Kaupunginhallitus linjasi 23.3.2026 kokouksessaan Tampereen ilmasto- ja ympäristötyötä kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ilmasto- ja ympäristöpoliittiset linjaukset vuosille 2026–2035 tarkentavat strategian ja pormestariohjelman tavoitteita.
Ilmasto- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita vuoteen 2035 mennessä ovat ilmastopäästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontopositiivisuus, luonnonvarojen kestävä käyttö ja terveellinen ja turvallinen ympäristö.
– Olen hyvin iloinen ilmasto- ja luontotyön kunnianhimoisesta kokonaisuudesta. Keskeistä on, miten rakennettu ympäristö Tampereella tukee muun muassa kestävää liikkumista ja kiertotaloutta, miten luonto voi, mihin Tampereella investoidaan ja se, onko tamperelaisten mahdollista elää hyvinvoivaa ja terveellistä arkea, sanoo pormestari Ilmari Nurminen.
Tampereen strategian mukaan kaupunki varmistaa hiilineutraalisuuden toteutumisen 2030 mennessä. Tämä edellyttää, että päästöjä vähennetään 80 prosenttia suhteessa vertailuvuoteen 1990 ja että hiilinielujen kehittämiseen ja tarvittaessa päästöjen kumoamiseen löytyy ratkaisuja.
Tampereen luonnon monimuotoisuus (LUMO) -ohjelma kokoaa kaupungin toimet luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2021, nyt kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman laajan päivityksen, johon on tuotu uusia toimenpiteitä ja tavoitteita.
Ohjelma tähtää luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa. Tampereen ei ole tarkoitus pelkästään vähentää luonnolle aiheuttamiaan haittoja, vaan aktiivisesti vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemin hyvinvointia.
Kaupunkiin ohjelma tuo esimerkiksi lisää kaupunkiniittyjä ja luonnon toimintaan pohjautuvia sade- ja sulamisvesiä viivyttäviä altaita, joita tehdään vuonna 2026 esimerkiksi Perkkoonpuistoon, Jukolanpuistoon ja Hervannan kanjoniin. Uusille alueille, kuten Hiedanrantaan, Viinikanlahteen ja Sorin alueelle, rakennetaan monimuotoisia kaupunkiluonnon elinympäristöjä.
Uusi tavoite on pienentää luontojalanjälkeä sekä paikallisesti että globaalisti hankintaketjujen kautta. Ohjelmaan on tuotu näkyväksi myös luontopääomasta saatavat taloudelliset hyödyt.
Luonnon monimuotoisuusohjelma on valmisteltu yhteistyössä kaupungin yksiköiden, palvelualueiden, tytäryhteisöjen sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa vuosien 2024–2025 aikana. Kaupunkilaisten näkemyksiä koottiin avoimella verkkokyselyllä ja työpajoissa ympäristö- ja luontojärjestöjen kanssa.
Yksi merkittävimmistä toimista LUMO-ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on ohjelmaan sisältyvä Tampereen luonnonsuojelualueohjelma vuosille 2026–2040. Arvokkaita luontokohteita suojeleva ohjelma kaksinkertaistaa suojellun luonnon pinta-alan Tampereella. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman, joka suojelee yhteensä noin 1050 hehtaaria kaupungin omistamia maita. Uusia luonnonsuojelualueita tulee 23.
Kaupunkialueella suojellaan muun muassa Reuharinniemi, Iidesjärvi, Lahdespohja ja Hervantajärven luoteispuoli. Teisko-Aitolahden alueella suojellaan 13 kohdetta, niistä laajin on reilun 100 hehtaarin Korpi-Keso.
Ohjelman luonnos oli nähtävillä marras-joulukuussa 2025. Palautteita ja lausuntoja antoi 92 yksityishenkilöä ja 10 järjestöä, samoin viranomaiset, naapurikunnat ja yritykset. Palautteista suuri osa koski lähellä keskustaa sijaitsevaa, arvokasta Kauppi-Niihaman aluetta ja sen luontoarvojen ja virkistyskäytön yhteensovittamista.
Kaupunginhallitus päätti suojella nykyisen Soukonvuoren luonnonsuojelualueen ympäriltä 390 hehtaaria lisää. Luonnosvaiheen suojelurajausta supistettiin länsiosan aktiivikäytön alueelta, mutta siihen lisättiin Hepovuoren alue. Latu-urat kulkevat 50 metrin levyisessä, metsäisessä käytävässä, joka ei kuulu suojelualueeseen.
Palautteen perusteella ohjelmaan lisättiin Kaukajärven Levonmäen alue ja Hervantajärvelle ja Suolijärvelle muodostetaan tarkastelualueet.
Luonnonsuojelualueohjelma täydentää kaupungin työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Ohjelma suojelee aiempaa vaikuttavampia ja laajempia alueita, heikosti suojeltuja luontotyyppejä sekä Pirkanmaan uhanalaisia vastuulajeja, sanoo ympäristöjohtaja Kati Skippari.
Ohjelma vahvistaa 13 eri luontotyypin suojelua. Se suojelee esimerkiksi kangasmetsiä, lehtoja ja ojittamattomia soita, samoin yli 120-vuotiaita metsiä, vesi- ja rantaluontoa ja ensimmäistä kertaa myös järviä. Sen mukaan 12,9 prosenttia kaupungin omistamasta maasta ja 26,9 prosenttia kaupungin omistamista metsistä suojellaan.
Luonnonsuojelualueiden perustamisesta päättää valtio. Luonnonsuojelualueohjelma on kaupungin suunnitelma arvokkaiden luontokohteiden ja lajiston turvaamiseksi kaupungin alueella luonnonsuojelulain nojalla. Maanomistajana kaupunki esittää valtiolle alueiden suojelua. Suojelualueiden rajaus ja huomioon otettavat yksityiskohdat tarkentuvat. Kauppi-Niihaman suojelupäätöksen valmistelu alkaa vuonna 2026.
