Perusopetus kartoittaa vuosittain oppilaiden ja huoltajien kokemuksia kuluneesta lukuvuodesta. Kyselyissä selvitetään muun muassa koulun ilmapiiriin, oppimiseen, turvallisuuteen, kiusaamiseen ja tulevaisuuden valmiuksiin liittyviä näkemyksiä.
Toukokuussa toteutettuihin kyselyihin vastasi 14 300 oppilasta ja 2 300 huoltajaa. Oppilaiden ja huoltajien lisäksi myös perusopetuksen henkilöstöä pyydetään arvioimaan kulunutta lukuvuotta.
– Olemme keränneet tietoa tällä tavalla jo viiden vuoden ajan. Ajatuksia kuluneesta kouluvuodesta -kysely tarjoaa arvokasta tietoa oppilaiden ja huoltajien kokemuksista ja tuntemuksista koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Osa kysymyksistä toistuu vuosittain, mikä mahdollistaa kehityksen seurannan, ja osa kohdistuu kulloinkin ajankohtaisiin strategisiin kehittämiskohteisiin, kertoo perusopetusjohtaja Ulla Ojalammi.
Yhteisöllisyys ja välittävät aikuis- ja kaverisuhteet ovat tärkeä osa koulujen arkea. Kyselyn tulosten mukaan valtaosa oppilaista (91 prosenttia) kokee olonsa hyväksi koulussa. Koulussa on myös aikuisia, joille oppilaat voivat kertoa asioistaan. 76 prosenttia oppilaista kokee, että koulussa on vähintään yksi tällainen aikuinen.
Välitunneilla itsensä paljon yksinäiseksi kokee neljä prosenttia oppilaista. Koulun ilmapiiriä mittaavat tulokset ovat kehittyneet myönteisesti viimeisten lukuvuosien aikana.
Aktiivinen koulumatka on tärkeä osa lasten ja nuorten päivittäistä liikkumista sekä hyvinvoinnin ja oppimisen edistämistä. Oppilaat kulkevat koulumatkansa useimmiten kävellen (38 prosenttia) tai polkupyörällä (34 prosenttia). Autokyydillä kouluun saapuu kuusi prosenttia oppilaista.
Mobiililaitteiden käyttöä koskeva uusi järjestyssääntö tuli voimaan viime lukuvuoden alussa. Kyselyn perusteella valtaosa huoltajista, rehtoreista ja henkilökunnasta arvioi muutoksen vaikuttaneen myönteisesti oppilaiden keskittymiseen oppitunneilla. Huoltajista 76 prosenttia kokee, että sääntö on parantanut heidän lapsensa keskittymistä oppimiseen, ja rehtoreista myönteisiä vaikutuksia havaitsi 91 prosenttia.
Oppilaiden arviot ovat maltillisempia. Seitsemäsluokkalaisista noin kolmannes sekä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes kokee muutoksen vaikuttaneen myönteisesti keskittymiseen oppitunneilla.
Lähes kaikki oppilaat (93 prosenttia) tietävät, mitä heidän on tarkoitus oppitunneilla oppia. Myös omien tavoitteiden asettaminen on monelle tuttua, sillä 82 prosenttia oppilaista kertoo osaavansa asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen. Neljä viidestä oppilaasta kertoo saavansa opettajalta palautetta oppimisestaan.
Valtaosa huoltajista kokee saavansa riittävästi tietoa lapsensa oppimisesta. Huoltajista 72 prosenttia arvioi, että opettajat tiedottavat oppimiseen liittyvistä tavoitteista, ja 70 prosenttia kokee saavansa riittävästi palautetta lapsensa oppimisesta ja siinä edistymisestä. Kaikki tulokset ovat parantuneet hieman edellisestä lukuvuodesta.
Huoltajat arvioivat lastensa olevan jonkin verran sinnikkäämpiä koulutyössä kuin oppilaat itse. Digitaidoista oppilaat ja huoltajat ovat sen sijaan varsin yksimielisiä. Hieman yli 80 prosenttia oppilaista ja huoltajista arvioi oppilaan digitaitojen arvosanan hyväksi tai erinomaiseksi.
Koulujen arjessa vahvistetaan oppilaiden valmiuksia huolehtia omasta ja toisten hyvinvoinnista. 5.–9.-luokkalaisista 88 prosenttia kertoo tietävänsä, mitä tehdä, jos heillä on huoli omasta tai koulukaverin hyvinvoinnista. 1.-4. luokan oppilaista 95 prosenttia tietää, miten toimia tilanteessa, jossa koulukaverilla on paha mieli.
Oppilaiden turvallisuuden kokemus on vahvistunut. Turvattomaksi koulun kokee kolme prosenttia oppilaista, kun aikaisempien lukuvuosien vastaava osuus on ollut noin viisi prosenttia. Enemmistö huoltajista (66 prosenttia) arvioi, että koulussa huolehditaan turvallisuuteen liittyvistä asioista riittävästi. Noin neljännes huoltajista ei osaa ottaa asiaan kantaa ja joka kymmenes kokee, ettei turvallisuudesta huolehdita riittävästi.
Koulujen turvallisuus ja väkivaltatilanteet ovat olleet viime vuosina laajasti esillä suomalaisessa keskustelussa. Tampereen perusopetuksen 5.–9.-luokkalaisista 46 prosenttia kertoo nähneensä kuluneen lukuvuoden aikana koulussa väkivaltatilanteen. Osuus on pienempi kuin edellisenä lukuvuonna, jolloin vastaava luku oli 49 prosenttia. Väkivaltatilanteista kerrotaan koulun aikuisille aiempaa useammin: 40 prosenttia oppilaista kertoo ilmoittaneensa tilanteesta aikuiselle. Alakoulussa tilanteista kerrotaan aikuisille yleisemmin kuin yläkoulussa.
Kiusaamisen ehkäisy on yksi koulujen keskeisistä kasvatustyön tavoitteista. Kyselyn mukaan 29 prosenttia 1.–6.-luokkalaisista kertoo kokeneensa kiusaamista kuluneen lukuvuoden aikana. Osuus on noussut hieman edelliseen lukuvuoteen verrattuna (27 prosenttia).
7.–9.-luokkalaisilla kiusaamiskokemukset ovat vähentyneet. Kyselyn mukaan 13 prosenttia yläkouluikäisistä oppilaista kertoo tulleensa kiusatuksi kuluneen lukuvuoden aikana, kun edellisenä lukuvuonna vastaava osuus oli 15 prosenttia.
Kyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa yläkoululaisten kokemuksia syrjinnästä. Oppilaista noin joka seitsemäs (14 prosenttia) kertoo kokeneensa syrjintää kuluneen lukuvuoden aikana. Yleisimmät koetut syrjinnän syyt liittyivät mielipiteisiin ja ulkonäköön.
Noin 90 prosenttia huoltajista pitää perusopetusta tärkeänä lapsensa tulevaisuuden kannalta. Lähes 85 prosenttia huoltajista kokee lapsensa saaneen hyvät valmiudet jatko-opintoihin siirtymiseen.
Perusopetuksen päättäneistä oppilaista 33 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 41 prosenttia osittain samaa mieltä väittämästä "Olen saanut hyvät valmiudet jatko-opintoihin toiselle asteelle." Yhteensä lähes kolme neljästä oppilaasta kokee saaneensa koulusta hyvät lähtökohdat opintojensa jatkamiseen.
