Juhannuskylän asemakaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville

Jussinkylä eli kymmenes kaupunginosa sijaitsee Tampereen keskustan koillisosassa. Asemakaavamuutosalueeseen kuuluu lähes koko kaupunginosa, lukuun ottamatta Tuomiokirkkoa ja osaa Rautatienkadusta. Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueelle. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin yhdeksän hehtaaria.

Vuonna 2024 oli nähtävillä kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa. Toinen painotti suojelua ja toinen oli voimakkaammin täydennysrakentamista tutkiva. Luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta on kehitetty kaavaehdotus, jossa nykyinen maankäyttö säilyy suurimmassa osassa Juhannuskylää. Muuttuvaa maankäyttöä on osoitettu neljälle tontille, jonka myötä alueelle mahdollistetaan noin 6570 kerrosneliömetriä lisää rakentamista.

Uutta vanhaan ympäristöön sovittaen

Maankäytöltään muuttuvia tontteja ovat Lapintie 4 sekä sen vieressä oleva palolaitoksen purettavan laajennusosan kohdalle muodostuva tontti, joka mahdollistaa uuden hotellin sijoittamisen alueelle. Samalla korttelialuetta muotoillaan uudelleen ja puhkaistaan vanha Palokunnankadun yhteys pyöräilylle ja kävelylle Pellavatehtaankadulle saakka.
Paloaseman uudisosan hotellikäyttö lisää alueen palveluja, ja hälytysajoneuvoliikenne vähenee. Voiman talo Lapintien ja Palokunnankadun risteyksessä suojellaan, ja sen pariksi mahdollistetaan kuusikerroksinen asuintalo Palokunnankadun varrelle.

Lisäksi maankäyttö muuttuu Olympian talon tontilla osoitteessa Satakunnankatu 10, kun 1980-luvulla rakennetun Hotelli Pinjan tilalle mahdollistetaan kahdeksankerroksinen uudisrakennusosa. Uudisrakennuksen ulottuvuuksia ohjataan kaavalla siten, että rakennus hahmottuu kaupunkitilassa seitsemänkerroksisena. Kahdeksas kerros on osoitettu sisäänvedettynä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Olympiantalo suojellaan.

Johanneksen koulutalon tontilla varaudutaan kaavassa tulevaisuuden tarpeisiin ja mahdollistetaan koulun laajentaminen osoittamalla nykyisin yksikerroksinen siirtokelpoinen laajennusosa kolmikerroksisena. Vanhat koulurakennukset on huomioitu suojelumerkinnöin.

Muutokset vaikuttavat alueen kaupunkikuvaan ja tuovat siihen uusia rakennetun ympäristön kerrostumia. Muutosta hallitaan edellyttämällä uudisrakentamiselta korkeaa kaupunkikuvallista laatua ja sopeuttamalla rakennuksia nykyiseen rakennuskantaan sekä ohjataan huomioimaan oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö suunnittelun lähtökohtana.

Muualla muutoksia rakennusten sisällä

Maakäytöltään säilyvillä alueilla korttelialueiden pääkäyttötarkoitukset eivät juuri muutu. Koulujen korttelialueet säilyvät opetuskäytössä ja päiväkodin sekä palolaitoksen korttelialueet on tarkastettu vastaamaan nykyistä käyttöä.
Rakennusalat, kerrosluvut ja maanalaiset tilat perustuvat olemassa oleviin rakennuksiin ja voimassa olevaan asemakaavaan. Alueen rakennusoikeudet on tarkistettu kerrosalaselvityksen sekä rakennuslupatietojen pohjalta. Tonteille on osoitettu myös viher- ja leikkialueita oleva tilanne huomioiden.

Suojelumerkinnät perustuvat kulttuuriympäristöselvityksiin ja rakennusinventointiin, jossa alueen rakennukset on luokiteltu arvoluokkiin kulttuurihistoriallisten arvojen perusteella. Arvoluokkaan 1 kuuluvat kohteet on osoitettu purkamisen kieltävin suojelumerkinnöin. Näissä rakennuksissa on erityisiä ja monipuolisia kulttuurihistoriallisia arvoja, ja ne ovat koko Juhannuskylän arvojen kannalta merkittäviä rakennuksia. Luokkaan 2 kuuluvat ovat rakennuksia, jotka ovat alueelle tai rakentamisajalleen tyypillisiä sekä omaavat kulttuurihistoriallisia arvoja. Tähän luokkaan kuuluvat rakennukset on osoitettu kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisen aluekokonaisuuden kannalta tärkeinä rakennuksina. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. Luokkaan 3 kuuluvilla rakennuksilla ei ole kaavassa ole suojelumerkintää. Lisäksi suojelluissa rakennuksissa saa muuttaa rakennuksen sisällä kerrosalaan kuulumattomia tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi.

Puistoalueet säilyvät puistoina, ja niiden suunnittelussa huomioidaan historialliset arvot. Kaavaratkaisussa edellytetään myös, että puisto- ja katualueita suunniteltaessa on otettava huomioon niiden luonne osana kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta kaupunginosakokonaisuutta.

Juhannuskylän rakennushistoriaa

Suunnittelualue on eri aikoina toteutunutta historiallisesti kerroksellista kaupunkiympäristöä. Juhannuskylä alkoi rakentua 1800-luvulla ilman asemakaavaa Tampereen väestön kasvaessa teollistumisen myötä. Arkkitehti Lars Sonck laati alueelle asemakaavamuutoksen v. 1906. Uuden asemakaavan ihanteina olivat vaihtelevat katutilat näkymäpäätteineen sekä ruutukaavasta poikkeava korttelirakenne. 

Juhannuskylään rakentui merkittäviä julkisia jugendrakennuksia kuten Sonckin suunnittelema tuomiokirkko ja Wivi Lönnin suunnittelema keskuspaloasema, jotka molemmat ovat osa valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Juhannuskylässä on säilynyt vanhaa rakennuskantaa sekä kaupunkirakennetta ja sen kulttuurihistorialliset arvot ovat tuoneet sille myös maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön statuksen.

Asemakaavamuutoksen suunnittelua varten on tehty runsaasti taustatyötä, tärkeinä esimerkiksi kaupunkikuvaselvitys, kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriaselvitykset sekä rakennusinventointi ja Tuomiokirkonpuiston maisemahistoriaselvitys. Myös erilaisia ympäristöhäiriöitä koskevia selvityksiä, hulevesien hallintaa ja kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu ja selvitetty sekä täydennetty luonnosvaiheen jälkeen.     

Asemakaavaehdotusta esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 19.2.2026 kello 18 - 19.30 esittelytila Siluetissa (Hatanpään valtatie 7, linja-autoaseman rakennus).

Asemakaava voi edetä ehdotuksen nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn jälkeen hyväksyttäväksi yhdyskuntalautakunnan esityksestä kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon.