Tampere hakee valtion rahoitusta nuorten työllisyyden vahvistamiseen kahdella kohdealueella

Tampere valmistautuu hakemaan valtion rahoitusta nuorten työllisyyttä edistävään hankkeeseen osana valtakunnallista ohjelmaa, jota on valmisteltu kuuden suurimman kaupungin ja valtion välisessä yhteistyössä ja josta päätettiin kevään 2026 riihessä. Valtio on varannut vuosille 2026–2028 yhteensä 15 miljoonaa euroa 11 suurimmalle kaupungille Suomessa. Rahoituksen avulla suuret kaupungit voivat kehittää uusia toimintamalleja nuorten työllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tampereella hankkeen tavoitteena on auttaa erityisesti niitä 18–29-vuotiaita nuoria, jotka ovat työelämän, koulutuksen tai muun toiminnan ulkopuolella. Lisäksi toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota vieraskielisten nuorten työllistymisen, kouluttautumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Tampereella noin 10 000 nuorta on työn ja koulutuksen ulkopuolella

Tampereella asuu noin 63 500 iältään 18–29-vuotiasta nuorta. Heistä noin 10 000 kuuluu niin sanottuun NEET-ryhmään (Not in Employment, Education or Training) eli nuoriin, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai valmennuksessa. Yli puolen vuoden ajan tällaisessa tilanteessa on ollut noin 5 500 nuorta.

Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Tampereella maaliskuussa 2026 yhteensä noin 8 800.

Kaupungin tavoitteena on vahvistaa nuorten mahdollisuuksia löytää polku koulutukseen ja työelämään esimerkiksi osaamisen kehittämisen, tutkintojen tai niiden osien suorittamisen sekä ensimmäisten työkokemusten kautta. Toimintamalli perustuu kaupunginosa-allianssiin, koska tavoitteena on myös ehkäistä alueellista eriytymistä. Kohdistamalla toimenpiteitä alueille, joilla nuorten työllistymiseen, kouluttautumiseen ja hyvinvointiin liittyvät haasteet voivat kasautua, voidaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja ehkäistä hyvinvointi- ja työllisyyserojen kasvua kaupungin eri osissa.

Samalla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja alueellista eriytymistä, vahvistamaan nuorten osallisuutta sekä tukemaan uskoa omiin mahdollisuuksiin.

– Nuoren putoaminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on paitsi inhimillisesti raskasta yksilölle ja tämän läheisille, myös koko kaupungin yhteinen haaste. Haluammekin tavoittaa nuoret mahdollisimman varhain ja tarjota tukea siellä, missä tarve on suurin. Tavoitteena on, että jokaisella tamperelaisella nuorella on aito mahdollisuus rakentaa omaa tulevaisuuttaan koulutuksen ja työn kautta, painottaa apulaispormestari Johanna Kirjavainen.

Kohdealueiksi valittiin Hervanta ja Luoteis-Tampere

Kohdealueilla asuu yhteensä yli 2 100 NEET-nuorta. Kohdealueet valittiin alueellisen tilastotiedon perusteella. Hervannassa ja Luoteis-Tampereella nuorten riski jäädä pitkäksi aikaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on muuta kaupunkia suurempi. Lisäksi näillä alueilla on riski kasautua useita nuorten hyvinvointiin, työllistymiseen ja koulutuspolkuihin liittyviä haasteita.

Hervannassa oli vuoden 2025 lopussa noin 1 460 NEET-nuorta. Heistä yli 900:n tilanne oli jatkunut yli kuusi kuukautta. Alueella myös vieraskielisten nuorten osuus on merkittävä.

Luoteis-Tampereella puolestaan noin joka viides 18–29-vuotias kuuluu NEET-ryhmään. Alueen NEET-nuorista yli 60 prosentilla tilanne on jatkunut yli kuusi kuukautta ja yli 40 prosentilla yli vuoden.

Alueita yhdistää se, että niillä kasautuu useita koulutukseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyviä riskitekijöitä. Pitkittynyt työttömyys, koulutuspolkujen katkeaminen, heikot työmarkkinasiirtymät sekä kotoutumiseen liittyvät haasteet voivat vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työelämään ja yhteiskuntaan.

Yhteistyöllä uusia polkuja koulutukseen ja työelämään

Nuorten kaupunginosa-allianssin valmistelun lähtökohtana on kansallinen yhteistyö mm. työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja paikallisesti mm. työnantajien, oppilaitosten, hyvinvointialueen, järjestöjen, yhdistysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.   
Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, joka tavoittaa nuoria heidän omissa elinympäristöissään ja tukee heidän kouluttautumistaan, työllistymistään ja osallisuuttaan.

– Kaupunginosa-allianssissa rakennamme yhdessä työnantajien, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa uudenlaisia käytännön ratkaisuja, joilla nuoria voidaan tavoittaa ja tukea aiempaa vaikuttavammin. Kokonaisuus kytketään tutkimuksellisuuteen ja hyviä käytänteitä arvioidaan osana palvelujen jatkosuunnittelua. Vertaiskehittäminen suurten kaupunkien kesken on myös osa kokonaisuutta, sanoo työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.

Tavoitteena laajentaa hyviä käytäntöjä koko kaupunkiin

Hervannan valintaa tukee se, että alue kuuluu kaupunginosakehittämisen ohjelman 2026–2029 sekä Kaikkien Tampere -kehitysohjelman kohdealueisiin. Luoteis-Tampere puolestaan on voimakkaasti kehittyvä kaupunginosa-alue, jossa toimii aktiivinen järjestö- ja yritysverkosto.

Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettäviä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä voidaan myöhemmin hyödyntää myös muualla Tampereella.

Elinvoima- ja osaamislautakunta valtuutti työllisyys- ja kasvupalvelujen palveluryhmän valmistelemaan hankesuunnitelman sekä työllisyys- ja kasvujohtajan toimittamaan rahoitushakemuksen valtionapuviranomaiselle. Hakemus toimitetaan valtionapuviranomaiselle sen jälkeen, kun valtioneuvoston asetus nuorten työllisyyttä edistävien hankkeiden valtionavustuksesta on tullut voimaan.