Pikahaastattelussa Klaus Nylamo, generatiivisen tekoälyn edistäjä Tampereen kaupungilta

Korvaako tekoäly kuntien asiantuntijat?

– Kun generatiivinen tekoäly muutama vuosi sitten tuli rytinällä kaikkien tietoisuuteen, siihen kohdistettiin, näin jälkikäteen arvioiden, ylimitoitetuksi osoittautuneita toiveita ja pelkoja. Näin uuden teknologian kanssa useimmiten käy. Tekoäly ei kuitenkaan ollut silloin, eikä ole vieläkään, valmis ottamaan hoidettavakseen kaikkia ihmisen tehtäviä, ei edes suurinta osaa. 

– Mistään flopista ei kuitenkaan ole kyse, vaan tekoälyratkaisut ovat jo nyt tärkeä tuki monen Tampereen seudun työntekijän työpäivässä. 

Miten Tampereen kaupunki ja kehyskunnat ovat ottaneet tekoälyä käyttöönsä?

– Tampereen seudun kunnat ovat avoimesti ryhtyneet tutkimaan tekoälyn mahdollisuuksia. Olemme kouluttaneet systemaattisesti henkilökuntaa, jotta he ovat voineet löytää juuri heille sopivat käyttötavat erilaisiin tehtäviin.

– Tietoturvallisen Copilot chatin käyttäjiä on seudulla noin 2800 ja järeämpää M365 Copilotia käyttää seudun kunnissa noin 900 työntekijää. Lisäksi kevään 2025 aikana omien bottiapurien rakentamista harjoittelevaan oppimispiiriin osallistui yli 150 työntekijää. Potentiaalisia käyttökohteita tunnistettiin useita kymmeniä. Meillä kuten muillakin julkissektorin toimijoilla, on bottiapurin apu tarpeen erityisesti silloin, kun haetaan ohjeita tai vastauksia kysymyksiin ja aineistoa on paljon kahlattavaksi.

Millaisissa tehtävissä tekoäly on ollut parhaimmillaan, entä milloin se ei ole ollut hyödyllinen?

– Jossain määrin yllättäen, ainakin täysin ihmisestä poiketen, tekoäly on vahvimmillaan silloin, kun se keskustelee mistä tahansa aiheesta, josta on jossain päin maailmaa kirjoitettu melko paljon. Jos pyydämmekin sitä keskustelemaan rajatusta aineistosta, sisäisestä ohjeistuksestamme tai jonkin palvelun käytöstä, niin kompastelua alkaa esiintyä enemmän. Tekoäly tarvitsee tukea ymmärtääkseen, miten käytettävissä olevia tietoja pitää lukea ja miten täytetään tiedoissa olevat aukot.

Miten tekoäly on muuttanut omaa työtäsi?

– Usein puhutaan siitä, että tekoälyä ei hyödynnetä täysimittaisesti ja että se on paljon muutakin kuin hakukone. Totta tuokin, mutta ainakin omalta kohdallani juuri hakukoneet se on ensimmäisenä korvannut. Muutos on siinä, että useiden tulosten läpikäynnin sijasta saan suoraan lopputuloksen: esimerkiksi yhteenvedon siitä, miten keskustelu syksylle suunnitellusta koulutuksesta on lomani aikana edennyt eri kanavissa tai luonnoksen hanke-esityksestä kertomani tarpeen ja sisältövaatimusten pohjalta.

Mihin suuntaan arvioit tekoälyn hyödyntämisen kehittyvän seuraavaksi?

– Toimisto-ohjelmien mukana tulevat tai käyttöliittymästä kliksuttelemalla rakennettavat eri tarkoituksiin räätälöidyt avustajat toimivat jo nyt kohtuullisesti ja kehittyvät kovaa vauhtia. Tiettyyn tehtävään tarkoitetun tekoälyavustajan toteuttajan, saati ylläpitäjän, tarvitsee osata teknisesti vähemmän kuin hetki sitten luultiin. Tärkeää on löytää henkilö, joka tuntee asian ja osaa antaa tekoälylle sen tarvitsemat aineistot ja ohjeet. 

– Samalla tavalla kuin nettisivujen ylläpito muuttui koodaamisesta sisällöntuotannoksi, ollaan tekoälyn kanssakin jo hyvässä vauhdissa siihen suuntaan, että me biologiset älyt puhumme itse asiasta ja tekoäly hoitaa teknisen puolen.

Entä miten kuntalaisten palvelut muuttuvat?

– Mielenkiintoista on seurata, miten asiointi kuntalaisen ja asiakkaan roolissa mullistuu ja mitä kaikkea henkilökohtaiset tekoälyavustajat osaavat pian puolestamme tehdä. Kirjaudunko pian enää itse mihinkään käyttöliittymään ostaakseni kenkiä, vai hoitaako avustajani asian, kunhan vaan jotenkin ilmaisen tarpeeni ja tahtoni? Tai tarvitseeko minun enää täyttää hakemuksia lainkaan, jos Tampereen kaupunki ja muut julkiset palveluntuottajat osaavat ja saavat ennakoida henkilökohtaiset tarpeeni?

– Se on ainakin varma, että viimeistään viiden tai kymmenen vuoden päästä tekoäly on osa arkeamme jollain sellaisella tavalla, jota emme nyt näe.