Kasvipohjainen ruokavalio löytää tiensä arkeen Tampereella
Tamperelainen Elli Mattila on viimeisen viiden vuoden aikana monipuolistanut ruokavaliotaan vaihtamalla eläinperäisiä tuotteita kasviperäisiin vaihtoehtoihin. Kimmokkeena toimi kokeilunhalu. Mattilasta on kiinnostavaa tutkailla erilaisia makuja ja koostumuksia.
– Tavallisissa ruokakaupoissa on nykyisin tarjolla uskomattoman paljon vaihtoehtoja ja kokeilen uusia tuotteita mielelläni. Avainsana valinnoissani on kuitenkin helppous. Ostoskoriin päätyy usein esimerkiksi kaurakermaa tai vöner-lastuja, joiden avulla ruoka valmistuu nopeasti.
Lisää vaihtoehtoja tuttujen ruokien rinnalle
Uusiin ruokavalintoihin on vaikuttanut myös lähipiiri, sillä Elli Mattilan ystävä ja sisko syövät vegaanisesti. Mattila määrittelee itsensä sekasyöjäksi, mutta kasvisvaihtoehto tuntuu usein eettisemmältä valinnalta.
– Kasvispainotteinen syöminen on minulle nykyään luonteva osa arkea. Kun kutsun ihmisiä kylään, on kätevää tarjota kasvisperäisiä vaihtoehtoja, vaikkapa vegaanista dippiä. Ne ovat samalla laktoosittomia, joten useat erityisruokavaliot tulevat huomioiduiksi, Mattila jatkaa.
Hyviä ja helppoja ruokaohjeita kaipaisin, niin vähentäisin enemmän lihan syöntiä.
Ruoka herättää paljon tunteita. Mattila toivoo keskusteluun lisää ennakkoluulottomuutta ja ajatteluun joustavuutta:
– Moni ajattelee, että se on joko kasvis tai liha, mutta eihän asia ole lainkaan niin mustavalkoinen. Minäkin käytän sujuvasti kasvi- ja eläinperäisiä ruokia rinnakkain, enkä koe, että mistään tarvitsisi luopua.
Hyvä tapa lisätä aterian kasvipohjaisuutta ilman, että maku tai rakenne muuttuu olennaisesti, on eläinproteiinin osittainen korvaaminen kasviperäisellä vaihtoehdolla. Esimerkiksi makaronilaatikossa osan jauhelihasta voi vaihtaa herneproteiiniin tai soijarouheeseen. Monia tuttuja liharuokia onkin helppo “jatkaa” tällä tavoin.
Kestävien ruokavalintojen edistämiseen tarvitaan koko yhteisön panos
Vuonna 2024 päivitetyt kansalliset ravitsemussuositukset viitoittavat suuntaa sille, miltä ruokalautasemme tulisi näyttää: vihanneksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi 500–800 grammaa päivässä, punaista lihaa enintään 350 grammaa viikossa ja palkokasvien merkitystä korostetaan.
Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelman seurantaselvityksen (10/25) mukaan kasvipohjaisen ruoan suosio onkin kasvanut nopeasti Tampereella. Yksilön pienilläkin muutoksilla on merkitystä, kun mukana on laaja joukko tekemässä samoja hyviä valintoja.
Käytän mielelläni kauramaitoa kahvissa. Juustot ja rahkat nautin mieluiten maitoperäisenä. Sitten voin harkita kasviperäistä, kun maku ja proteiinipitoisuus ovat kohdallaan.
Tampereen kaupunki on tehnyt määrätietoista työtä kestävän ruokavalion edistämiseksi. Kasvipohjaisia vaihtoehtoja on tuotu esiin hauskalla ja helpolla tavalla muun muassa kasviproteiinipäivissä, nuorten välipalakursseilla ja ikäihmisten ruokaluennoilla. Perheköksissä puolestaan lapsi ja aikuinen ovat päässeet yhdessä opettelemaan edullisten, terveellisten ja herkullisten kasvipohjaisten ruokien valmistamista. Tavoite on, että kasvisruoka olisi arjessa helppo ja nopea vaihtoehto ja että kokeilusta tulisi luonteva osa jokapäiväistä syömistä.
Myös Mattila kannustaa kokeilemaan uutta ennakkoluulottomasti:
– Kasvipohjaisten tuotteiden rakenteissa, suutuntumassa ja mausteissa on eroja. Kokeile rohkeasti useita vaihtoehtoja, niin voit löytää uusia suosikkeja.
