Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen
Kaupunginvaltuusto myönsi vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Valtuusto hyväksyi tilikauden tuloksen käsittelyn siten, että aiemmin tehdyistä investointivarauksista syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 806 348,24 euroa, vahinkorahastosta tuloutetaan 138 283,14 euroa toteutuneiden menojen katteeksi ja tilikauden alijäämä 31 592 321,92 euroa siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien alijäämä -erään.
Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertynyttä ylijäämää. Esitetyt talousarvion toimintakatteen ja investointimäärärahojen ylitykset hyväksyttiin valtuustossa.
Tarkastuslautakunnan vuoden 2025 arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuusto päätti velvoittaa kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta sekä raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2026 loppuun mennessä.
Vuosittaisessa arviointikertomuksessaan tarkastuslautakunta tuo havainnoillaan esiin erityisesti niitä kohtia, joissa kaupungilla on parantamisen varaa suhteessa itselleen asettamiinsa tavoitteisiin. Tarkastuslautakunnan mukaan valtaosa valtuuston asettamista vuositavoitteista toteutui vaikeasta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta.
Tilinpäätöksen avainluvut
Tampereen kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöksen vuosikate oli 106,2 miljoonaa euroa ja kattoi 77 prosenttia suunnitelmapoistoista. Tilikauden tulokseksi muodostui -32,5 miljoonaa euroa, mikä on 35,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempi. Tulos sisältää pysyvien vastaavien myyntivoittoja 64,9 miljoonaa euroa.
Kaupungin toimintakate toteutui 37,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Toimintakate toteutui budjetoitua parempana erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan (8,1 milj.€) ja elinvoima- ja osaamislautakunnan (7,0 milj.€) osalta.
Verotuloja vuonna 2025 kertyi 10,0 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksia kertyi 42,5 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tämä muutos johtuu ensisijaisesti TE-uudistuksen vaikutuksesta valtionosuuksiin.
Nettoinvestoinnit (225,9 milj.€) pienenivät 84,8 miljoonaa euroa vertailuvuodesta ja alittivat muutetun talousarvion 12,0 miljoonalla eurolla. Muutosta selittää se, että vertailuvuonna 2024 investoinnit sisälsivät noin 85 miljoonan euron sijoituksen Tampereen Vesi Oy:öön. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 247 eurolla, ja se oli vuoden lopussa 3 871 euroa per asukas.
Palkallisten henkilötyövuosien määrä vuonna oli 8 354 henkilötyövuotta. Henkilöstökulut alittivat muutetun talousarvion 13,0 miljoonalla eurolla.
Tampereen kaupunkikonsernin tilinpäätöksessä on yhdistetty 72 tytäryhteisöä, kaksi kuntayhtymää, kaksi säätiötä ja 15 osakkuus- tai omistusyhteysyhteisöä. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2025 oli 18,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Konsernin investointimenot olivat 501,3 miljoonaa euroa (brutto), ja investointien tulorahoitusprosentti oli 52. Konsernin asukaskohtainen lainamäärä oli 10 281 euroa.
Strategia määritti hyvin kehittämisen suunnan ja tavoitteet
Vuosi 2025 oli Tampereen strategian 2030 – Tekemisen kaupunki viimeinen toteutusvuosi. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan strategia täytti erittäin hyvin tehtävänsä määrittää kaupungin kehittämiselle suunnan ja tavoitteet. Tavoitteita myös toteutettiin suunnitelmallisesti.
Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2025 talousarviossa strategian pohjalta lautakunnille, työllisyysjaostolle ja kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle yhteensä 51 toiminnan tavoitetta, joista 28 toteutui ja yhdeksän toteutui osittain. Tytäryhteisöille asetettiin yhteensä 66 tavoitetta, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa. Tavoitteiden toteutumisaste oli 77,3 prosenttia.
Valtuustokauden tavoitteista johdetut tamperelaisten hyvinvointiin kohdistuvat tavoitteet toteutuivat vuonna 2025 osittain. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta on positiivista, että 89,5 prosenttia tamperelaisista oppilaista kokee olonsa hyväksi koulussa. Myös nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt vertailuvuodesta 2023.
Itsensä yksinäiseksi tuntevien alakoululaisten (4.–5.-luokkalaisten) osuus on hieman kasvanut, mutta yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten opiskelijoiden kokema yksinäisyys vähentynyt. Kaikkien tamperelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on myönteistä, että kaupungin ja hyvinvointialueen yhdyspintatyön toimivuuden koetaan parantuneen edellisvuodesta.
Tampereen tavoitteet monipuolisesta ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta toteutuivat viime vuonna osittain. Kohtuuhintaisia asuntoja valmistui huomattavasti yli tavoitteen, mutta tavoitteen toteutumisesta huolimatta sekä asunnottomien kokonaismäärä että pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoivat. Pientalorakentamisessa jäätiin alkuperäisestä tavoitteesta.
Kaupunkiympäristöön, liikkumiseen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti. Vuonna 2025 sekä joukkoliikenteen matkustajamäärät että kestävien liikkumismuotojen suhteellinen kulkutapaosuus kasvoivat. Luonnon monimuotoisuutta edistettiin Keski-Tampereen ja eteläisen Tampereen suuralueille valmistuneilla luontotyyppikartoituksilla.
Tampereen vetovoiman vahvistaminen on keskeisessä roolissa tulevaisuuden osaamisen varmistamiselle. Tampere on edelleen Suomen suositelluin opiskelukaupunki. Alueelle sijoittuvien startup-yritysten määrässä ei aivan ylletty vuodelle 2025 asetettuun tavoitteeseen.
Työllisyyden edistämisen näkökulmasta keskeisenä onnistumisena vuonna 2025 voidaan pitää TE-uudistuksen toteutusta ja että vaikeasta työllisyystilanteesta huolimatta asiakkaiden, palvelujen ja henkilöstön hallittu siirtymä valtiolta Tampereen kaupungille onnistui.
Elinkeinoelämän edellytysten osalta on positiivista, että sekä teollisuuden uudistumista tukevan siruohjelman keskeiset toimenpiteet että yhteistoimintamallin valmistelu puolustusteollisuuden liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemin edistämiseksi etenivät suunnitellusti.
Koko kaupunkia koskevat organisaation uudistumis- ja toimintakykyyn liittyvät tavoitteet etenivät pääosin suunnitellusti.
