Nuoret liikkuvat Tampereella etenkin joukkoliikenteellä – Mobility Mindshift -projektin tapahtumat lisäsivät pyöräilymotivaatiota

Nuorten liikkumiskyselyyn vastasi keväällä 2026 yhteensä 389 nuorta ja nuorta aikuista. Vastaajista hieman yli puolet oli toisen asteen opiskelijoita ja runsas kolmannes korkeakouluopiskelijoita.  

Koulu- tai työmatkan pituus oli lähes puolella alle viisi kilometriä. 5–10 kilometrin matka oli noin 29 prosentilla vastaajista, ja yli 10 kilometriä noin joka viidennellä. Tulokset osoittavat, että nuoret liikkuvat arjessaan matkat pääosin kestävillä kulkutavoilla. Koulu- ja työmatkoilla noin 56 prosenttia vastaajista kulkee tavallisesti bussilla tai ratikalla. Jalkaisin liikkuu noin joka neljäs ja pyörällä noin 8 prosenttia vastaajista.

Puolestaan autolla joko kuljettaja tai matkustajana koulu- ja työmatkat kulkee noin neljä prosenttia, ja muilla kulkutavoilla kahdeksan prosenttia vastaajista. Tulokset ovat samankaltaiset kuin vuodenvaihteessa 2024–2025 toteutetussa vastaavassa kyselyssä, johon vastasi 753 nuorta.

Vapaa-ajalla pyöräillään ja autoillaan enemmän

Bussi tai ratikka on suosituin kulkutapa myös vapaa-ajalla: sitä käyttää pääasiallisesti 47 prosenttia vastaajista. Kävellen liikkuu noin 22 prosenttia ja pyörällä noin 13 prosenttia vastaajista.

Pyöräilyn osuus on vapaa-ajalla noin 65 % suurempi kuin koulu- ja työmatkoilla. Myös auton käyttö lisääntyy huomattavasti, kun kuljettajana tai matkustajana liikkuu vapaa-ajalla yhteensä noin 12 prosenttia vastaajista.

Nopeus, helppous ja luotettavuus ratkaisevat

Nuorten kulkutapavalinnoissa korostuvat käytännölliset tekijät. Koulu- ja työmatkoilla noin 63 prosenttia vastaajista pitää nopeutta yhtenä kulkutavan valintaan vaikuttavista syistä. Lähes puolet arvostaa suoraviivaisuutta ja helppoutta, ja noin 46 prosenttia luotettavuutta ja turvallisuutta. Kysymyksessä sai valita useamman vastausvaihtoehdon.

Kestävyys ja ympäristöystävällisyys vaikuttavat noin joka viidennen vastaajan kulkutapavalintaan. Edullisuus on tärkeää yli kolmannekselle vastaajista.

Kyselyn perusteella sää tai vuodenaika ei vaikuta merkittävästi lähes kahden kolmasosan kulkutapaan. Talvi, vesi- ja lumisade saavat kuitenkin osan nuorista vaihtamaan pyöräilystä tai kävelystä joukkoliikenteeseen tai pyöräilystä kävelyyn. Kesällä ja aurinkoisella säällä siirtymää tapahtuu puolestaan joukkoliikenteestä kävelyyn ja pyöräilyyn.

Kävely sopii kaupungin kokemiseen ja pyöräily säästämiseen

Nuorten suhtautuminen kävelyyn ja pyöräilyyn on myönteistä. Kävelystä pitää paljon tai jonkin verran noin 88 prosenttia vastaajista, mikä teki siitä suosituimman kulkumuodon. Pyöräilystä pitää noin 74 prosenttia vastaajista. Myös auto, ratikka ja juna ovat pidetyimpien joukossa. Taksista ja mopoautosta tai mönkijästä pidetään vähiten. 

Eri kulkumuodoilla nähdään olevan eri vahvuuksia eri tilanteissa. Bussi tai ratikka arvioidaan parhaaksi vaihtoehdoksi kouluun menemiseen ja ystävien kanssa ajan viettämiseen. Kävely puolestaan nousee suosituimmaksi tavaksi kuljeskella kaupungilla, säästää ympäristöä ja rahaa sekä nähdä Tamperetta turistin näkökulmasta. Uusien paikkojen tutkimisessa kävelyn jälkeen suosituin vaihtoehto on pyöräily. Pyöräilyn nähdään myös olevan hyvä tapa säästä rahaa ja ympäristöä. Kun nuorilta kysyttiin, millaisia paikkoja he toivoisivat reittiensä varrelle, lähes kolme neljästä valitsi viheralueet.

Tapahtumat motivoivat erityisesti pyöräilyyn

Kahden vuoden aikana Mobility Mindshift -projektissa järjestettiin muun muassa kestävän liikkumisen työpajoja, pyörän pikahuoltoja, sähköpotkulautailun turvallisuustapahtumia, kestävän liikkumisen lähettiläiden tapaamisia sekä Hakametsä Sport Campuksen yleisten alueiden suunnittelutyöpaja. Tapahtumat tavoittivat yhteensä yli 400 nuorta ja nuorta aikuista.

Kyselyssä 20 vastaajaa oli osallistunut vähintään yhteen projektin tapahtumaan. Tapahtumista saatuja hyötyjä koskevaan kysymykseen vastasi 17 nuorta. Heistä kahdeksan kertoi saaneensa lisää motivaatiota pyöräilyyn ja neljä tietoa oman pyörän huoltamisesta.

Osa vastaajista kertoi saaneensa paremman käsityksen omista vaikuttamismahdollisuuksistaan, motivaatiota kävelyyn ja mahdollisuuden esittää ideoita kaupungin kehittämiseksi. Yksi vastaaja koki, ettei ollut oppinut tai saanut tapahtumasta mitään uutta. Tapahtumia koskevat tulokset ovat pienen vastaajamäärän vuoksi suuntaa-antavia.

Projektin tavoitteena oli vahvistaa nuorten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa

Projektiin kuuluivat myös parkkipaikkakokeilut Hallituskadulla ja Pyynikintorilla, jotka saivat pääosin myönteistä palautetta. Lisäksi järjestettiin pelillinen työpaja nuorten, nuorisovaltuuston jäsenten, kaupunginvaltuutettujen ja kaupungin asiantuntijoiden kesken keväällä 2026. Tavoitteena työpajoissa ja tapahtumissa oli lisätä nuorten motivaatiota kestävään liikkumiseen nyt ja tulevaisuudessa sekä antaa konkreettisia kokemuksia siitä, että heidän näkemyksillään on merkitystä. Näin haluttiin vahvistaa nuorten ajatusta siitä, että tulevaisuuteen voi itse vaikuttaa eikä se ole valmiiksi päätetty.

Toteutustapana pelilliset menetelmät, kuten kortit, rakentelupalikat ja vuoroin tiimeissä tehtävät tehtävät, osoittautuivat hyviksi keinoiksi toteuttaa luovuutta ja ideoida yhdessä ryhmän kanssa. Pelillisyys sopii eri-ikäisille osallistujille, ja esimerkiksi nuorten ja päättäjien yhteisessä tilaisuudessa se tarjosi matalan kynnyksen tavan olla vuorovaikutuksessa yhdenvertaisina ja vaihtaa näkemyksiä. 

Projektin tuloksia esillä kaupungintalolla ja verkossa

Nuorten ideat ja näkemykset näkyvät myös Hakametsä Sport Campuksen suunnittelutyöpajan tuloksia esittelevässä näyttelyssä, joka on esillä kaupungintalon aulassa marraskuun 2026 loppuun saakka. Näyttelyssä voi tutustua siihen, millaista ympäristöä ja kestävän liikkumisen ratkaisuja nuoret ideoivat Sport Campuksen uusille yleisille alueille. Näyttelyn on toteuttanut Selin Agic Tampereen yliopistolta osana pro gradu -työtään. 

Lisäksi Mobility Mindshift -projektin sivuilla voi tutustua aikaisemman liikkumiskyselyn ja keväällä 2025 järjestettyihin kestävän liikkumisen työpajojen tuloksiin. Tulokset on koottu ”Kestävän liikkumisen tulevaisuusatlas – nuorten näkökulmia Tampereelta” -raporttiin. Raportin on koonnut Tampereen yliopiston InterReality-ryhmän jäsenet. 

– Projektissa kerätyt tiedot ja luodut toimintamallit tarjoavat kaupungin asiantuntijoille ja päättäjille tietoa nuorten liikkumistottumuksista sekä tukea kaupungin suunnitteluun. Tapahtumat ja työpajat myös osoittavat, että pienilläkin konkreettisilla ja osallistavilla tapahtumilla voidaan lisätä nuorten tietoja, motivaatiota ja uskoa omiin kykyihinsä vaikuttaa, kertoo projektipäällikkö Maiju Juntunen.