[kilistää lasia ja rykäisee] Arvoisat juhlavieraat. Tervetuloa tänne luokseni hotelli Tammeriin viettämään uusia avajaisiani. Tämä ajatus lähti siitä, että nyt tultuani kypsään 90 vuoden ikään, havahduin siihen, että en ole koskaan saanut viettää kunnon avajaisia. Se on sääli kaltaiselleni pramealle rakennukselle, jossa itse presidentti Mannerheimkin on vieraillut.
Vuonna 1929 elettiin pula-aikaa ja kaiken lisäksi tätä seutukuntaa kohtasi suuri ja yllättävä tragedia, kun Höyrylaiva Kuru upposi Näsijärveen vieden lähes 140 ihmistä mukanaan. Ymmärrätte varmaan, että siinä tilanteessa minun ei ollut soveliasta juhlia näyttävästi. Jotenkin se matalan profiilin pitäminen sitten jatkui, enkä ole monelle tohtinut mainitakaan, että esimerkiksi tasavallan presidentti Mannerheim on vieraillut luonani.
No samoihin aikoihin kanssani tähän kaupunkiin rakentui paljon muutakin. Ikätoverini Pyynikin näkötorni ja Hämeensilta ovat päässeet todistamaan saman ajan hengen. Itse koen olleeni eräänlainen henkireikä, etenkin silloin pula-ajan ankean arjen keskellä. Vieraani ovat päässeet nauttimaan luonani loistosta ja vastaavasti minä vieraideni viihdyttävistä visiiteistä. Presidentti Mannerheimkin viihtyi täällä. Taisinkin mainita sen jo.
[rykäisee] Näihin yli 90 vuoteen on mahtunut paljon tapahtumia. Yksi viime aikojen tähtihetkistä niin on ollut itsenäisyyspäivän vastaanoton jatkot vuonna 2013. Silloin vanhakin nuortui. Luonani on vieraillut vuosien saatossa todellisia merkkihenkilöitä. Kuten astronautti Juri Gagarin ja itse presidentti Mannerheim vain joitakin mainitakseni. Kiitos kaikille, jotka ovat ravintolassani herkutelleet, vuoteessani uneksineet tai ulkomuotoani Ankkalammen rannalla ihastelleet. Te olette tehneet olemassaolostani merkityksellisen. [kilistää lasia]
