Tamperelaisten varautumista arjen häiriöihin selvitettiin kyselyllä

Ennakkoon varautuminen edistää arjen jatkuvuutta ja vähentää kotitalouksien haavoittuvuutta haastavissa tilanteissa. Se pienentää häiriöiden vaikutuksia ja nopeuttaa toipumista. Kotitalouksien varautuminen tukee myös viranomaisten toimintaa sekä vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä kokonaisvaltaisesti. 

Kotivara tunnetaan, mutta riittävyydessä on puutteita

Kyselyn mukaan peräti 92 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä, mitä kotivara tarkoittaa. Kotivaralla tarkoitetaan vähintään muutaman vuorokauden ruoka-, juoma- ja tarvikevarastoa, jonka avulla pärjätään kotioloissa erilaisten häiriötilanteiden aikana. 

Käytännössä varautuminen ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa. Noin puolet (54%) vastaajista kertoi, että heidän kotitaloudessaan on kotivara, jolla pärjäisi suositellut 72 tuntia. Kun häiriötilanne iskee, kaupat täyttyvät asiakkaista ja hyllyt tyhjenevät. Sähkökatkon sattuessa kaupan maksupäätteet saattavat olla poissa käytöstä. Tällaisessa tilanteessa myymälä voi myös joutua sulkemaan ovensa tilapäisesti. 

Varautumalla etukäteen jokainen voi varmistaa sen, että kotona on riittävästi ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita arjen perustarvikkeita ilman, että tarvitsee lähteä ruuhkaisiin kauppoihin tai jäädä tyhjin käsin. 
Kotivara antaa turvaa, vähentää stressiä ja helpottaa arkea juuri silloin, kun ympärillä oleva tilanne on epävarma ja kuormittava.

Valtaosa on varautunut käteisellä maksamiseen 

Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia on varautunut mahdollisiin maksupäätteiden toimintahäiriöihin ja pitävät kotonaan pienen määrän käteistä. 

Kun maksupäätteet eivät toimi, käteisellä maksaminen voi olla ainoa tapa ostaa ruokaa, lääkkeitä tai välttämättömiä tarvikkeita. Häiriöt voivat vaikuttaa myös pankkipalveluihin ja mobiilimaksamiseen, jolloin mikään digitaalinen maksutapa ei ole käytettävissä. Ilman käteistä välttämättömien asioiden hoitaminen voi estyä kokonaan.  

Mistä löytyy luotettavaa tietoa? 

Lähes 36 prosenttia vastaajista ei tiedä, mistä voisi löytää luotettavaa ja ajantasaista viranomaistietoa häiriötilanteissa tai seurata tilanteen kehittymistä. 

Luotettavan tiedon saaminen on keskeinen osa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Oikea tieto tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä. Disinformaatio voi luoda turhaa paniikkia, ohjata ihmisiä vääriin toimintatapoihin ja hidastaa viranomaisten työtä.
 
Luotettavia lähteitä ovat esimerkiksi pelastuslaitosten sosiaalisen median kanavat, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat. Hätäkeskuslaitos välittää viranomaisten antamat vaaratiedotteet Yleisradiolle.  
 
Lataamalla 112 Suomi -mobiilisovelluksen saat vaara- ja viranomaistiedotteet suoraan puhelimeesi. Sovelluksesta löytyy myös varautumisohjeita eri häiriötilanteisiin.