Nuorille hyvinvointia yhdessä tekemällä -hanke

Tilannekuva nuorten hyvinvoinnista toteutettiin osaksi Tampereen kaupungin hyvinvointikertomusta 2021 - 2025 sekä osana PowerBI-tietonäkymää "Tamperelaisten hyvinvoinnin tila”. Ensimmäistä kertaa nuorten aikuisten (18–28-v.) ikäryhmä erotettiin hyvinvointikertomuksessa ja ja sitä seuranneessa Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa 2026 - 2029 erilliseksi ikäryhmäksi.

Hankkeen toiminnalla luotiin pysyvää pohjaa sille, että tulevina vuosina nuoren aikuisten hyvinvoinnin erityispiirteet pystytään entistä paremmin huomioimaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Hyvinvointikertomus nostaa esille eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia ilmiöitä ja tekijöitä. Hyvinvointisuunnitelma toimeenpanee kaupungin strategian painopisteitä ja ohjaa yhteistä työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Hankkeen aikana pilotoitiin myös ZekkiPro-järjestelmän käyttöä hyvinvoinnin mittaamisen työkaluna. Hankkeen koordinoimana toteutettiin seuraavat ZekkiPro-hyvinvointikyselyt: 

• Tampereen seudun ammattiopisto Tredun 1. kysely 9.12.2024–9.1.2025 (n=1571) ja 2. kysely 28.8.–14.9.2025 (n=1836). 
• Tammerkosken lukion 1. kysely 14.3.–21.2.2025 (n=346) ja 2. kysely 25.8.–28.9.2025 (n=547). 
• Korkeakouluopiskelijoiden kysely 8.9.-28.9.2025 (n=205).
• Yhteensä vuonna 2024-2025 toteutettuihin kyselyihin saatiin kohderyhmän nuorilta 4505 vastausta. 

ZekkiPro-hyvinvointikyselyt pohjautuivat 3X10D-elämäntilannemittariin kymmeneen kysymykseen, joiden lisäksi kyselyissä käytettiin tilannekohtaisesti muotoiltuja lisäkysymyksiä. ZekkiPro-hyvinvointikyselyjen toteutuksesta ja tuloksista kerrotaan tarkemmin ZekkiPro-pilottikokeilun loppuraportissa. Loppuraportissa tuloksia peilataan myös kouluterveyskyselyn ja KOTT-kyselyn tuloksiin. Lisäksi pohditaan vastaajaryhmittäin, mitä tulokset kertovat eri vastaajaryhmien hyvinvoinnista.

Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta nuorten yksinäisyydestä ja nuorten uupumisesta (ml. nuorten kokemat paineet) toteutettiin yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa.

Vaikuttavuuslaskennassa tarkasteltiin tamperelaisten nuorten yksinäisyyden ja uupumuksen taustalla vaikuttavia tekijöitä, niiden seurauksia sekä niihin liittyviä palvelutarpeita. Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta yhdistää nuorten omat kokemukset, palvelujen toimivuuden ja taloudelliset vaikutukset kokonaiskuvaksi, joka tukee päätöksentekoa ja kehittämistä.

Vaikuttavuuslaskenta tiiviisti

Selvitys perustuu laajaan aineistoon: nuorten kyselyyn (n=344), nuorten ja asiantuntijoiden haastatteluihin sekä Tampereen palveluekosysteemin työpajoihin. Tulokset osoittavat, että yksinäisyys ja uupumus kietoutuvat nuorten arkeen, opintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin – usein jo varhaisessa iässä. Nuoret saavat eniten tukea ystäviltä ja perheeltä, kun taas virallinen palveluverkko näyttäytyy monelle pirstaleisena ja vaikeasti saavutettavana. Raportti tuo esiin myös taloudelliset vaikutukset: yksinäisyyden ja uupumuksen vuosikustannukset ovat keskimäärin 3 600 € nuorta kohden, ja pitkäkestoisina vaikutukset voivat nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin. Varhainen tuki ja ihmiskeskeiset, helposti saavutettavat palvelut eivät siis ainoastaan paranna nuorten hyvinvointia, vaan ovat myös taloudellisesti kannattavia. Selvitys tarjoaa konkreettisia suosituksia, kuten varhaisten riskien tunnistamisen vahvistamista, yhteisöllisten ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä, nuorten siirtymävaiheiden tukemista sekä tiiviimpää yhteistyötä koko palveluekosysteemissä. Raportti toimii tukena nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja tarjoaa päätöksenteolle selkeän, kokemustietoon ja vaikuttavuusarvioon perustuvan pohjan. 

Ekosysteemin rakentamisessa edettiin tutustumisen kautta luottamuksen rakentamisen kautta sitoutumisen vahvistamiseen. Ekosysteemin toiminta jaettiin kolmeen vaiheeseen: 1. ekosysteemin ytimen (=ohjausryhmän) kokoaminen ja toiminnan käynnistäminen, 2. ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan toteutukseen osallistuminen ja 3. yhteisten tavoitteiden, toimenpiteiden ja kokeilujen muotoileminen.

Ekosysteemin ydinryhmä kokoontui koko hankekauden ajan lähes kuukausittain dialogisiin keskusteluihin tai ohjausryhmän kokouksiin. Näissä tapaamisissa luotiin ekosysteemille vakiintuneita työskentely- ja toimintatapoja sekä yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Ekosysteemin ydinryhmän asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti myös ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan toteutukseen.

Ekosysteemin ydinryhmän toimijoiden tuntemisen, luottamuksen ja sitoutumisen kehittymisestä seurattiin jatkuvan palautteen kyselyllä, johon kerättiin vastauksia ekosysteemin tapaamisten päätteeksi. Ekosysteemin kehittämisellä tunnistettiin olevan mm. seuraavia vaikutuksia (Ekosysteemin ytimen dialoginen keskustelu  20.2.2026):

• "Ekosysteemin ydinryhmän jäsenten tapaamisissa on syntynyt uusia avauksia."
• "Ekosysteemitoiminnan parasta antia ovat olleet dialogit, joissa on päästy pintaa syvemmälle ja vahvistettu yhteistä ymmärrystä."
• "Ekosysteemi on koonnut yhteen eri alojen asiantuntijoita muodostanut valtavan tietopankin siitä, mitä tapahtuu nuorten kentällä." 

Hankkeessa toteutettiin yhdessä tutkijoiden kanssa kolmiosainen Mielellään!-koulutuksien sarja. Koulutussarja käsittelee ajankohtaisia nuorten mielen hyvinvointiin liittyviä teemoja ja se on kaikkien vapaasti katsottavissa.

Mielellään!-koulutukset antavat nuoria tukeville aikuisille lisää tietoa ja työkaluja nuorten kohtaamiseen. Koulutukset lisäävät myös kehittäjien ja päättäjien valmiuksia käsitellä hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä nuorilähtöisesti. 

Osa 1/3: Suorituskeskeisyys ja nuorten uupuminen

Osassa 1 paneudutaan nuorten mielen hyvinvointia haastaviin suorituspaineisiin ja uupumukseen kahden koulutusosion kautta. Ensimmäisessä koulutusosiossa käsitellään nuorten yhteiskunnassa kokemia paineita. Aihetta lähestytään pureutumalla nuorten omiin näkemyksiin ja kokemuksiin mielen hyvinvoinnista. Toisessa koulutusosiossa tarjotaan konkreettisia työkaluja kohdata ja tukea nuorten mielen hyvinvointia paineiden keskellä.

Ensimmäisen osion kouluttajia ovat Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen tutkijatohtorit Jenni Kallio ja Susanna Ågren Under Pressure -tutkimushankkeesta. Toisen osion kouluttajana toimii asiantuntijapsykologi Julia Sangervo MIELI ry:stä.  

Osa 2/3 Digitalisaatio ja nuoret sosiaalisessa mediassa

Osassa 2 pureudutaan digitalisaation merkitykseen ja somen positiivisten vaikutusten tukemiseen nuorten arjessa. Ensimmäisessä koulutusosiossa tarkastellaan digitaalista sisältöä osana nuorten arkiympäristöjä ja pohditaan, miten aikuiset voivat fasilitoida digitaalista todellisuutta. Toisessa osiossa nostetaan esiin sosiaalisen median positiivisia vaikutuksia nuorten elämään ja avataan terveystiedon lukutaitojen kautta, miten nuoret voivat rakentaa itselleen positiivista somekuplaa.

Ensimmäisen osion kouluttaja on Helsingin yliopiston sosiaalityön lehtori ja yliopistotutkija Harry Lunabba. Toisen osion kouluttajana toimii Helsingin yliopiston tutkijatohtori Anna-Maija Multas TUBEDU-hankkeesta. 

Osa 3/3: Sukupuoli ja nuorten tasa-arvoiset suhteet

Osassa 3 paneudutaan nuorten arjessa näkyviin ja heihin vaikuttaviin sukupuolen ja tasa-arvon teemoihin. Ensimmäisessä koulutusosiossa käsitellään sukupuolen merkitystä nuorten jokapäiväisessä elämässä ja tarkastellaan maskuliinisuuksia sekä niiden vaikutusta erityisesti nuoriin poikiin. Toinen osio tarjoaa katsauksen nuorten seurustelukulttuureihin ja pohtii, miten nuorten seurustelusuhteiden turvallisuutta ja moninaisuutta voidaan tukea. 

Ensimmäisen osion kouluttaja on Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Marja Peltola. Toisen osion kouluttajana toimii Oulun yliopiston tutkijatohtori Eveliina Puutio kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.