Nähtävillä olevat katusuunnitelmat, puistojen yleissuunnitelmaluonnokset sekä viheralueen yleissuunnitelmaluonnos 19.10. – 2.11.2026

Suunnitelmaehdotukset ja -luonnokset ovat nähtävänä 19.10. – 2.11.2026 tällä sivulla.
Tarvittaessa suunnitelmaehdotuksiin ja -luonnoksiin voi tutustua sähköisesti myös Tampereen palvelupisteessä osoitteessa Aleksis Kiven katu 14-16 C. Mahdolliset muistutukset katusuunnitelmaehdotuksia vastaan ja/tai mahdolliset palautteet puistojen/viheralueiden yleissuunnitelmaluonnoksista on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.

Hämeenpuiston asemakaava 8848

Näsijärvenkatu

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu Näsijärvenkadun ko. katuosuuden saneeraamista varten. Suunnitellun katuosuuden pituus on noin 220 metriä. Katusuunnitelmaehdotus on laadittu aiemmin laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylän tuleva sijainti, poikkileikkaukset, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus, kalusteet sekä pintavesien kuivatus ja istutukset.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Näsijärvenkadun asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on 7,00 metriä Mustanlahdenkadun ja Hämeenpuiston läntisen ajoradan välisellä osuudella. Hämeenpuiston kohdalla Näsijärvenkadun ajoradan leveys on 8,00 metriä ja katuosalla Hämeenpuistosta itää ajoradan leveys on 5,50 metriä. Hämeenpuiston läntisen ja itäisen ajoradan välinen osuus Näsijärvenkadun ajoradasta on muusta ajoradasta korotettu liittymäalue. Hämeenpuiston itäinen ajorata on esitetty kavennettavaksi yksikaistaiseksi Näsijärvenkadulle saavuttaessa. Katusuunnitelmaehdotus sisältää linja-autopysäkin Näsijärvenkadun ajoradan pohjoisreunaan.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan ko. katuosuuden pohjoisreunassa on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 2,50 metriä. Kaksisuuntaisen pyörätien leveys on 2,50…3,00 metriä. Pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Näsijärvenkadun ajoradan ja sen pohjoispuolella olevan jalkakäytävän ja pyörätien välissä on noin 1,00…2,80 metriä leveä kivetty erotusalue / linja-autopysäkin odotustila. Katuosuuden eteläreunalla on 2,50 metriä leveä ajoradasta reunakivellä erotettu jalkakäytävä. Jalkakäytävien ja pyörätien pintamateriaali on asfalttibetoni. Näsikallion suihkukaivon kohdalla jalkakäytävän pintamateriaalina käytetään luonnonkiveystä. 

Kaikki suunnittelualueeseen sisältyvät suojatiet ovat esteettömyyden erikoistason mukaisia.

Katuosuuden katuvalaistukseen on esitetty poikkileikkausmuutoksesta aiheutuvat pylvässiirrot.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin. Kadun korkeusasema säilyy nykyisellään

Näsijärvenkadun saneeraustyön yhteydessä tehtävistä mahdollisista kiinteistöjen vesihuollon tonttijohtojen saneerauksesta ilmoittaa Tampereen Vesi eri kirjeellä.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2027 alustavaan vuosisuunnitelmaan.

Näsijärvenkadun katusuunnitteluhankkeesta pidetään avoin suunnittelupäivystys tiistaina 20.10.2026 klo 16:30-18:30. Samassa tilaisuudessa on esillä myös Hämeenpuiston yleissuunnitelmaluonnos sekä Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun ja Satamakadun katusuunnitelmaehdotukset, jotka kaikki kytkeytyvät Hämeenpuistoon.

Puuvillatehtaankatu

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu Puuvillatehtaankadun ja Hämeenpuiston liittämäalueiden saneeraamista varten. Katusuunnitelmaehdotus on laadittu aiemmin laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylän tuleva sijainti, poikkileikkaukset, korkeusasema, pintamateriaalit sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan suunnitelman vaikutus Puuvillatehtaankatuun on noin 50 metriä Hämeenpuistosta länteen. Tällä katuosalla Puuvillatehtaankadun ajoradan leveys on 4,00 metriä. Katuosuus on edelleen yksisuuntainen lännen suuntaan. Ajoradan eteläreunassa on 1,50 metriä leveä yksisuuntainen pyöräkaista, jolla ajosuunta on itään päin. Ko. katuosuudella ajoradan pohjoispuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,50 metriä leveä jalkakäytävä ja eteläreunalla pyöräkaistasta reunakivellä erotettu noin 2,35 metriä leveä jalkakäytävä. Katuosuuden kaikki kulkupinnat ovat asfalttibetonipäällysteisiä.

Katusuunnitelmaehdotuksessa on lisäksi esitetty pieniä muutoksia Puuvillatehtaankadun ja Hämeenpuiston itäisen ajoradan liittymäalueelle. Ko. liittymäaluetta jäsennellään reunakivijärjestelyjen avulla suojatieylitysten liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kaikki suunnittelualueeseen sisältyvät suojatiet ovat esteettömyyden erikoistason mukaisia.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin. Kadun korkeusasema säilyy nykyisellään.

Puuvillatehtaankadun saneeraustyön yhteydessä tehtävistä mahdollisista kiinteistöjen vesihuollon tonttijohtojen saneerauksesta ilmoittaa Tampereen Vesi eri kirjeellä.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2027 alustavaan vuosisuunnitelmaan.

Puuvillatehtaankadun katusuunnitteluhankkeesta pidetään avoin suunnittelupäivystys tiistaina 20.10.2026 klo 16:30-18:30. Samassa tilaisuudessa on esillä myös Hämeenpuiston yleissuunnitelmaluonnos sekä Näsijärvenkadun ja Satakunnankadun ja Satamakadun katusuunnitelmaehdotukset, jotka kaikki kytkeytyvät Hämeenpuistoon. 

Satakunnankatu

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu Satakunnankadun ko. katuosuuden saneeraamista varten. Suunnitellun katuosuuden pituus on noin 65 metriä. Katusuunnitelmaehdotus on laadittu aiemmin laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylän tuleva sijainti, poikkileikkaukset, korkeusasema, pintamateriaalit, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Satakunnankadulla on Hämeenpuiston kohdalla pohjoisella ajoradalla uusi kääntymiskaista ajosuunnassa vasemmalle Hämeenpuistoon. Pohjoisella ajoradalla on lisäksi kaksi ajokaistaa suoraan Satakunnankatua länteen ajaville. Pohjoisen ajoradan leveys on 9,75 metriä ja kaistojen leveydet ovat kukin 3,25 metriä. Satakunnankadulla on Hämeenpuiston kohdalla eteläisellä ajoradalla kaksi kaistaa, joista molemmilta voi edetä vain suoraan Satakunnankatua itään. Kääntyminen vasemmalle Hämeenpuistoon kohti pohjoista on kielletty. Eteläisen ajoradan leveys on 6,50 metriä ja molempien kaistojen leveys on 3,25 metriä. Ajoratojen välissä on 1,50…2,5 metriä leveä keskisaareke, jonka pintamateriaali on luonnonkiveys. Satakunnankadun ja Hämeenpuiston molempien ajoratojen väliset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja liittymiä. 

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Satakunnankadun ko. katuosuuden pohjoisreunalla on ajoradasta 1,75 metriä leveällä erotusalueella erotettu jalkakäytävä, jonka leveys on 4,00 metriä. Katuosuuden eteläreunalla on ajoradasta 1,00 metriä leveällä erotusalueella erotettu jalkakäytävä, jonka leveys on 3,00 metriä. Jalkakäytävien pintamateriaali on esteetön luonnonkiveys. Erotusalueiden pintamateriaali on luonnonkiveys. 

Satakunnankadun ylittävä suojatie ja pyörätien jatke Hämeenpuiston kohdalla on esitetty katusuunnitelmaehdotuksessa yhteensä 8,00 metriä leveänä ja luonnonkivipintaisena. Ajoratojen välisellä keskisaarekkeella on 2,50 metriä syvä odotusalue.

Hämeenpuistossa pohjois-etelä suunnassa kulkeville polkupyöräilijöille on esitetty katusuunnitelmaehdotuksessa Satakunnankadun ajoradalla itään päin kääntyessä oma odotusalue risteyksessä sijaitsevan suojatien jälkeen.

Satakunnankadulle Hämeenpuiston läntisen ajoradan länsipuolella olevaan keskisaarekkeeseen on katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty suojatieturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Ko. keskisaarekkeen leveys on suojatien kohdalla 2,50 metriä. 

Kaikki suunnittelualueeseen sisältyvät suojatiet ovat esteettömyyden erikoistason mukaisia.

Katuosuuden katuvalaistukseen, liikennevaloihin ja portaaleihin on katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty tarpeelliset poikkileikkausmuutoksesta aiheutuvat siirrot.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin. Kadun korkeusasema säilyy nykyisellään

Satakunnankadun saneeraustyön yhteydessä tehtävistä mahdollisista kiinteistöjen vesihuollon tonttijohtojen saneerauksesta ilmoittaa Tampereen Vesi eri kirjeellä.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen vuoden 2027 vuosisuunnitelmaan.

Satakunnankadun katusuunnitteluhankkeesta pidetään avoin suunnittelupäivystys tiistaina 20.10.2026 klo 16:30-18:30. Samassa tilaisuudessa on esillä myös Hämeenpuiston yleissuunnitelmaluonnos sekä Näsijärvenkadun, Puuvillatehtaankadun ja Satamakadun katusuunnitelmaehdotukset, jotka kaikki kytkeytyvät Hämeenpuistoon. 

Satamakatu

Katusuunnitelmaehdotus on Satamakadun ko. katuosuuden saneeraamista varten. Suunnitellun katuosuuden pituus on noin 90 metriä. Katusuunnitelmaehdotus on laadittu aiemmin laaditun yleissuunnitelman pohjalta. Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, poikkileikkaukset, korkeusasemat, pintamateriaalit, kasvillisuudet, katuvalaistus sekä pintavesien kuivatus.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Satamakadun ajorata on Hämeenpuiston kohdalla yksisuuntainen idästä länteen ja nopeusrajoitus on 40 km/h. Ko. katuosuudella asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on 8,00 metriä. Ajoradalla on kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleiselta kaistalta voi jatkaa vain suoraan Satamakatua lännen suuntaan. Vasemmanpuoleiselta kaistalta voi vain kääntyä Hämeenpuistoon etelän suuntaan. Molempien ajokaistojen leveys on 4,00 metriä. Satamakadun ja Hämeenpuiston molempien ajoratojen väliset liittymät ovat liikennevalo-ohjattuja liittymiä.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan ajoradan pohjoispuolella on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie. Jalkakäytävän leveys on 3,50 metriä. Hämeenpuiston läntisen ajoradan ja Hämeenpuistoon suunnitellun pyörätien välisellä osalla pyörätie on yksisuuntainen lännen suuntaan ja sen leveys on 2,00 metriä. Hämeenpuistoon suunnitellun pyörätien ja Hämeenpuiston itäisen ajoradan välillä pyörätie on kaksisuuntainen, pyörätien liittyessä Satamakadun itäisimmän osuuden nykyiseen kaksisuuntaiseen pyörätiehen. Pohjoisreunalla ajoradan ja pyörätien välissä on luonnonkivipintainen pääosin 3,00 metriä leveä erotusalue. Pyörätien ja jalkakäytävän välissä on pääosin puita ja erilaista kasvillisuutta sisältävä pääosin 4,30 metriä leveä erottelukaista.

Ajoradan eteläpuolella on eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie Hämeenpuiston läntisen ajoradan ja Hämeenpuistoon suunnitellun pyörätien välisellä osuudella ja vain jalkakäytävä Hämeenpuistoon suunnitellun pyörätien ja Hämeenpuiston itäisen ajoradan välisellä osuudella. Jalkakäytävän leveys on 3,00 metriä. Katuosan eteläreunan pyörätie on yksisuuntainen idän suuntaan ja sen leveys on 2,00 metriä. Katuosan eteläreunalla ajoradan ja pyörätien välissä on luonnonkivipintainen 1,75 metriä leveä erotusalue. Pyörätien ja jalkakäytävän välissä on puita ja erilaista kasvillisuutta sisältävä 2,50 metriä leveä erottelukaista. Jalkakäytävien pintamateriaali on esteetön luonnonkiveys. Pyöräteiden pintamateriaali on sävyasfalttibetoni.

Satamakadun ylittävä suojatie ja pyörätien jatke Hämeenpuiston kohdalla on esitetty katusuunnitelmaehdotuksessa yhteensä 9,50 metriä leveänä ja luonnonkivipintaisena.

Katusuunnitelmaehdotuksessa on esitetty lisäksi suojatieturvallisuuden parantamiseksi toimenpiteitä Hämeenpuiston ajoratoja ylittävien suojateiden yhteyteen. Kaikki suunnittelualueeseen sisältyvät suojatiet ovat esteettömyyden erikoistason mukaisia.

Katuosuuden katuvalaistukseen, liikennevaloihin ja portaaleihin on katusuunnitelmaehdotuksessa esitetty tarpeelliset poikkileikkausmuutoksesta aiheutuvat siirrot ja muutokset.

Katujen pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla hulevesikaivoihin.

Kohde sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen tulevien vuosien alustaviin vuosisuunnitelmiin. 

Satamakadun katusuunnitteluhankkeesta pidetään avoin suunnittelupäivystys tiistaina 20.10.2026 klo 16:30-18:30. Samassa tilaisuudessa on esillä myös Hämeenpuiston yleissuunnitelmaluonnos sekä Näsijärvenkadun, Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun katusuunnitelmaehdotukset, jotka kaikki kytkeytyvät Hämeenpuistoon. 

Hämeenpuisto

Hämeenpuisto on Tampereen keskustassa sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja keskeinen viherkäytävä Näsinpuiston ja Eteläpuiston välillä. Puisto toimii tärkeänä virkistysalueena, kulkureittinä sekä tapahtumien näyttämönä, ja siellä sijaitsee useita julkisen taiteen teoksia.

Puiston yleissuunnitelma vaalii ja edistää puiston historiallisia arvoja, luonnon monimuotoisuutta, toiminnallisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Materiaaleissa, kalusteissa ja kasvillisuudessa suositaan historiallisesti ympäristöön sopivia ratkaisuja, jotka ovat myös kestäviä ylläpitää. Julkisen taiteen asemaa vahvistetaan kehittämällä teosten ympäristöä ja varaamalla tilaa uusille teoksille.

Puistoa kehitetään istutetuilla aukioilla, monipuolisemmalla kasvillisuudella ja selkeämmillä tilaratkaisuilla. Keskeisiä toimenpiteitä ovat keskikäytävän säilyttäminen, puurivien täydentäminen, aukioiden uudelleenmuotoilu sekä uusien istutus- ja kalusteratkaisujen toteutus. Lisäksi panostetaan hulevesien hallintaan, kasvillisuuden elinvoimaan ja kunnossapidon tasoon.

Tapahtumien järjestämistä tuetaan uusilla sähkö- ja vesipisteillä. Valaistus uusitaan turvalliseksi ja esteettisesti laadukkaaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi puiston etelä- ja pohjoispäähän sekä Puuvillatehtaankadun kohdille lisätään istutuksia ja oleskelumahdollisuuksia.

Liikenteen osalta keskeinen muutos on jalankulun ja pyöräilyn erottaminen. Puistoon rakennetaan erillinen kaksisuuntainen pyörätie itäpuolen puurivistöjen väliin, mikä parantaa liikkumisen turvallisuutta ja sujuvuutta koko puiston matkalta. Hämeenpuiston eteläkärjessä puiston läpi kulkeva Eteläpuisto-kadun osuus muutetaan puistoksi. Jatkossa Eteläpuisto liittyy vain Hämeenpuiston läntiseen ajorataan eikä jatku puiston läpi itäiselle ajoradalle. Samalla puistoalueesta tulee yhtenäisempi ja pyöräilyn ja jalankulun reitit jatkuvat nykyistä suoremmin Eteläpuistoon.

Tampereen taidemuseon asemakaava 8667

Katusuunnitelmaehdotukset ja puiston yleissuunnitelmaluonnos on laadittu Tampereen taidemuseon sekä Amurin museokorttelin ympäristöjen uudistamista varten. Suunnittelussa on ollut tavoitteena parantaa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä sekä alueen esteettömyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon Amurin museokorttelin ympäristön historialliset arvot. Suunnitelmat on sovitettu yhteen taidemuseon laajennushankkeen kanssa. Katusuunnitelmaehdotuksissa ja puiston yleissuunnitelmaluonnoksessa on esitetty mm. väylien ja puistorakenteiden tuleva sijainti, poikkileikkaukset korkeusasemat, pintamateriaalit, valaistukset, kasvillisuudet, kalusteet sekä pintavesien kuivatus.

Katujen, raittien ja puiston pintavedet johdetaan pintojen kallistusten, reunakivien, hulevesikourujen ja hulevesikaivojen avulla hulevesiviemäriin. Alueen korkeusasemat sovitetaan yhteen taidemuseon pihan ja ympäröivien katujen kanssa.

Kohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen tulevien vuosien vuosisuunnitelmiin siten, että rakentamisen ajoituksessa huomioidaan Tampereen taidemuseon rakentaminen.

Saarikuja

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Saarikuja muutetaan ensisijaisesti jalankulkua palvelevaksi kaduksi. Kadulla sallitaan ainoastaan huoltoajo. Kadunvarsipysäköinti ei ole jatkossa mahdollista lainkaan Saarikujalla. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Saarikujan ajoradan leveys on 3,25 metriä. Ajoradan länsipuolella on 2,50 metriä leveä esteetön luonnonkivellä päällystetty jalkakäytävä. Länsireunan jalkakäytävän ja ajoradan välissä on 2,75 metriä leveä erotusalue, jossa on katuvalaistus ja pienikokoisia lehtipuita. Ajoradan itäpuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,00 metriä leveä jalkakäytävä. Ajoradan, itäreunan jalkakäytävän ja erotusalueen pintamateriaalina on kenttäkiveys. Saarikujan pohjoispäässä pyöräily johdetaan ajoradalta kadun länsireunassa olevalle yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle, joka leveys on 2,80 metriä. Saarikujan pohjoispäässä on pieni viheralue, jossa on nykyistä kasvillisuutta sekä pyöräpysäköinnille varattu alue.

Katuvalaistus uusitaan alueen historialliseen ympäristöön soveltuvaksi. Nykyiset korkeat valaisinpylväät korvataan matalammilla miljööseen paremmin soveltuvilla valaisinpylväillä, jotka sijoitetaan nykyistä kauemmaksi rakennusten julkisivuista.

Museokorttelin kattovedet johdetaan ajoradalle jalkakäytävällä olevien graniittikivikourujen avulla. Kadun länsireunan kiinteistön syöksytorvien kohdalla on rännivesikaivot.

Makasiinikatu

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan myös Makasiinikadun katuosa Saarikujasta itään muutetaan ensisijaisesti jalankulkua palvelevaksi kaduksi. Katuosalla sallitaan ainoastaan huoltoajo. Kadunvarsipysäköinti ei ole jatkossa mahdollista lainkaan Makasiinikadun ko. katuosalla. Makasiininkadun ajoradan leveys on katuosalla Saarikujasta itään 5,50 metriä. Ko. katuosuudella ajoradan eteläpuolella on ajoradasta reunakivellä erotettu 2,85 metriä leveä esteetön luonnonkivellä päällystetty jalkakäytävä. Ko. katuosuudella ajoradan pohjoispuolella on niin ikään ajoradasta reunakivellä erotettu 2,75 metriä leveä jalkakäytävä. Ajoradan ja pohjoisreunan jalkakäytävän pintamateriaali on kenttäkiveys. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Saarikujan kohdalla oleva Makasiininkadun ylittävä luonnonkivetty suojatie toteutetaan esteettömyyden erikoistason mukaisin järjestelyin.

Katuvalaistus uusitaan alueen historialliseen ympäristöön soveltuvaksi. Nykyiset korkeat valaisinpylväät korvataan matalammilla miljööseen paremmin soveltuvilla valaisinpylväillä, jotka sijoitetaan nykyistä kauemmaksi rakennusten julkisivuista. 

Museokorttelin kattovedet johdetaan ajoradalle jalkakäytävällä olevien graniittikivikourujen avulla.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Makasiinikadun katuosalla Saarikujasta länteen toteutetaan pieniä muutoksia kadunvarsipysäköintiin Tampereen taidemuseon huoltoliikenteen tarpeitten takia ja katuosalla osoitetaan huoltoa varten erillinen kuormauspaikka. Ko. katuosuudelle on lisäksi esitetty myös pieniä muutoksia reunakivijärjestelyihin. Katuosan eteläreunalla oleva jalkakäytävä pysyy nykyisellään.

Niemikuja

Niemikuja on uudessa asemakaavassa määritelty jalankulun ja pyöräilyn raitiksi. Niemikuja liittyy pohjoispäästään Makasiinikatuun ja eteläpäästään Pirkankatuun. Raitin itäpuolella on Tampereen taidemuseo. Raitin pituus on noin 70 metriä.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Niemikuja on asfalttibetonipäällysteinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla huoltoajo on sallittu kadun pohjoisosassa. Raitin leveys on pääosin 3,50 metriä ja huoltoajolle sallitulla pohjoisosalla leveys on 5,50 metriä. Niemikujan varrella on pyöräpysäköintipaikkoja. Raitin nykyinen saneerataan vastaamaan alueen laatutasoa.

Hilja Gestrinin kuja

Hilja Gestrinin kuja on uusi katuosuus, joka on asemakaavassa määritelty jalankulun ja pyöräilyn raitiksi, joka liittyy länsipäästään Pirkankatuun ja itäpäästään Puutarhakatuun. Raitin pohjoispuolella on Tampereen taidemuseo ja eteläpuolella on Taidemuseonpuisto. Raitin pituus on noin 70 metriä.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Hilja Gestrinin kuja on kaksisuuntainen pyörätie, jonka leveys on 3,00 metriä. Pyörätien pintamateriaali on sävyasfalttibetonia. Pyörätien kulkusuunnat on eroteltu toisistaan asianmukaisien ajoratamerkintöjen avulla. Raitti valaistaan pyöräilyn pääväylän mukaisesti.

Jalankulku Puutarhakadulta Pirkankadulle tapahtuu tällä kohtaa jatkossa Taidemuseonpuiston tai Tampereen taidemuseon piha-alueen kautta.

Pirkankadun pohjoisreunan jalkakäytävä ja pyörätie 

välillä Sotkankatu – Hilja Gestrinin kuja.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Pirkankadun pohjoisreunan nykyisiä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä parannetaan. Jalankulku ja pyöräily erotetaan toisistaan, ja pyörätie toteutetaan punaisella sävyasfalttibetonilla. Kaksisuuntaisen pyörätien leveys on 3,00 metriä ja jalkakäytävän leveys vaihtelee 2,20 metristä 2,50 metriin. Taidemuseon pihajärjestelyihin liittyvät jalkakäytäväosuudet ovat katusuunnitelmaehdotuksen mukaan luonnonkivipäällysteisiä. Katualueen valaistusta uusitaan ja se on yhteensovitettu uuden taidemuseorakennuksen edusalueen valaistusratkaisuiden kanssa.

Taidemuseonpuisto

Taidemuseonpuisto on määritelty uudelleen uudessa asemakaavassa. Puistoalue on saanut lisää pinta-alaa. Taidemuseopuisto on kaava-alueen kaakkoiskulmassa ja se sijoittuu Pirkakadun, Hilja Gestrinin kujan, Puutarhakadun sekä Mariankujan väliin jäävälle alueelle.

Taidemuseonpuiston yleissuunnitelman mukaan puistoalueen käytäväverkostoa, istutuksia, kalusteita ja valaistusta uudistetaan. Puiston arvokas puusto säilytetään ja kasvillisuutta täydennetään uusilla puuvartisilla kasveilla sekä perenna- ja sipulikukkaistutuksilla. Puistokäytävä rakennetaan asemakaavan mukaiseen sijaintiin. Puistoon sijoitetaan uusia penkkejä ja roska-astioita. Puistoon varataan paikkoja taideteoksille tai ruukkuistutuksille.

Puiston käytävät toteutetaan kivituhkapintaisina. Muissa pinnoissa ja rajauksissa käytetään luonnonkiveä. Kävely-, oleskelu- ja istutusalueiden ulkopuoliset alueet säilytetään nurmipintaisina. Istutusalueiden muotoilussa, kasvivalinnoissa ja istutusten sijoittelussa huomioidaan taidemuseon ympäristö sekä näkymälinjat. 

Puiston valaistus saneerataan uusilla kohdevalaisinpylväillä. Valonväri on lämpimän valkoista ja tavoitteena on toteuttaa tunnelmallinen pimeän ajan viheralue.

Härmälän asuinalueen katusuunnitelmaehdotukset ja viheralueen yleissuunnitelmaluonnos perustuvat aikaisemmassa vaiheessa laadittuun ja hyväksyttyyn toimenpide- ja yleissuunnitelmaan, jonka tavoitteina on ollut parantaa Härmälän asuinalueen liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä, vähentää läpiajoliikennettä, selkeyttää pysäköintijärjestelyjä sekä parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. 

Erityisenä tavoitteena on ollut myös jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden sekä saavutettavuuden parantaminen Tarmonkadun ja Vähäjärvenpolun kautta Nuolialantien raitiotiepysäkiltä Tampereen Messu- ja urheilukeskukselle palvelemaan messuvieraita ja harrastuskäyttäjiä. 

Kohteet sisältyvät Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen tulevien vuosien vuosisuunnitelmiin siten, että rakentaminen ajoittuu ensimmäiseksi Tarmonkadulle ja Vähäjärvenpolulle vuonna 2027.

Perkiönkatu

Perkiönkatu välillä Tarmonkatu-Lepolantie on nykyinen katu, jonka pituus on noin 840 metriä. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan nykyinen noin 7,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen reunakivellinen ajorataa kavennetaan Tuomaankadun länsipuolella 6,0 metrin levyiseksi ja Tuomaankadun itäpuolella 5,5 metrin levyiseksi. Ajoradan pohjoisreunan sijainti säilyy nykyisellä paikallaan. Ajoradan ja eteläreunan reuna-alueen kaventaminen mahdollistaa uuden 2,5 metrin levyisen jalkakäytävän toteuttamisen ajoradan eteläreunaan.

Tarmonkadun ja Toivonkadun välisellä osuudella kadun eteläreunassa olevia katupuita joudutaan rakentamisen takia poistamaan ja ne korvataan uusilla puu- ja pensasistutuksilla. 

Kadun korkeusasema säilyy pääosin osin nykyisellään, mutta ajonopeuksien alentamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Tarmonkadun, Tuomaankadun ja Lepolantien liittymäalueet ovat korotettuja.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan kadunvarsipysäköinti on Perkiönkadulla osin mahdollista kadun eteläreunalla. Kadunvarsipysäköinti on vapaata ilman rajoituksia, lukuun ottamatta talviaikaisia rajoituksia. Pysäköityjen autojen kohdalla ei ole autojen kohtaamismahdollisuutta.

Kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla olevaan hulevesiverkostoon, jota täydennetään tarvittavilta osin. Perkiönkadun katuvalaistus säilyy nykyisellään.

Kunnossa- ja puhtaanapitovastuut Perkiönkadulla ja Tarmonkadulla

Katusuunnitelmaehdotusten ja vihersuunnitelmaluonnoksen yhteydessä on myös tutustuttavana kunnossapitosuunnitelma, jossa on kuvattu talvikunnossapidon ja puhtaanapidon vastuut kaupungin ja kiinteistöjen välillä kyseisen katusuunnitelman alueella. 

Merkittävimpänä muutoksena on Perkiönkadun uusi jalkakäytävä, jonka talvikunnossapito kuuluu kohdalla oleville kiinteistöille. Kaupunki kuitenkin ottaa vastuulleen jalkakäytävän talvikunnossapidon omakotitalojen osalta (Perkiönkatu 25-59). Kunnossapitovastuut alkavat kohteen rakennuttua. 

Tarmonkatu

Tarmonkatu on nykyinen katu, jonka pituus on noin 240 metriä. Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan nykyinen noin 8,0 metrin levyinen reunakivellinen ajorataa kavennetaan 6,0 metrin levyiseksi, jolloin ajoradan länsireunalla oleva asfalttipäällysteinen jalkakäytävä voidaan leventää vähintään 2,5 metrin levyiseksi. Jalkakäytävän keskivaiheilla on esteetön levähdyspaikka, jossa on penkki. Ajoradan ja jalkakäytävän väliin on suunniteltu uusi 1,8 metrin levyinen nurmetettu välikaista, jossa on katupuuistutuksia. 

Nuolialantien liittymä Tarmonkadun pohjoispäässä poistuu raitiotien rakentamisen yhteydessä. Tarmonkadulla pyöräily tapahtuu ajoradalla ja pohjoispäässä on lyhyt pyörätieosuus, joka ohjaa pyöräilyn Tarmonkadun ajoradalta Nuolialantien pyörätielle.

Katusuunnitelmaehdotuksen mukaan kadunvarsipysäköinti on Tarmonkadulla osin mahdollista kadun länsireunalla. Kadunvarsipysäköinti on vapaata ilman rajoituksia, lukuun ottamatta talviaikaisia rajoituksia.

Tarmonkadun katuvalaistus uusitaan. Kadun korkeusasema säilyy pääosin nykyisellään ja kadun pintavedet johdetaan pinnan kallistusten ja reunakivien avulla rakennettavaan hulevesiverkostoon. 

Kunnossa- ja puhtaanapitovastuut Perkiönkadulla ja Tarmonkadulla

Katusuunnitelmaehdotusten ja vihersuunnitelmaluonnoksen yhteydessä on myös tutustuttavana kunnossapitosuunnitelma, jossa on kuvattu talvikunnossapidon ja puhtaanapidon vastuut kaupungin ja kiinteistöjen välillä kyseisen katusuunnitelman alueella. 

Merkittävimpänä muutoksena on Perkiönkadun uusi jalkakäytävä, jonka talvikunnossapito kuuluu kohdalla oleville kiinteistöille. Kaupunki kuitenkin ottaa vastuulleen jalkakäytävän talvikunnossapidon omakotitalojen osalta (Perkiönkatu 25-59). Kunnossapitovastuut alkavat kohteen rakennuttua. 

Vähäjärvenpolku

Vähäojanpolku on nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jonka pituus on noin 210 metriä. Vihersuunnitelmaluonnoksen mukaan nykyinen sorapäällysteinen kevyen liikenteen väylä levennetään 4,0 metrin levyiseksi asfalttipäällysteiseksi yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi, jonka varrella on esteettömiä levähdyspaikkoja. Levähdyspaikoissa on penkki ja osa paikoista on katettuja.

Nykyistä puustoa ja kasvillisuutta pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon.  Rakentaminen edellyttää joidenkin puiden poistamista, joita pyritään korvaamaan uusilla. Puisto-osuudella kasvillisuutta on lisätty uusilla puu- ja pensasistutuksilla sekä nurmi- ja niittyalueilla viihtyisyyden parantamiseksi. 

Vähäjärvenpolun korkeusasema nousee noin 0–50 cm, jolloin pituuskaltevuudesta saadaan esteetön. Pintavedet johdetaan sivuojien kautta Vähäjärvenojaan, jonka nykyistä rumpua suurennetaan.

Suoniemenkatu

Tohlopin alueen asemakaava 8950 mahdollistaa täydennysrakentamisen Suoniemenkadun itäpäässä, minkä vuoksi kadun katualuetta on laajennettu asemakaavassa.

Katusuunnitelmaehdotus on laadittu Suoniemenkadun jatkamista varten. Jatkettavan Suoniemenkadun pituus on noin 35 metriä, jonka päähän on suunniteltu kääntöpaikka. Asfalttipäällysteisen ajoradan leveys 5,5 m ja kääntöpaikan kohdalla 10,0 m. Ajoradan länsipuolella sijaitsee ajoradasta reunakivellä erotettu 3,0 metrin levyinen asfalttipäällysteinen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Kadun länsireunan puusto ja kasvillisuus pyritään säilyttämään mahdollisimman ennallaan suurelta osin.

Kadun pintavedet johdetaan imeytyskaivoon. Kadun korkeusasema noudattelee nykyistä maanpintaa, eikä muutu tontteihin nähden merkittävästi. 

Suoniemenkadun kääntöpaikan rakentaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen alustavaan vuoden 2027 vuosisuunnitelmaan.

Valtatie 9

välillä Alasjärvi – Käpykangas. 

Katusuunnitelmaehdotuksissa on esitetty mm. väylien tuleva sijainti, korkeusasemat, pintamateriaalit, katuvalaistus, kalusteet sekä pintavesien kuivatus ja istutukset. Katusuunnitelmaehdotukset liittyvät kiinteästi Valtatie 9 parantamiseen välillä Alasjärvi – Käpykangas. Tulevilla liikennejärjestelyillä läpikulkuliikennettä siirtyy Aitolahdentieltä Valtatie 9:lle. Suunnitelmaehdotukset on laadittu aikaisemmin laaditun tiesuunnitelman ja katujen yleissuunnitelmien pohjalta. 

Katusuunnitelmaehdotuksissa on huomioitu alueella esiintyvät liito-oravat. Ehdotuksissa säilytetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa metsää sekä katupuita. Raivattavia osuuksia korvataan uusilla metsityksillä sekä istutettavilla katupuilla. Alueelta löytyviä maakiviä asetellaan istutettavien puiden tyvelle suojaamaan puiden runkoja. 

Pysäkkialueiden välittömään läheisyyteen ja kiertoliittymään on sijoitettu pensaita, puustoa ja kivetystä. Laajemmat kasvillisuuspinnat on pysäkin ympäristössä nurmetettu. Muilta osin alueen laajempien viherpintojen osalta tavoitellaan luonnollista ja lajistoltaan nurmea monipuolisempaa lajivalikoimaa. Aitolahdentietä reunustaa niitty.

Aluetta rytmittää puuistutukset. Tasanteenväylän katua reunustavat luiskat päällystetään maisemanurmella. Maisemanurmipinta kaartuu kiertoliittymän luoteispuolelle reunustamaan liito-oravien kannalta merkittävää metsäsaareketta sekä pysäköintialueelle johtavaa väylää. Pysäköintialuetta rajaa metsäsaarekkeen lisäksi katupuuryhmät sekä yksittäiset katupuut.

Kohteiden katuvalaistusta uusitaan ja tehdään uutta valaistusta. Pintavesien kuivatus hoidetaan hulevesikaivoilla ja ojapainanteilla. 

Valtatie 9 ja Tasanteen katujen rakentamistöitä tehdään alustavasti vuosien 2027–2029 aikana.

Aitolahdentie

Välillä: Nikinväylä-Mattilanmäki. Aitolahdentien linjaus muuttuu hiukan nykyisestä tällä katuosuudella. Katuosuuden pituus on noin 550 metriä. Asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on 7,0–7,5 metriä ja katu on suunniteltu osittain reunakivelliseksi. Nopeusrajoitus on 40 km/h. Aitolahdentien molemmille puolille on suunniteltu 3,0–4,5 metriä leveät yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät, joiden kulkusuunnat on eroteltu leveimmillä osuuksilla maaliviivalla. Aitolahdentien alittava nykyinen alikulkukäytävä puretaan ja sen viereen on suunniteltu uusi alikulkukäytävä. Ulkoilureittien ja latuyhteyksien linjauksiin tulee pieniä muutoksia ja niitä levitetään tällä alueella.

Tasanteenväylän, Tasanteenkadun ja Aitolahdentien risteämiskohtaan on suunniteltu kiertoliittymä, jonka halkaisija on 18 metriä. Kiertotilan leveys on 4,5 metriä, jonka lisäksi raskaan liikenteen kalustoa varten on suunniteltu 5,5 metriä leveä kivetty yliajettava osuus. Liittymän itäpuolelle on suunniteltu linja-autopysäkit kadun molemmille puolille. Kiertoliittymässä ja sen tuntumassa katujen korkeustasot nousevat nykytasoon nähden.

Aitolahdentien molemmille puolille on suunniteltu melusuojausta meluvallein ja melukaitein viereisten tonttien meluongelmien vähentämiseksi.

Tasanteenväylä

Tasanteenväylän pituus on noin 220 metriä. Tasanteenväylä yhdistää jatkossa Valtatie 9 eritasoliittymän Aitolahdentien kiertoliittymään. Tasanteenväylän ajoradan leveys on 7,5 metriä. Nopeusrajoitus kadulla vaihtelee 40–50 km/h välillä. Ajorata on asfalttipintainen ja sitä reunustaa kaiteet. Tasanteenväylän alittaa uusi Tasanteenväylän alikulkukäytävä. 

Tasanteenkatu

Välillä: Aitolahdentie-Paulankatu. Tasanteenkadun linjaus muuttuu hiukan nykyisestä tällä katuosuudella. Katuosuuden pituus on noin 150 metriä. Asfalttibetonipäällysteisen ajoradan leveys on 7,0 metriä ja katu on suunniteltu osittain reunakivelliseksi. Nopeusrajoitus on 30 km/h. Ajoradan itäreunalla on ajoradasta reunakivellä erotettu erotuskaista, jonka vieressä on 4,0 metriä leveä asfalttibetonipäällysteinen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jonka kulkusuunnat ovat eroteltu maaliviivalla. Katuosuuden pohjoispäähän on sijoitettu korotettu suojatie liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Tasanteenkadun länsipuolelle on suunniteltu 26 autopaikan yleinen pysäköintialue. Tasanteenkadun itäpuolelle on suunniteltu melukaide vähentämään kiinteistöille kantautuvaa melua.