Tampere on vilkas ja yhteisöllinen kaupunki – avustuksia yhdistyksille yli 68 miljoonaa euroa
Tampereen kaupunki on julkaissut ensimmäisen järjestöselvityksen, johon on koottu kattavasti tietoa tamperelaisista yhdistyksistä ja järjestöistä sekä niiden saamista avustuksista.
– Selvitys antaa kiinnostavan yleiskuvan siitä, millaisia ovat tamperelaisen kolmannen sektorin toimintaedellytykset ja niiden avustamisen vaikutukset, toteaa järjestöselvityksen laatinut suunnittelija Susanna Lundström Tampereen kaupungilta.
Raportista selviää muun muassa se, minkä kaltaista toimintaa Tampereen yhdistykset ja järjestöt toteuttavat, kenelle toiminta on suunnattu, kuinka paljon ihmisiä ne tavoittavat ja millaisia avustuksia ne ovat saaneet kaupungilta tai valtiolta.
– Tieto on koottu kaikille avoimeen Power BI -raporttiin, jota tullaan päivittämään vuosittain, jatkaa analyytikko Tero Mamia.
Yli 4300 yhdistystä
Tampere on jo useiden vuosien ajan tutkimuksessa todettu Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi.
– Yksi vetovoimaa lisäävä tekijä on kaupungin yhteisöllisyys. Tampereella on paljon aktiivisia ihmisiä, jotka toimivat yhdistyksissä ja järjestävät kansalaistoimintaa, toteaa Susanna Lundström.
Kaupungin toteuttaman osallisuuskyselyn (2025) mukaan 60 % vastaajista pitää Tamperetta yhteisöllisenä kaupunkina. Puolet vastaajista on myös sitä mieltä, että Tampereella on hyvät mahdollisuudet järjestää itse tapahtumia ja toimintaa.
Yhteisöllisyys näkyy myös Tampereelle rekisteröityneiden yhdistysten suurena määränä. Tämän vuoden alussa oli Tampereelle rekisteröityneitä yhdistyksiä 4370. Uusia yhdistyksiä syntyy tänne enemmän kuin vanhoja lopetetaan. Esimerkiksi vuonna 2024 Tampereelle rekisteröitiin 114 uutta yhdistystä ja vanhoja purettiin 53.
– Tampere on kulttuurikaupunki. Tänne on rekisteröity yli tuhat kulttuurialan yhdistystä. Seuraavaksi eniten on urheilu- ja liikuntayhdistyksiä, joita on reilusti yli 800, Lundström toteaa.
Yli 25 000 vapaaehtoisena toimivaa tamperelaista
Tampereen tuhansien yhdistysten toimintaan osallistuu kymmeniä tuhansia tamperelaisia.
Tamperelaisten hyvinvointikyselyn (2025) mukaan 36 % yli 18-vuotiaista vastaajista osallistuu säännöllisesti jonkin yhdistyksen tai harrastusryhmän toimintaan. Erityisesti eläkeläiset ja naiset ovat aktiivisia osallistujia.
Myös toisten hyväksi toimiminen on Tampereella yleistä. Hyvinvointikyselyyn vastanneista aikuisista neljäsosa tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä. Eniten vapaaehtoistoimintaan osallistuvat opiskelijat, yrittäjät ja eläkkeellä olevat.
Tampereen kaupunki myöntää yhdistyksille yleisavustuksia, joiden avulla järjestetään muun muassa tapahtumia ja monipuolista harrastustoimintaa. Avustusten käytöstä raportoidaan kaupungille.
– Yhdistykset saavat avustuksilla aikaan valtavasti hyvää. Esimerkiksi vuonna 2023 toteutettiin yleisavustuksilla yli 20 000 suurempaa tai pienempää tapahtumaa, kertoo Lundström.
Toiminnan mahdollistivat yhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset. Yhdistysten raporttien mukaan avustetussa toiminnassa oli kokoaikaisia työntekijöitä kaikkiaan 1392 ja osa-aikaisia 4319 henkilöä. Palkkioita maksettiin yhteensä 6352 henkilölle.
– Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana huimat 25 589 henkeä. Heistä lähes 10 000 toimi liikuntaseuroissa. Kaiken kaikkiaan yhdistysten ja järjestöjen harrastustoimintaan osallistui noin 280 000 aktiiviharrastajaa, kertoo suunnittelija Susanna Lundström.
Kaupunki myönsi avustuksia yli 34 miljoonalla eurolla
Moni yhdistys toteuttaa arvokasta toimintaansa kaupungin avustuksen turvin.
Tampereen kaupunki saa vuosittain yli 2000 hakemusta, joilla yhdistykset ja muut toimijat hakevat yleis- tai kohdeavustusta. Lähes 80 % hakijoista saa myönteisen päätöksen.
Kaupunki myöntää vuosittain yleisavustusta noin 360 yhdistykselle niiden sääntöjen mukaiseen toimintaan eli esimerkiksi tapahtumien tai harrastamisen järjestämiseen. Lisäksi noin 1340 hakijaa saa vuosittain kohdeavustusta jonkin yksittäisen tapahtuman tai hankkeen toteuttamiseen.
Vuonna 2024 Tampereen kaupunki myönsi avustuksia yli 34 miljoonalla eurolla.
– Kulttuuriin suuntautui suurin osa avustuspotista. Vuoden 2024 avustuksiin sisältyi myös Tampereen Teatterin peruskorjausta varten myönnetty kertaluonteinen 7,5 miljoonan euron investointiavustus, Lundström selvittää.
Moni kulttuurialan toimija saa lisäksi kaupungilta tila-avustusta eli tiloja maksutta tai edullisesti käyttöönsä.
Avustusten kokonaissummasta kohdeavustusten osuus on yli 9 miljoonaa euroa. Valtaosa, lähes 23 miljoonaa euroa, myönnettiin yleisavustuksina. Tavallisimmin yleisavustuksen suuruus on 1000–3000 euroa.
Valtiolta tamperelaisille yli 32 miljoonaa euroa
Valtio on myöntänyt Tampereella toimiville yhdistyksille ja säätiöille 14,1 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Sen lisäksi tamperelaisille teattereille, museoille ja taiteen perusopetuksen oppilaitoksille on maksettu valtionosuuksia yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Valtionavustusten lisäksi kolmas sektori on voinut saada tukea esimerkiksi kunnilta, hyvinvointialueilta tai EU-rahoitusohjelmista.
– Yhteensä tamperelaisille yleishyödyllisille yhteisöille tuli viime vuonna valtionavustuksina ja -osuuksina 32,6 miljoonaa euroa. Se on lähes yhtä suuri määrä kuin mitä Tampereen kaupunki itse avusti yhdistyksiä, huomauttaa analyytikko Tero Mamia.
Valtakunnalliseen Tutki hallintoa -palveluun on koottu tietoa valtionavustuksista.
Kuka haki ja kuka sai valtionavustuksia?
Valtakunnalliseen Tutki hallintoa -tietopalveluun on kerätty syksystä 2023 lähtien tietoa valtionavustuksista. Avoimesta tietopalvelusta voi tutkia, mitkä toimijat ovat hakeneet ja mille on myönnetty valtionavustuksia.
Tutustu palveluun: Tutki hallintoa
Valtionavustusten leikkaukset haastavat yhteisöjen toimintaedellytyksiä
Petteri Orpon hallitus on sopinut leikkaavansa järjestöjen rahoitusta. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksista leikataan noin kolmannes vuoteen 2027 mennessä. Tampereen kaupungilta yleisavustusta vuodelle 2025 hakeneista 15 % arvioi, että oman yhteisön avustukset tulevat laskemaan.
Hallituksen tavoitteena on, että jatkossa suurempi osa valtionavustuksista on yleisavustuksia. Leikkauksia tehdään tämän vuoksi erityisesti kohdeavustuksiin. Esimerkiksi Tampereella toimivat yhdistykset saivat tänä vuonna STEA:n myöntämiä kohdeavustuksia 80,9 % vähemmän kuin vuonna 2024.
Erilaiset hanke- ja kehittämisavustukset ovat tärkeitä yhteisöille, joten muutokset kohdeavustuksissa vaikuttavat suoraan yhdistysten toimintaan.
– Toteutuneet valtionavustusleikkaukset eivät vielä näy kattavasti valtakunnallisessa Tutki hallintoa -palvelussa. Tiedoista voi kuitenkin huomata, että erityisesti STEA:n yleisavustukset ja esittävän taiteen valtionosuudet ovat laskussa, toteaa Lundström.
Yhdistysten toimintaedellytyksiin vaikuttavat rahoitusleikkausten lisäksi muutokset julkisen sektorin toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työ- ja elinkeinopalvelujen uudistukset näkyvät myös yhdistysten toimintaedellytyksissä.
Sote-uudistuksen jälkeen tamperelaisten sote-järjestöjen avustukset ovat romahtaneet. Pirkanmaan hyvinvointialueen myöntämät avustukset aiemmin Tampereen kaupungin tukemille yhdistyksille olivat vuonna 2025 keskimäärin 38 % pienemmät kuin vuonna 2022.
Uusi avustusjärjestelmä helpottaa tiedon kokoamista
Avustustoiminnasta kertyy paljon tietoa. Tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen edellyttää, että eri avustushauissa hakijoilta kerätään tietoa mahdollisimman yhdenmukaisesti.
Avustusten haku- ja raportointilomakkeiden yhtenäistäminen on jo käynnissä.
– Vuonna 2026 otamme käyttöön uuden avustusjärjestelmän. Yhtenäiset lomakkeet helpottavat uuden järjestelmän käyttöönottoa, kertoo Lundström.
– Tampereen uuden avustusjärjestelmän sekä valtion Tutki hallintoa -tietopalvelun avulla tulemme tulevaisuudessa saamaan kattavan kokonaiskuvan tamperelaisen kolmannen sektorin saamista avustuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista. Tämä lisää hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistää kaupungin avustustoiminnan johtamista, toteaa analyytikko Tero Mamia.
