Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?
Kansalaisopistoissa käynnistynyt lukutaitokoulutus oli osa laajempaa uudistusta, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lähtien.
Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus oli tarkoitettu niille, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla. Näiden opiskelijoiden koulutustaustat olivat usein olleet hyvin erilaisia ja heillä saattoi olla pulmia opinnoissa etenemisen kanssa esimerkiksi terveydellisistä tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Koulutustarjonnan katveeseen olivat siis jääneet lähes täysin esimerkiksi kotona olevat vanhemmat.
Vapaan sivistystyön opetuksen piiriin ohjattiin ensisijaisesti sellaiset opiskelijat, joiden perusopinnot olivat puutteelliset ja joilla ei ollut riittäviä opiskeluvalmiuksia tai joiden elämäntilanne oli sellainen, että osa-aikainen opiskelu oli kokopäiväistä opiskelua parempi vaihtoehto.
Tampereen seudun työväenopisto alkoi järjestää kokeilevaa, lyhyehköä koulutusta jo kevätlukukaudella 2018, mutta varsinainen pilottikoulutus toteutui syyslukukaudella 2018. Pilottikoulutuksen kohderyhmän tavoittamiseksi opisto teki yhteistyötä Tampereen kaupungin muiden toimijoiden kanssa.
Työväenopistossa koulutuksen tunteja alkoivat ohjata tuntiopettajat, ja opetuspaikaksi valikoitui Sampola Tampereella. Puolet oppitunneista piti suomi toisena kielen -opettaja, ja puolet oppitunneista toteuttivat luku- ja kirjoitustaitoa tukevien toiminnallisten opintojen tuntiopettajat. Työväenopiston hanketta koordinoi koulutussuunnittelija Kristiina Kestinen, ja hänen kanssaan opettajia ja opiskelijoita tuki oppimisvaikeuksiin perehtynyt suunnittelijaopettaja Minna Kymäläinen.
Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon kurssin opettajien työn tukena oli keskinäinen sähköpostirinki, joka tiedotti kurssiin liittyvistä asioista ja käytiin kahden- tai monenkeskisiä neuvotteluita esimerkiksi opetusmenetelmistä, työtavoista ja sisällöistä. Lukukauden alussa ja lopussa työväenopisto järjesti seurantatilaisuudet, joissa opettajat pohtivat jatkon suunnittelua kuluneen lukukauden kokemusten perusteella.
Opetuksen tavoitteena oli käsitellä uusia asioita samoihin aikoihin eri ainealueilla. Opetuksessa opistot hyödynsivät Kansalaisopistojen liiton julkaisua Suositus kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi (2018). Koulutuksen tavoitteena oli se, että opiskelija kartuttaa suullista sanastoaan, ymmärtää kirjain-äännevastaavuuden, oppii ääntämään oikein, osaa kirjoittaa kirjaimet pien- ja suuraakkosin, osaa lukea ja kirjoittaa tavuja ja lyhyitä sanoja vasemmalta oikealle. Lisäksi opiskelijat kehittivät koulutuksessa hienomotoriikkaansa ja oppivat käyttämään perustyövälineitä, esimerkiksi kynää, pyyhekumia, viivoitinta, saksia sekä tietokonetta.
Suomen kielen luku- ja kirjoitustaidon opettajana toimi Sanna Kantola, musiikkia opetti Outi Sané ja kädentaitoja Tarja Kuuva. Tuula Puranen tutustutti opiskelijat luonnossa kulkemiseen helpoissa lähimaastoissa, kuvataidetta opetti Inka Ylihärsilä, tieto- ja viestintätekniikkaa Simo Ruoho ja liikuntaa Mirka Jutila. Kielen oppimiseen lorujen avulla opiskelijat johdatti Pia Krutsin.
Seuraavina lukuvuosina työväenopisto kehitti oppimista tukevien aineiden palettia saatujen kokemusten perusteella. Esimerkiksi lorut ja liikunta korvattiin vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittävillä pajoilla. Kurssikokonaisuuden aluksi ja lopuksi oppimisvaikeuksien asiantuntija Minna Kymäläinen veti ryhmänohjauksia, ja lisäksi hän kävi opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisia ohjauskeskusteluja.
Työväenopisto osallistui maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksella Kotoutujan kulttuuripolku -hankkeeseen. Kuvataideopetus siirtyi hankkeessa mukana olleen Sara Hildén -akatemian toteuttamiksi pajoiksi.
Kotoutujan kulttuuripolku -hanke mahdollisti omakielisten avustajien käytön kokeilemisen tunneilla. Avustajien rooli osoittautui tärkeäksi, sillä tunneilla oli monesti väärinkäsityksiä puutteellisen kielitaidon ja kulttuurierojen vuoksi. Työväenopisto oli alusta asti tiedostanut, että koulutuksessa oli kieliongelmia, sillä opiskelijat osasivat tyypillisesti vain omaa äidinkieltään. Aluksi tunneilla yritettiin pärjätä sillä, että tulkit olivat mukana yleensä aloituskerroilla. Omakieliset ohjaajat osoittautuivat nopeasti välttämättömäksi avuksi tukemaan kieliopinnoissa ja kaksisuuntaisen kulttuurisen lukutaidon oppimisessa.
Lukutaitokoulutuksen keskeisin kohderyhmä olivat perheenäidit. Ongelmaksi osoittautui kuitenkin se, etteivät kotiäidit pystyneet osallistumaan koulutukseen, koska lapset olivat useimmiten kotihoidossa. Ratkaisu ongelmaan saatiin, kun varhaiskasvatuksesta järjestyi kotiäitien alle kouluikäisille lapsille osa-aikaiset päiväkotipaikat äidin opintojen ajaksi.
Lukutaitokursseja järjestetään Tampereen seudun työväenopistossa edelleen. Koulutuksista vastaa suunnittelijaopettaja Paula Fiskaali. Juhlavuonna 2024 suomen kielen opintojen suosio on työväenopistossa suurempaa kuin koskaan.
Kirjoittaja työskentelee Tampereen seudun työväenopistossa koulutussuunnittelijana.
Jätä kommentti