Rakennusjärjestyksen päivitys eteni yhdyskuntalautakunnassa

Rakennusjärjestykseen on tehty rakentamislain edellyttämät muutokset ja muita tarpeellisia muutoksia. Rakennusjärjestyksen tarkoitus on antaa paikallisiin oloihin sopivia rakentamisen määräyksiä, jotka täydentävät lainsäädäntöä ja kaavoitusta. Rakennusjärjestys vaikuttaa niin pientaloasukkaisiin, yhtiömuotoiseen asumiseen, yritystoimintaan kuin mökkeilyyn sekä luonnollisesti rakentamisen suunnitteluun ja itse rakentamiseen.

Moni rakentamiseen liittyvä asia helpottuu, kun luvanvaraisuus kevenee. Lupakynnys selkeytyy aikaisempaan verrattuna, sillä luvanvaraisuudesta vapautetuista toimenpiteistä on nyt koostettu listauksenomainen pykälä rakennusjärjestykseen. Samalla lupakynnys nousee aikaisemmasta. Tehdyillä muutoksilla selkiytetään luvantarpeen ja kustannusten ennakoitavuutta ja sujuvoitetaan rakentamista. Luvasta vapautetaan aikaisempaan verrattuna suuri joukko toimenpiteitä. 

Missä asioissa lupaa ei jatkossa tarvita?

•    Yksi tontille sijoittuva alle 50 neliömetrin suuruinen laituri
•    Kaikki tontille sijoittuvat terassit
•    Rakenteelliset aidat ja portit tietyin vaatimuksin
•    Julkisivun värin muuttaminen tai kattomateriaalin vaihtaminen
•    Ikkunoiden puitemateriaalin vaihtaminen puuikkunoista puu-alumiini-ikkunoiksi asuinpientalossa tai vuoden 1960 jälkeen rakennetussa kerrostalossa
•    Vuoden 1960 jälkeen rakennettujen rakennusten parvekkeiden lasitus tai katoksen lasittaminen avattavin lasein
•    Ilmalämpöpumpun ulkoyksiköt tietyin ehdoin
•    Asuinhuoneistojen yhdistämiset, eli tilanteet, joissa esimerkiksi kahdesta tai kolmesta pienemmästä asuinhuoneistosta muodostetaan yksi suurempi asuinhuoneisto
•    Aukon tekeminen kantavaan seinään silloin, kun toimenpide ei heikennä muita rakenneosia tai vaikuta rakennuksen jäykistykseen
•    Tulisijan savuhormin rakentaminen
•    Vesi- ja viemärilaitteiston saneeraus, ilmanvaihtojärjestelmän korjaus- tai muutostyö ja kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tietyin ehdoin

Luvanvaraisuudesta vapautettujen kohteiden sijoittamisesta, lukumäärästä tai sopeutumisesta ympäristöön ei anneta enää määräyksiä. Lisäksi ilmaistaan selkeästi, ettei katosten ja niin sanottujen vähäisten rakennuskohteiden (jotka täyttävät tietyt vaatimukset koon, kevytrakenteisuuden sekä siirtokelpoisuuden suhteen) tarvitse sijoittua rakennusalalle, ellei kaava toisin määrää. Lisäksi vahvistetaan, että vähäiset rakennuskohteet eivät käytä tai vähennä rakennusoikeutta.

Asemakaava-alueen ulkopuolista rakentamista koskevat muutokset

Asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen helpottuu esimerkiksi siten, että rakennuspaikkaa koskevat kokovaatimukset pienentyvät 5 000 neliömetristä 3 000 neliömetriin. Tilanteissa, joissa ei vaikeuteta tulevaa kaavoitusta ja alueella on keskitetty vesihuoltojärjestely, kokovaatimus laskee 2 000 neliömetristä 1 000 neliömetriin. Jälkimmäinen helpotus ei kuitenkaan koske kantakaupungin ranta-alueilla sijaitsevia lomarakennuspaikkoja, joilla kokovaatimus on aina vähintään 3 000 neliömetriä.

Päärakennuksesta erillisen sivuasunnon rakentaminen sallitaan asemakaava-alueen ulkopuolella, kunhan rakennusoikeutta on jäljellä, eikä erillisen sivuasunnon kerrosala ylitä 50 prosenttia pääasunnon kerrosalasta.

Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla asuinrakennuspaikoilla voidaan asumiselle osoitetusta kerrosalasta käyttää enintään 40 prosenttia myös esimerkiksi erilaisiin myymälätiloihin silloin, kun toiminta ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. Aikaisemmin määräys on koskenut työskentely- ja teollisuustiloja, mutta nyt määräys koskee työskentelytilojen ohella kaikenlaista toimitilarakentamista. Myös maatilarakentamista helpotetaan jonkin verran: rakennusvalvontaviranomainen voi talousrakennusten lisäksi sallia myös liitännäiselinkeinotoimintaan tarkoitettujen rakennusten rakentamisen, vaikka pykälän mukainen 500 neliömetrin enimmäiskerrosala ylittyisi.

Mihin pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota?

Hankkeeseen ryhtyvän vastuisiin tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota muuttuneen lainsäädännön ja uuden rakennusjärjestyksen myötä. Monet sellaiset asiat, jotka ovat aikaisemmin tulleet huomioiduksi lupaprosessin yhteydessä, on nyt selvitettävä ja huomioitava itsenäisesti. 

Vaikka hanke ei edellytä rakentamislupaa, hankkeen toteuttamiseksi kiinteistöllä on oltava jäljellä riittävästi rakennusoikeutta sekä tilaa rakentamiselle. Rakentamisessa tulee noudattaa kaikkia voimassa olevia rakentamiseen liittyviä säädöksiä (lait, asetukset), asemakaavan määräyksiä, asemakaavan rakentamistapaohjeita sekä rakennusjärjestyksen määräyksiä. Mikäli et itse tunne rakentamisen lainsäädäntöä ja määräyksiä, palkkaa alan ammattilaisia avuksesi.

Kulttuurihistoriallisten ja luonnonarvojen selvittämis- ja huomioimistarve on huomioitava uudisrakentamisen, korjaus- ja muutostöiden sekä purkamisen yhteydessä.

Mikäli hanke poikkeaa säädöksistä ja määräyksistä, tulee hankkeen toteuttamiselle hakea poikkeamispäätös, vaikka rakentamislupaa ei edellytetä. 

Kaikki rakentamishanketta koskevat piirustukset sekä muut selvitykset on säilytettävä kiinteistöllä.     Verottajalle tulee ilmoittaa kaikki yli 5 neliömetrin kokoiset rakennukset.

Työmaa-aikaisessa toiminnassa on kiinnitettävä huomiota:

•    Rakennustyömaiden rajaamiseen. Työmaa tulee perustaa siten, että se vie mahdollisimman vähän tilaa katu- ja muilta yleisiltä alueilta. Perustaminen on pyrittävä tekemään lisäksi siten, ettei olemassa olevaa katu- tai viheralueen puustoa tarvitse rakennusaikaisista syistä poistaa.
•    Työmaa-alueella sijaistevan puuston ja kasvillisuuden huolelliseen suojaamiseen.
•    Työmaavesiin. Jatkossa työmaavesisuunnitelma tulee laatia kaikille työmaille, koska työmaavedet voivat käsittelemättöminä aiheuttaa herkkiin lähivesistöihin merkittävää haittaa.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota:

•    Uusiin erityisalueisiin, joita ovat kaupunkivihreän kehittämisalueet, lentoaseman laskeutumisvyöhyke ja lentoesterajoitusalueet, raide- ja raitioteiden läheisyys, mustaliuskealueet sekä merkittävät uomat.
•    Lisääntyneisiin hulevesimääräyksiin, joilla pyritään varautumaan ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
•    Puiden sekä kasvipeitteisen ja vettäläpäisevän pinta-alan riittävyyteen tontilla. Kasvipeitteistä ja vettäläpäisevää pintaa tulee olla tontin rakennusalan ulkopuolisesta osasta vähintään 30 prosenttia, ellei kaava toisin määrää. Tontin kasvipeitteiselle maavaraiselle alalle tulee istuttaa tai alueella säilyttää puita, ellei kaavasta muuta johdu. Ranta-alueilla puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
•    Mainostamista koskeviin uusiin rajoituksiin, kuten mainosnäyttöjen yönaikaiseen sulkemisvelvollisuuteen sekä herkkiin alueisiin, joilla mainosnäytöt on jatkossa kielletty tai niitä rajoitetaan.

Rakennusjärjestysehdotus oli nähtävillä 11.6.-14.8.2026. Nähtävillä oloaikana ehdotuksesta pyydettiin 41 lausuntoa ja niitä saapui määräaikaan mennessä yhteensä 16 kappaletta. Lausuntojen lisäksi ehdotuksesta tehtiin 2 muistutusta. 

Merkittävämmät muutokset rakennusjärjestyksen sisältöön toteutettiin jo luonnosvaiheen palautteen perusteella. Ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen rakennusjärjestykseen on tehty enää hyvin pieniä muutoksia, täsmennyksiä tai teknisluontoisia korjauksia, eivätkä ne edellytä uutta kuulemiskierrosta. Esimerkki yhdestä ehdotuksen kuulemisvaiheen jälkeen tehtävästä täsmennyksestä oli, että luonto- ja kulttuuriarvoselvitysten toimittamista luvanvaraisissa hankkeissa koskevaan kohtaan lisättiin toimija, eli rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää selvityksiä.