Juuri valmistuneen Keskustan Elävyysindeksi -selvityksen mukaan vuonna 2025 Tampereen kaupallisessa keskustassa vieraili 36,4 miljoonaa kävijää, mikä on 4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiointien osuus vierailuista on vakiintunut 63 % tasolle ja kasvua asioinneissa oli edellisvuoteen verrattuna 3 %. Tutkimusalueita oli kaksi: kaupallinen keskusta ja laajempi Tampereen keskustan kehittämisohjelman alue. Loppuvuodesta oli aikaisempien vuosien tapaan kaikkein vilkkainta, kun taas viikonpäivistä eniten ihmisiä oli liikkeellä perjantaisin. Keskustan Elävyysindeksi mittaa keskustan kävijämääriä ja siellä vietettyä aikaa matkapuhelindataa hyödyntäen.
–Olemme tietysti tyytyväisiä, että keskusta on kasvattanut suosiotaan kiinnostavana ajanviettopaikkana. Tulos on erityisen hyvä, sillä parhaillaan keskustassa on käynnissä myös useampia kehityshankkeita, jotka ovat vaikuttaneet liikkumiseen. On hienoa, ettei se ole vaikuttanut tamperelaisten tai vierailijoiden määrään keskustassa, iloitsee hankejohtaja Tero Tenhunen.
Elävyysindeksin lisäksi Tampereen keskustan kaupallinen elinvoima on tänä vuonna nousussa. Kaupallista elinvoimaa mitataan Elävät kaupunkikeskustat ry:n menetelmällä, jossa kartoitetaan ydinkeskustan liiketiloja. Siinä missä koronapandemian aikana ja jälkeen laskeva trendi on ollut vallitseva useissa kaupunkikeskustoissa, Tampereen elinvoimaluku on kääntynyt kasvu-uralle ja kehitys on ollut suotuisa viimeisen kahden vuoden aikana.
Erityisesti ravintoloiden ja kahviloiden osuus on aikaisempien vuosien tapaan korkeampi verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Kahviloita ja ravintoloita on nyt 12 kappaletta enemmän kuin vuosi sitten ja 34 kappaletta enemmän kuin kolme vuotta sitten. Keskustan kaupallinen, matemaattisesti mitattu keskipiste sijaitsee tällä hetkellä Hatanpään valtatiellä, Verkarannan tienoilla.
Elinvoimalaskennan raportin mukaan Tampereen kaupallisen keskustan kehittymiseen ja elinvoimaan viimeisen vuosikymmenen aikana vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet uudet kauppa- ja tapahtumapaikat, liikennejärjestelyt sekä koko kaupungin asukas- ja työpaikkamäärän hyvä kasvu. Näistä merkittävimpiä strategisia hankkeita viime vuosilta ovat olleet Rantaväylän tunneli, P-Hämppi sekä Ratikka, jotka ovat vaikuttaneet keskustan saavutettavuuteen. Nokia Arena, Tammelan Stadion, Tavara-asema, rantareitit ja Ratinan kauppakeskus taas ovat luoneet syitä saapua keskustaan elämysten äärelle.
–Positiiviset tulokset ovat osoitus siitä, että strateginen satsaus keskustaan on Tampereella kannattanut. Erityisesti haluamme kiittää aktiivisia ihmisiä, yrityksiä, kiinteistönomistajia sekä rakentajia, jotka omalta osaltaan ovat olleet mukana luomassa kiinnostavaa, elävää ja houkuttelevaa keskustaa, summaa Tenhunen.
Tampereen kaupunki jatkaa keskustan vetovoiman strategista kasvattamista. Tulevina vuosina suurta muutosta ja kaupunkikuvan kehitystä nähdään muun muassa Asemakortteleissa sekä Viinikanlahden, Sorin ja Särkänniemen alueilla.
