Lähiluonto lisää hyvinvointia ja viilentää kaupunkia helteellä

Pitkittyvät helteet koettelevat kaupunkilaisia kesäisin yhä useammin. Helpotusta niihin löytyy lähempää kuin arvaisikaan: puustosta, puistoista, niityistä ja muusta lähiluonnosta, joka viilentää kaupunkia. Luonto myös hillitsee tulvia ja tekee arkiympäristöstä viihtyisämmän.
Luonto ja ilmasto Tampereella -sarjassa kerromme, miten Tampereen kaupunki turvaa luonnon monimuotoisuutta, hillitsee ilmastonmuutosta ja vahvistaa asukkaiden hyvinvointia.
Henkilö istuu riippumatossa puun varjossa ja käyttää tietokonetta. Lähellä on polkupyörä ja reppu maassa.
Puistot houkuttelevat kesällä viilentymään.

Marraskuun hämärissä ajatus helteestä ja auringonpaahteesta voi tuntua houkuttelevalta. Todellisuudessa pitkät hellejaksot voivat osoittautua monille tukaliksi. Erityisen haavoittuvia kuumuudessa ovat esimerkiksi ikäihmiset, kroonisesti sairaat, ulkotyötä tekevät ja kaikki ne, jotka asuvat huonosti viilennettävissä asunnoissa. 

Tampereen kaupunki on selvittänyt, mitkä kantakaupungin paikat keräävät kesän hellepäivinä eniten kuumuutta. Lämpösaarekkeita koskevat tieto on yhdistetty muun muassa tulva- ja maanpeiteselvityksiin. Näin on tunnistettu 13 aluetta, joilla kuumuus on ympäristöä voimakkaampaa, jolla on erityisen vähän puita ja muuta kasvillisuutta ja joilla esiintyy sadevesien aiheuttamia tulvia.

Varsinkin keskustassa ja Hervannassa on alueita, joilla asuu helteiden vaikutuksille haavoittuvia ihmisiä.  

– Näillä alueilla ympäristö koetaan karuksi. Nyt tavoitteena on lisätä puita ja kasvillisuutta helteen haittojen lieventämiseksi, kertoo suunnittelija Annika Kettunen Tampereen kaupungilta.

Luonnon omat keinot käyttöön

Puut ja muu kasvillisuus ovat luonnollinen tapa viilentää kaupunkia. Isommat puut tarjoavat helteellä miellyttävää varjoa, ja kaikki kasvillisuus haihduttaa kosteutta, mikä laskee ympäristön lämpötilaa. Tampereen kaupunki on linjannut, että puut ovat tärkeitä tamperelaisten hyvinvoinnille ja kaupungin viihtyisyydelle. Niitä pyritään säilyttämään ja niiden määrää lisätään.

Punainen pyörä on kiinnitetty puuhun. Taustalla kävelee ihmisiä, joilla on lastenvaunuja.
Kesähellettä Hämeenkadulla.

– Puita voidaan istuttaa hyvinkin rakennettuihin ympäristöihin kuten kaduille ja aukioille, jos tila riittää myös maan alla kasvualustan rakentamiseen. Kaupunki istuttaa myös erilaisia, uusiakin puulajeja esimerkiksi puistoihin. Puulajien kokeilemisella selvitetään, mitkä lajit menestyvät muuttuvassa ilmastossa, Kettunen kertoo.

Luonnon omat keinot on Tampereella otettu käyttöön myös hulevesien eli sade- ja sulamisvesien hallinnassa. Kaupungeissa sade- ja sulamisvedet usein ohjataan kulkemaan asfaltin alla putkessa tai koneellisesti suoristetussa ojassa.

– Tampereella on jo yli sata luontopohjaista hulevesiratkaisua, joissa vesiä imeytetään ja viivytetään tulvimisen hillitsemiseksi ja vesistöjen veden laadun parantamiseksi. Samalla on rakennettu viihtyisiä ympäristöjä, jotka tarjoavat pääsyn luontoon ja veden äärelle, Kettunen sanoo. 

Lisäksi Tampereen kaupunki on laatinut kartan paikoista, joista voi etsiä helpotusta helteeseen. Kartalle on merkitty hyvin viilennetyt julkiset sisätilat, juomavesipisteet, uimarannat ja viheralueet, joilla on mitattu hellepäivänä ympäristöään matalampia lämpötiloja. Tampere on tiettävästi Suomen ensimmäinen kaupunki, joka on julkaissut tällaisen kartan. 

Hintalappu helpottaa päätöksentekoa

Luonto tuottaa ihmisille monenlaisia hyötyjä, muun muassa hiilensidontaa, kasvien pölytystä, ruokaa, vettä, virkistystä sekä ilmaston ja veden kierron säätelyä. Näitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Osalle niistä on määrittynyt hinta, kun ihminen käy niillä kauppaa. Osalla hintaa ei ole.  

– Ekosysteemipalvelujen säilyttäminen on elintärkeää. Jos ne heikkenevät, niiden palauttaminen entiselle tasolleen on kallista tai usein jopa mahdotonta, kertoo kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen.

Tampereella on kehitetty ekosysteemipalveluja rahallista arvottamista jo usean vuoden ajan. Tarkoituksena ei ole tehdä luonnosta kauppatavaraa, vaan saada luonnon merkitys näkyvämmäksi.

– Kun pääsemme käsiksi siihen, mitä luonnon tarjoamat hyödyt tarkoittavat euromääräisinä, ne on helpompi ottaa huomioon päätöksenteossa, Nieminen sanoo. 

Tulvien hillintä, virkistys ja viilennys

Tampereen kaupunki on arvioinut tähän mennessä rahallisen arvon kolmelle viheralueiden tuottamalle palvelulle. Tulvien hillinnän arvo on noin 45 miljoonaa euroa tulvatapahtumaa kohden. Mitä paremmin viheralueet pystyvät imemään vettä, sitä vähemmän tulviminen aiheuttaa vahinkoja rakennetulle ympäristölle. 

Pyöreä lampi koivikon keskellä kivirakennelmia rannoilla.
Varsanpuiston pyörrelampi hidastaa veden virtaamista. Esimerkiksi hiekka ja sora painuvat lammen pohjaan.

Tampereen viher- ja vesialueiden tuottaman virkistyksen euromääräinen arvo on noin 149 miljoona euroa vuodessa. Laskelmat perustuvat asukkaille tehtyyn kyselyyn, käyntimääriin ja matkakustannuksiin. Taloudellinen arvo on korkeimmillaan etenkin vesistöissä ja vanhoissa metsissä.

Samaiset alueet ovat tehokkaimpia myös viilentäjinä. Kaupunki on arvioinut, paljonko ihmishenkiä säästyy vesi- ja viheralueiden viilennysvaikutuksen ansiosta. Ihmishengellä taas on tilastollinen hinta-arvonsa, jonka perusteella voidaan laskea viilennysvaikutuksen euromääräinen arvo. Kesällä 2022 se oli arviolta 57 miljoonaa euroa, kun kuumia päiviä oli 21. 

Tampereella luonto on lähellä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL yhteistyökumppaneineen on arvioinut luonnossa saatavien terveyshyötyjen merkitystä. Ensimmäiset tulokset kertovat, että jo melko vähäinen lisäys lähiluonnon määrässä vähentää tiettyjen esimerkkisairauksien riskiä ja kustannuksia.  

Keskeistä on, että luonto on lähellä ja saavutettavissa, ja siellä myös käydään. Esimerkiksi tamperelaisten päiväkotien pihoista voi havaita nykyään kiinnostavia uudistuksia, vaikkapa metsämikrobeja sisältävää biomihiekkaa hiekkalaatikossa, niitty- ja viljelyalueita, kiviä, kantoja ja puunrunkoja.

– Pystymme tuomaan päiväkotien pihoille luontokosketuksia lapsille ja pihojen muille käyttäjille, mutta mikään ei silti korvaa oikeaa luontoa, tiivistää vastaava isännöitsijä Harri Mannonen Tampereen Tilapalveluista.  

Kun haluaa lähteä retkelle luontoon, ei välttämättä tarvitse vaeltaa lähimetsää tai -puistoa kauemmas. Luontopolkuja on eri puolilla kaupunkia. Merkittyjä retkeilyreittejäkin Tampereella on nykyään jo yli sata kilometriä, ja moniin kohteisiin pääsee bussilla tai ratikalla

Teksti: Päivi Stenroos
Kuvat: Visit Tampere / Laura Vanzo, Mikko Vares, North Arrow Films / Jousia Lappi,
Jaa sosiaalisessa mediassa