Ahlmanin navetan nuoret naudat hoitavat niittyluontoa ja maisemaa Iidesjärven rantaniityillä. Iidesjärven itäpään rantaniityllä ja Hevoshaassa molemmissa rouskuttaa neljän länsisuomenkarjan hiehon lauma.
Hevoshaassa laiduntavat pikkuhiehot Ainotar, Alppiruusu, Angora ja Aronia. Ne syntyivät viime syksynä ja kesä on niille ensimmäinen laitumella.
Järven itäpäässä Palvaanniemessä ovat isot hiehot Äffä, Yllätys, Yyteri ja Yönkajo. Ne voivat näyttää tutuilta, sillä Yyteri ja Yönkajo olivat viime kesänä Hevoshaassa, Yllätys Särkänniemen Koiramäessä ja Äffä Pirkkalassa Kuikanluhdan laitumella.
Hevoshaka sijaitsee Iidesjärven etelärannalla Nekalantien varrella Motarinkujan ja Kuoppamäentien kohdalla. Rantaniityn hiehoja pääsee katsomaan Vuohenojalla pyörätien varrella.
Villahousujen touhuja voi nähdä Rukkamäenpuistossa, joka sijaitsee Rukkamäentien varrella Peltolammin koulua vastapäätä. Siellä lampaita on 16. Piikahaassa Raholassa Nokiantien ja Tesoman valtatien kulmauksessa laiduntaa 8 lammasta ja Pärrinkosken laitumella Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella radan länsipuolella Sarankulmassa samoin 8 lammasta.
Kohmanpuistossa 6 lampaalla on noin 1,5 hehtaarin laidunalue Tohlopin rannalla Mediapoliksen ja ulkoilureitin välissä. Näiden lisäksi Haiharan aitauksessa Haiharan kartanon takana voi ihastella 3 lammasta.
Pärrinkosken lampaat ovat eri-ikäisiä uuhia, ja joukossa on suomenlampaita, norjalaisia rygja-lampaita sekä ahvenanmaanlampaita. Pärrinkoskella laidunalue on entistä viljely- ja laidunmaata, joka on osin kasvanut umpeen, ja alueen halki virtaava puro jakaa laitumen kahteen osaan.
Nautojen ja lampaiden laidunnus on hyvä ja luonnonmukainen tapa hoitaa maisemaa. Eläimet syövät kasvillisuutta ja pitävät niityt avoimina ja kasvillisuuden matalana. Niittykasvit yleistyvät, ja myös hyönteisten määrä lisääntyy ja lajisto monipuolistuu lannan myötä. Hyönteisten määrä hyödyttää myös hyönteissyöjälintuja ja lepakoita. Iidesjärvellä ja rannan pusikoissa ja ruovikoissa pesii monipuolinen linnusto.
Lampaiden on todettu syövän myös haitallisia vieraslajeja. Niille maistuvat muun muassa lupiini, tatar ja valkokarhunköynnös. Vieraslajit ovat taantuneet laitumella selvästi jo kahden laidunkauden jälkeen.
Iidesjärven hieholaitumet ja Pärrinkosken-Peltolammin lammaslaidun perustettiin vuosina 2021 ja 2023 osana ympäristöministeriön rahoittamia Kunta-Helmi-hankkeita. Nyt laidunnusta jatketaan kokonaan Tampereen kaupungin omalla rahoituksella.
Laiduntavia eläimiä voi katsella aidan takaa, mutta niitä ei pidä ruokkia eikä häiritä. Laitumet tarjoavat niille rehevää ja monipuolista ravintoa. Niille tarjotaan myös puhdasta vettä ja kivennäistä ja niiden vointia seurataan päivittäin.
Lampaiden ruokkiminen omilla eväillä, kuten leivällä, on ehdottomasti kielletty, jotta ne pysyvät terveinä ja hyvinvoivina. Ruokittuina lampaat oppivat myös helposti kerjäämään äänekkäästi.
Kun käyt katsomassa hiehoja ja lampaita, varothan laitumen sähkölankaa. Huolehdi myös, ettei koirasi häiritse eläimiä. Koiria ei saa päästää laitumelle edes laidunkauden ulkopuolella, sillä niiden jäljiltä voi tarttua loisia laiduneläimiin.
