Tampere ohjaa kulttuurihyvinvoinnin kehittämistä uuden suunnitelman avulla
Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 11.6.2026 kulttuurihyvinvointisuunnitelman, joka auttaa suuntaamaan palveluja entistä vaikuttavammin.
Nekalan uudessa kulttuurikeskuksessa on 44 työhuonetta, joissa työskentelee yli sata luovien alojen ammattilaista.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelma vaikuttavuuden työvälineenä -asiakirja pohjautuu kaupungin strategiaan ja toimii työvälineenä kulttuurin hyvinvointivaikutusten arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, miten kulttuuri ja taide tukevat ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja arkea. Tampereen kulttuuripalvelut tekee tätä työtä monin tavoin ja on jo aloittanut vaikuttavuusperusteisen työtavan.
– Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut tukevat yhä enemmän tamperelaisten hyvinvointia eri elämäntilanteissa. Samalla varmistetaan, että palveluja kehitetään vaikuttavasti ja kaupunkilaisten tarpeita kuunnellen, sanoo apulaispormestari Anne-Mari Jussila.
Kulttuurikokemukset vahvistavat mielen hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Suunnitelma sanallistaa ymmärrystä kulttuurihyvinvointi-käsitteestä ja havainnollistaa Tampereella tehtävää hyvinvointipainotteista kulttuuritoimintaa ja kulttuurihyvinvointipalveluja.
Taide- ja kulttuuritoiminta, kirjastot, museot, orkesteritoiminta, kulttuuriperintö ja vapaa sivistystyö tarjoavat elämyksiä ja oppimisen kokemuksia, tukevat palautumista ja auttavat käsittelemään tunteita.
– Kulttuurihyvinvointi näkyy arjessa kokemuksina, jotka vahvistavat mielen hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kulttuuriosallistuminen ja -osallisuus ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Kun kulttuuriin voi osallistua omalla tavallaan ja palvelut ovat saavutettavia, syntyy kokemuksia, jotka lisäävät merkityksellisyyttä ja vahvistavat hyvinvointia, kertoo Jussila.
Kulttuurihyvinvointi sisällytettiin Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan vuosille 2026–2029 läpileikkaavaksi teemaksi. Kulttuurihyvinvoinnin vaikuttavuuden mittaamisen tavoite on kirjattu mukaan myös kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan strategian toteutussuunnitelmaan vuosille 2026–2029.
Päivittyvä kulttuurihyvinvointisuunnitelma esittelee vaikuttavuuden suunnittelun ja mittaamisen mallin, ja suunnitelmaa kehitetään edelleen. Seuraavaksi laaditaan tarkempi arviointimalli, jonka avulla hyvinvointivaikutuksia voidaan mitata ja analysoida entistä systemaattisemmin.
Arviointimalli tukee palveluiden jatkokehittämistä ja mahdollistaa lisäksi vaikuttavuusmittariston laajentamisen. Vaikuttavuuden suunnittelulla ja mittaamisella pyritään ennen kaikkea siihen, että mittaamisen ja analysoinnin ansiosta asukkaat saisivat entistä paremmin omia tarpeitaan ja hyvinvointiaan tukevia kulttuuripalveluita.
