Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?
Seinäjoelta kotoisin oleva Ritva Lähdesmäki päätyi kotitalousneuvojaksi lehti-ilmoituksen innoittamana vuonna 1972, kun Tampereen kotitalouslautakunta avasi hakuun neuvojan tehtävän. Tampereen Naisyhdistys oli käynnistänyt kotitalousneuvonnan Tampereella jo 1920-luvulla.
– Olin aiemmin työskennellyt kaksi vuotta Vimpelin yhteiskoulussa kotitalousopettajana. Oppilasruokailun organisointi, alaluokkien tyttöjen voimistelu sekä kaunokirjoituksen opetus kuuluivat silloisiin opetusaineisiin.
Kotitalouteen kipinän Lähdesmäki sai itse jo lapsena, jolloin hän puuhasteli kotona omia keitoksiaan ja taikinoitaan. Lähdesmäki kävi talouskoulun, emäntäkoulun, vuoden kestävän Maataloushallituksen alaisen harjoittelun, kotitalousopiston ja kotitalousopettajaopiston, ja lopulta auskultoi Tampereen yliopistossa.
Kun Lähdesmäki aloitti työt Sampolan koulutalossa maaliskuussa 1972, käynti kotitalousneuvonnan opetustiloihin tapahtui Kaskitien puolelta. Opetustiloissa oli myös kutomo, jossa oli 15 kangaspuut, ompeluluokka ja opetuskeittiö sekä kotitalouslautakunnan toimisto.
– Työpäiväni olivat kaksiosaisia. Aamusta päivystin kotitalousneuvontaa klo 9–12, ja ruoanvalmistuskurssit järjestettiin illalla klo 17–21.
Tampereen kaupunki päätti liittää kotitalousneuvonnan silloiseen Tampereen työväenopistoon vuonna 1993 molempien jo toimiessa samoissa tiloissa Sampolassa.
– Liitoksen jälkeen opetustiloja laajennettiin uudella havaintotilalla, johon kodin siivous- ja puhdistusnäyttely siirrettiin, ja kotitalousneuvonnan muu Frenckellillä järjestetty toiminta siirrettiin Sampolaan.
Ruoanvalmistuskursseja kotitalousneuvonnassa toteutti alun perin kolme vakituista kotitalousneuvojaa. Lopulta päätoiminen henkilökunta supistui kolmesta yhteen, ja tuntiopettajat palkattiin vetämään erikoiskursseja. Lukukaudessa opettajia oli yli 10, ja opetustarjonta laajeni merkittävästi.
Kotitalousneuvonta toteutti myös vauvanruoka- ja painonhallintakursseja yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveys- ja liikuntatoimen kanssa, mutta toiminta hiipui vuosien saatossa.
Vuosittain Sampolan opetuskeittiössä ja havaintotilassa tarjottiin noin 50 ruoka-, viini- ja puutarhakurssia, joista toteutui käytännössä lähes 40 kurssia. Suosituimpia kursseja Lähdesmäen uran viimeisinä vuosina olivat vieraiden maiden ruokakulttuuria käsittelevät, eksoottiset kurssit.
– Lähes 20 vuoden ajan Sampolan opetuskeittiössä järjestettiin sushikursseja, kiinalaisen ruoan kursseja ja kokattiin myös intialaisia kasvisruokia ja meksikolaisia ruokalajeja. Kysytyimpiä olivat Välimeren ruokakurssit.
Menneiden vuosien hiteistä Lähdesmäki muistaa myös lasten Pikkukokit, joita järjestettiin päivän aikana aamu- ja iltapäiväkursseina usean kesäviikon ajan. Eräänä syksynä puolestaan täyttyi hetkessä neljä pajukurssia, vaikka ilmoittautumiset tehtiin silloin vielä puhelimitse.
Kestosuosikkeja kautta aikain ovat Lähdesmäen mukaan olleet erityistekniikkoihin keskittyvät kurssit, kuten kala-, kana-, liha- ja kasvisruokakurssit.
– Ihmisiä kiinnostivat myös Järjestetään juhlat ja Täyte- ja hyytelökakkuja vuoden eri juhliin -kurssit.
Juhlavuonna 2024 Sampolan aulassa on vilkkaasti toimiva kierrätyspöytä, jonka opiston syväsivistys ja kestävä kehitys elämäntapana -hanke otti käyttöön vuonna 2021. Idea ei ole työväenopistossa uusi, sillä kotitalousneuvonnan järjestämän vauvan- ja lastenvaatteiden vaihtopäivät keräsivät runsaasti asiakkaita 1990-luvulla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vuonna 2007 Lähdesmäestä tuli ainoa ruoanvalmistusta, puutarhakursseja ja viiniopetusta järjestävä päätoiminen opettaja työväenopistossa. Kun työväenopisto luopui lopullisesti vuonna 2009 kotitalous- ja puhelinneuvonnasta, Lähdesmäen kotitalousneuvojan tehtävä muutettiin kotitalousopettajaksi, mihin päättyi kaupungin 89-vuotinen neuvontataival.
– Kaupunki hyväksyi opetusministeriön päätöksellä opintosuoritukseni ja auskultointini Tampereen yliopistossa. Olin opiskellut vuosikymmenten aikana työn ohessa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aikuiskasvatusta ja tiedotusoppia sekä muita yhteiskunnallisia aineita kasvatustieteen maisteritutkinnossa.
Lähdesmäelle kotitalousneuvonnassa työskentely on ollut myös kunnallispoliittinen oppipolku. Kotitalousneuvonta järjesteltiin viisi kertaa uudelleen vuosina 1974–1993.
– Voisi sanoa, että sen polun läpi käyminen on ollut elämäni suurin seikkailu, joka alkoi vuonna 1975 kaupungin lisätalousarvion käsittelystä. Tampereen kotitalouslautakunnan määrärahat siirtyivät Tampereen ammattikoululle, Koukkuniemen vanhainkodille ja Koillis-Satakunnan kotiteollisuusyhdistykselle. Meni monta vuotta, ennen kuin Hämeen lääninoikeus ja korkein hallinto-oikeus ratkaisivat vapaaehtoisen kotitalouslautakunnan kohtalon.
Lähdesmäen mielestä kotitalousopetuksen hyödyt ovat selkeitä. Kotitaloustaidot ovat kansalaistaitoja ja yksi hyvinvoinnin perusta. Kodiksi katsotaan yhden tai useamman jäsenen elinympäristö, jossa huolehditaan ja hoidetaan sen jäsenten elämiseen ja olemiseen liittyviä tehtäviä.
– Ihmiset tarvitsevat moninaista tieto- ja taito-osaamista esimerkiksi kodin hygienia-, terveys-, ravinto-, talous-, kulutus- ja ympäristöasioissa, jotta he voisivat harjaantua niiden taitaviksi tekijöiksi.
Harjaantuminen on tarpeen myös päivittäin tarvittavassa osaamisessa terveellisen ruoan valmistuksessa, siistin ja hygieenisen kodin ylläpitämisessä sekä puhtaiden, huoliteltujen vaatteiden ja tekstiilien hoidossa. Viihtyisä ympäristö kodissa perustuu pitkälti näiden taitojen osaamiseen. Taidot taas heijastuvat ylipäätään elämään.
– Myös taito kohdata ongelmia auttaa pärjäämään kodin pikku pulmissa. Oivaltava ongelmaratkaisija pärjää mallikkaasti niin kodissaan kuin elämässään.
Lähdesmäki muistuttaa, etteivät kotitaloustaidot ole vain yksilölle hyötyä tuottavia, vaan niiden yhteiskunnallinen merkitys on yllättävän suuri.
– Kotitalous on kansantaloudellinen yksikkö, joka muodostuu kotitalouden jäsenistä, jotka käyttävät yhdessä tulojaan ja varallisuuttaan kuluttamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen sekä vaikuttamiseen elämässä. Kansantalouden kiertokulussa tarkastellaan markkinalähtöisen yhteiskunnan eri toimijoita ja kotitalouksien osuutta niissä. Kotitalouksien onnistuminen heijastuu siis koko kansantalouden onnistumiseen.
Juhlavuonna 2024 kotitalouskurssit työväenopistossa toteutetaan vain Ylöjärvellä Kauraslammen koululla. Lähdesmäki toivoo ruoanvalmistuskurssien palaavan työväenopistoon myös Tampereen puolelle. Vapaan sivistystyön tulevaisuuteen hän uskoo, jos rahoitus pysyy nykyisellä tasolla. Rahan lisäksi tarvitaan tiloja.
– Tilaresurssit ovat ne konkreettiset kuristusresurssit, joilla ohjataan käytännön arjen toteutumista.
Jätä kommentti