Työllisyysjaosto on hyväksynyt vuoden 2027 talousarvioesityksen. Työllisyystilanne on haasteellinen, mutta positiivisia merkkejä on näkyvissä.

Työttömyyden kasvu on lisännyt palvelujen tarvetta ja heijastuu kuntien talouteen palvelu- ja työttömyysturvamenoina. Talous kohenee, mutta käänne parempaan ei näy heti työttömien määrässä. Työvoiman kysyntä on kuitenkin vilkastunut.

Tampereen kaupungin elinvoima- ja osaamislautakunnan työllisyysjaostossa käsiteltiin työllisyysalueen vuoden 2027 talousarvioesitystä 2.9.2026. Talousarvioesitys perustuu Tampereen kaupungin tulevan vuoden talousarviokehykseen, jonka kaupunginhallitus kesäkuussa hyväksyi. Työllisyysalueen talousarviovalmistelussa lähtökohtina ovat olleet kansalliset tavoitteet ja lainsäädäntö, kaupunki- ja työllisyysstrategian painotukset sekä talouden tasapainotusohjelma. Työllisyysalueen kuntien lausunnot ovat olleet osaltaan suuntaamassa vuoden 2027 talousarvion valmistelua. 

– Haastavasta työllisyystilanteesta huolimatta työvoiman kysynnän vilkastuminen ja talouden myönteiset signaalit tuovat luottamusta tulevaisuuteen, toteaa työllisyysjaoston puheenjohtaja Jaakko Mustakallio.

Laki- ja asetusmuutokset ohjaavat työvoimaviranomaisen työtä

Useat lainsäädäntömuutokset vaikuttavat työllisyysalueen palvelu- ja resurssitarpeeseen.  Muun muassa heinäkuussa voimaan tulleella asetusmuutoksella helpotettiin ja laajennettiin nuorten rekrytointituen käyttöä. Asetuksen myötä työttömyyden kestoon liittyvä vaatimus poistui, työsuhteen vähimmäiskesto lyheni ja työnantajajoukko laajeni. Syyskuun alussa voimaan astuvalla lakimuutoksella puolestaan työnhakija-asiakkaille tulee velvollisuus julkaista työnhakijaprofiili Työmarkkinatori-palvelualustalla. Samalla työvoimaviranomainen yhdessä KEHA-keskuksen kanssa velvoitetaan valvomaan palvelualustan käyttöä ja varmistamaan, että alustalla julkaistu sisältö on lain ja käyttöehtojen mukaista.

Työllisyysalueen keskeisenä tavoitteena vuonna 2027 on vastata kasvavan kysynnän kasvuun työnvälityksessä ja toisaalta parantaa työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia ja osaamista. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa seudun toimijoiden yhteinen työllisyyden edistämisen kumppanuusmalli.

– Vuonna 2027 työllisyysalueen keskeinen tehtävä on vahvistaa työnvälitystä ja varmistaa, että työnhakijat ja työnantajat kohtaavat nykyistä paremmin. Oikea-aikaisilla palveluilla tuemme työnhakijoiden etenemistä kohti työtä ja vastaamme samalla työnantajien kasvavaan työvoimatarpeeseen, sanoo työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.

Työllisyysalueen kustannusjakoa kehitetään aiheuttamisperiaatteen mukaan

Talousarvioesityksessä työllisyysalueen toiminnan menot ovat yhteensä 73,4 miljoonaa euroa, josta yhteistoiminta-alueen kuntien maksuosuuksilla katettavat menot ovat 70,9 miljoonaa euroa. Kuntien maksuosuudet määräytyvät työllisyysalueen kuntien yhteistoimintasopimuksessa sovittujen kustannustenjaon periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2027 maksuosuusarviot jakautuvat Tampereen ja muiden kuntien välillä siten, että Tampereen kaupungin maksuosuus on 62 prosenttia ja muiden kuntien 38 prosenttia.

Vuonna 2027 kustannustenjakoa kehitetään aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että palkkatuen, yli 55-vuotiaiden työllistämistuen, starttirahan, harkinnanvaraisen kulukorvauksen, työolosuhteiden järjestelytuen sekä matka- ja yöpymiskustannusten korvausten kustannukset kohdennetaan kuntakohtaisten toteumien perusteella. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että laskennallisesta jakoperusteesta voidaan poiketa niiden kustannusten osalta, jotka on mahdollista laskuttaa kuntakohtaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Aiheuttamisperusteisen laskutuksen kehittämistä jatketaan tulevina vuosina yhteistoimintasopimuksen kriteerit huomioiden. 

Elinvoima- ja osaamislautakunta käsittelee työllisyysjaoston talousarvioesitystä syyskuussa.

Lisätietoja

Regina Saari
Työllisyys- ja kasvujohtaja
Puhelin:
050 346 9603
Teksti: Ritva Pietarinen
Kuvat: Marko Kallio
Jaa sosiaalisessa mediassa