulevaisuuden ammattihaavetta. Kun hän yhdeksännellä luokalla tutustui eri vaihtoehtoihin, Tredun logistiikan perustutkinto alkoi tuntua omalta.
– Nautin siitä, kun saan tehdä asiat yksin ja omalla tavallani, eikä tarvitse odotella muita. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajana voin tehdä työtä itsenäisesti, mutta siinä saa tavata sopivasti myös muita ihmisiä.
Nieminen halusi opiskelemaan Tampereen Hervantaan Hepolamminkadun kampukselle, vaikka matka kotoa Hämeenkyröstä oli pitkä. Toista vuottaan opiskeleva Nieminen on tyytyväinen valintaansa. Hänen mukaansa opiskelijoista pidetään Tredussa hyvää huolta, opinnot ovat monipuolisia ja työelämästä puhutaan paljon.
Paineiden sietäminen on helpompaa, kun kouluasiat pidetään koulussa ja kotona voi keskittyä vapaa-aikaan. Opiskelijoita kuunnellaan, ja opettajiin on helppo ottaa yhteyttä, jos tarvitsee apua tai tukea johonkin.
– Kouluun on aina kiva tulla ja oppiminen on mukavaa. Koulu on mukava osa elämääni, ei mikään pakollinen hoidettava asia. Kun sain ajokortin, myös koulumatkat helpottuivat.
Tulevaisuutta ja työelämää varten
Opettaja Juha Mäkelän mukaan opinnot joustavat Tredussa tarpeen mukaan, ja tukitoimia on helposti saatavilla, jos herää huoli nuoresta. Nuoria valmistetaan työelämään erityisesti korostamalla raskaiden alojen vaatimaa työhyvinvointia.
Työelämä on ollut aina vahvasti läsnä ammattikoulutuksessa, mutta Mäkelän mukaan sen rooli on kasvanut entisestään. Parhaimmillaan opiskelijat työllistyvät kolmannen vuoden keväällä suoraan yritykseen, jossa suorittavat viimeistä työssäoppimisjaksoaan. Loppuelämän paikkoja ne eivät todennäköisesti kuitenkaan ole, ja tämän Nieminenkin tiedostaa.
– Just nyt pidän tästä. Haaveilen, että pääsen ajamaan pitkiä matkoja ja näkemään paljon uusia paikkoja. Ehkä teen myöhemmin elämässäni jotakin muuta, sitä ei voi tietää, Nieminen sanoo.
Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma
Tampereen kaupungin uusi Kasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen polut 2025–2035 -ohjelma tähtää siihen, että Tampere erottuu Suomen johtavana koulutuskaupunkina, jossa jokainen oppija kohdataan yksilönä ja yhteisön jäsenenä. Tampereella halutaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä omana itsenään, saavuttaa potentiaalinsa ja osallistua yhteisöön.
Ohjelman painopisteet korostavat turvallista ja välittävää oppimisympäristöä, mielenterveyden tukitoimia ja kiusaamisen ehkäisyä. Lukutaito ja monikielisyys kehittyvät läpi koulutuspolun, ja vieraskielisten lasten suomen kielen oppimista tuetaan varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Digitaalisuutta ja tekoälyä hyödynnetään yksilöllisen ohjauksen tukena, mutta samalla pidetään kiinni kiireettömistä kohtaamisista ja oppijan perustaitojen vahvistamisesta.
