Kehränpuiston ja Luikunrinteen suojaviheralueen yleissuunnitelma
Sijainti kartalla
Santalahden asuinalueen keskiosan kahden pienen viheralueen suunnitelmat olivat nähtävänä 7.–28.4.2025. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi suunnitelman 13.5.2025. Viheralueiden arvioitu rakennusajankohta on vuonna 2026.
Kehränpuisto on pieni lähivirkistysalue, joka rajautuu uusien asuinkerrostalojen piha-alueisiin ja Paperitehtaanraittiin. Kehränpuisto jatkuu harjun rinteeseen, jossa se yhdistyy Luikunrinteeseen. Luikunrinne on kiilamainen, kapea suojaviheralue. Se sijaitsee jyrkän rinteen yläosassa, rata-alueen ja asuinkerrostalokorttelin välissä. Paperitehtaanraitti ei ole vielä käytössä.
Oleskelupaikka Kehränpuiston alaosaan
Kehränpuiston alaosaan tasaiselle alueelle rakennetaan oleskelualue penkkeineen. Oleskelualueen kukkanurmella voi oleilla ja pelailla. Puiston reunalle, penkkien kohdalle istutetaan pensaita, perennoja ja pieniä puita. Kehränpuisto valaistaan Paperitehtaanraitin valaistuksella. Oleskelualueelle tulee pollarivalaistus.
Puiston halki johtaa käytävä ja portaat
Kehränpuistoa halkoo jalan kuljettava puistokäytävä, ja rinteeseen rakennetaan portaat. Puistokäytävää pääsee Paperitehtaanraitilta portaita ylös Tervatehtaanraitille ja tulevalle Johan Reinholdin polulle portaiden yläpäässä sijaitsevan rakennuksen porttikongin läpi. Portaiden vuoksi käytävä ei ole esteetön. Puistokäytävää ja portaita ei valaista eikä niille ole talvikunnossapitoa.
Puustoa säilytetään ja lisätään
Luikunrinteen puusto ja kasvillisuus säilytetään sellaisenaan, ainoastaan huonokuntoisia puita poistetaan tarvittaessa. Kehränpuistossa jyrkän rinteen yläosassa säilytetään nykyistä puustoa, ja sen luontaista uudistumista tuetaan. Kehränpuistoon istutetaan myös uusia lehtipuita varttumaan isokokoisiksi maisemapuiksi. Rinteeseen portaiden kohdalle kylvetään niittykasvillisuutta.
Puiston nimet kertovat paikan historiasta
Luikunrinteen läheisyydessä on sijainnut luujauhotehdas, ja suojaviheralue nimettiin tehtaan kansanomaisen nimen Luikun mukaan Luikunrinteeksi. Luujauhotehtaan paikalle ja uudistettuihin tiloihin tuli sittemmin Kehrä Oy:n kangaskutomo, ja puisto nimettiin sen mukaan Kehränpuistoksi. Luujauhotehtaan rakennuksissa toimi sittemmin muitakin yrityksiä.
Luujauhotehdas (Luikku)
Santalahdessa aloitti1880-luvulla toimintansa Tammerfors benmjölsfabriken, kemianteollisuuden alaa edustava luujauhotehdas. Tehdas tuotti sekä luu- että nahkaliimoja ja luujauhoa Santalahden puunjalostusteollisuuden käyttöön.
Vuosisadan vaihteessa tehtaan omisti Frans Ludvig Calonius, joka toimi Tampereen kaupungin arkkitehtina vuosina 1876 - 1891. Caloniuksen kuoleman jälkeen vuonna 1903 tehdasta johti perikunnan edustajana leskirouva Calonius. Keväällä 1914 omistajiksi vaihtuivat Kaarlo Lumio, Kustaa Kyöstilä, Heikki Jokinen ja Kaarlo Granath. Vuonna 1916 tehtaan nimi suomennettiin Tampereen Luujauhotehtaaksi.
Vuonna 1940 Valkeakoskelle Yhtyneille paperitehtaille perustettu Valken kemiallinen tehdas osti Tampereen Luujauhotehdas Oy:n vanhan luunjalostuslaitoksen, jonka toimintaa jatkettiin Tampereella syksyyn 1942. Sen jälkeen liimakattilat siirrettiin Valken uusiin tehdasrakennuksiin Valkeakoskelle. Santalahden luujauhotehtaan ja suuren varastorakennuksen tilat muutettiin perusteellisessa laajennustyössä Kehrä Oy:n kangaskutomon käyttöön. Rakennusten ulkoasu modernisoitiin ajanmukaiseksi.
Luujauhotehtaan rakennuksissa on ollut myös Rajaportti O:n makkaratehdas. Luujauhotehtaassa toimi viimeiset vuosikymmenet pienteollisuusyrittäjänä Teollisuusniklaamo Oy.
Lähde asemakaavan 8048 rakennushistoriaselvitys.
Asemakaavan 8048 rakennushistoriaselvitys löytyy kaavan dokumenteista: Tampereen kaupunki - Kaavoitusyksikkö - Kaava 8048